Anne Brunila, melkoinen elämäntarina

Elämäntarina on aina sellainen, minkälaiseksi tarinan kohde sen kertoo.. Kaikki ihmiset joka ovat bisneslämässä edenneet, omaavat kylmät ja kovat kyynerpäät, joita sitten elämäntarinoissa yritetään kaikin tavoin pehmentää.

Vierailija kirjoitti:

Elämäntarina on aina sellainen, minkälaiseksi tarinan kohde sen kertoo.. Kaikki ihmiset joka ovat bisneslämässä edenneet, omaavat kylmät ja kovat kyynerpäät, joita sitten elämäntarinoissa yritetään kaikin tavoin pehmentää.

Todellakin siellä jyllää hyvä veli-verkostot, joihin Brunila oli otettu mukaan.

Kyllä kotoa saadut eväät ja opit varmasti vaikuttanut paljonkin.

eväät varsinkin.

Kaikki muut uskonnot on hyväksyttyjä paitsi kristinusko, se on jotenkin jätetty vankien pelastustarinaksi.

Katsoin sen Flinkkilä haastattelun ja sellanen henkisesti vahva mielikuva tuli. Siksi se ex mieskin on pahoinpidellyt häntä kun on tuntenut itsensä avuttomaksi noin pärjäävän ihmisen rinnalla. Hyväksynyt elämän raadollisuuden kun puhui oman lapsen vammautumisesta niin neutraalisti. Ei vaikuttanut katkeralta vaikka on kokenut kovia. Ja uskomattoman kaunis ikäisekseen.

Kuka täällä nyt alapeukuttaa ja miksi? En ihan ymmärrä. Onko Anne astunut jonkun varpaille?

Voisi olla meidän seuraava presidentti.

Moni asia mistä Flinkkilän haastattelussa puhui kosketti.

(Haasteita on ollut, toivottavasti joskus koittaa se päivä, etten ole katkera vääristä valinnoista, joiden tarkoitus oli hyvä, mutta olivatkin katastrofeja. Katkera en ole muita kohtaan.)

Vierailija kirjoitti:

Viehättävä ja fiksu (tai viisas) nainen (siis fiksu monella tavalla, en tarkoita nyt vain jotain business-fiksuutta). M52

Lähti kuitenkin jännän miehen kelkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämäntarina on aina sellainen, minkälaiseksi tarinan kohde sen kertoo.. Kaikki ihmiset joka ovat bisneslämässä edenneet, omaavat kylmät ja kovat kyynerpäät, joita sitten elämäntarinoissa yritetään kaikin tavoin pehmentää.

Todellakin siellä jyllää hyvä veli-verkostot, joihin Brunila oli otettu mukaan.

Elämänkertansa mukaan ei päässyt vihreälle oksalle reittä pitkin.

Hämmentyneenä luen kirjaansa. Jotenkin motonisesti ja kuivakasti luetteloidaan työtehtäviä ja toinen toistaan vaativampia virkoja, mistä toki hatunnosto, ja sitten lopussa puhutaan buddhalaisuudesta ja siitä, miten hänen opettajansa on tunnistettu siksi ja täksi uudestisyntyneeksi mestariksi. Että hän oikeasti uskoo näihin juttuihin, sateenkaarikehoihin ja muihin, se jotenkin mykistää. On kyllä toden totta erikoinen elämä.