Suomalainen hetero mies: miksi et lähesty naista?
Miksi et tule vaikka kaupassa/kirjastossa/puistossa/you name it kysymään treffeille mielenkiintoista naista?
.
Kommentit (1082)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovin on pitkä viestiketju tästäkin saatu aikaiseksi. Onko tämä oikeasti naiset teille joku ongelma, ettemme vaivaudu lähestymään teitä jossakin puistossa tai kirjastossa? Luultavasti juuri ne miehet lähestyvätkin, jotka kokevat siitä saavansa jotain irti, päihdeporukan lisäksi. Meille muille ei tuollainen käytös vamaan tule edes mieleen, eikä varmasti ole kovin yleistä suomalaisessa tapakulttuurissa.
Miten luulet että suomalaiset ovat olemassa jos ei tapaamalla ja lähestymällä toisia ihmisiä?
Kirjoitinko ettei kukaan lähesty ollenkaan? Ja nyt oli lähinnä kyse epätyypilliset kohtaamispaikat eli ei baarit, ravintolat, tanssilavat, ym.
Kyllä menee suppeaksi jos tapaaminen on rajattu vain baareihin tai Tinderiin. Ei ihme että syntyvyys laskussa jos lähestyminen pelottaa muualla kun noissa paikoissa.
No koska se lähestyminen ei ole sallittua muissa kuin noissa paikoissa. Sitähän mieltä moni nainen on ollut, ettei he kaipaa lähestymistä missään lenkkipoluilla, kirjastossa, kaupassa tai missä vaan koska ovat siellä tekemässä vain sitä mitä varten se paikka on.
On se sallittua, mutta vain jos olet komea.
Se piristää naisen päivää jos joku komistus kysyy numeroa tai oikein kahville. Nainen voi kikattaa ja kieltäytyä kohteliaasti ja jatkaa matkaansa hyväntuulisena, ehkä jopa kertoo ystävättärilleen tästä tapahtumasta.
Ruma tai tavismies... no so much. Tyttökaverit toki kuulee asiasta, mutta aivan eri sävyyn.
Naiset eivät mitenkään nauti pakkien antamisesta ja lisäksi on muutenkin kiusallinen tilanne, jos ei-puoleensavetävä mies tulee pokaamaan. Saattaa vaikuttaa myös naisen itsetuntoon negatiivisesti. Siksi kaikkein toivottavinta olisi, jos pelkästään puoleensavetävät miehet lähetyisivät. Mutta vaikka nainen ei tietynlaisten miesten lähestymisistä innostuisi, asialliset lähestymiset eivät ole laissa kiellettyjä, teki ne kuka tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neymar lähestyi naista kaupassa ja sai raiskaussyytteen?
ei välttämättä ollut missään tekemisissä ja sai raiskaussyytteen
Jos ei ollut missään tekemisissä, miten voi puolustautua julkaisemalla tekstiviestejä ja intiimejä kuvia?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/neymarin-raiskaussyyte-kaatui-futis…
Puuttumatta juuri tuohon tapaukseen, suhde mieheen oikeuttaa näköjään helposti raiskauksen. Oikeus ilmeisesti ajattelee, että jos kerran on antanut, ei enää ole oikeutta kieltäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Capricorn kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuusjotakukaaneimyönnä kirjoitti:
Naiset jotka haluavat miehen tekevän aloitteen kykenemättä siihen itse ovat luultavasti hieman narsistisia. Kaksoismoralismi ei kuulu arvoihin jota odotan puolisoltani ja lähinnä kuvottaa.
Entä miehet jotka ei tee? Eli melkein kaikki ketjun kommentoijat.
Huono itsetunto, pelkää pakkeja, pelkää naisia, ei halua nolata itseään/toista, kuumottaa liikaa, jne...
Itse olisin todennäköisesti helposti vietävissä jos joku tulis kysymään yhteystietoja.
M
Nämä eri säännöt sukupuolille ei ole kaksinaismoralismia ja kuvottavaa?
Vaikea niitä on poistaakaan koska ne ovat kytköksissä miesten ja naisten seksuaalisuuteen. Naisia sytyttää miesten itsevarmuus ja se että se itsevarman henkilön huomio saa naisen itsensä tuntemaan olonsa kauniiksi, halutuksi ja seksikkääksi. Homma ei vain toimi jos mies ujostelee, sitä sytyttävää tilannetta ei tule.
Se olisi vähän sama kuin jos nainen pukeutuisi pahvilaatikoihin ja muistuttaisi lasten robottipukua eikä puhuisi pihaustakaan. Ei siinä ole mitään mistä mies kiinnostuisi.
Silloin naisten pitäisi edes selvästi osoittaa se kiinnostuksensa, eikä antaa miehelle täysin päinvastaista kuvaa, koska sen oman kiinnostuksensa näyttäminen olisi jotenkin noloa ja siinä menettäisi kasvonsa tai jotain. Naispuolisen kaverini kautta kuulin, että eräs toinen nainen oli ollut minusta kiinnostunut, mutten minä sitä tajunnut kun häneltä tuli niin ristiriitaisia merkkejä. Omasta kuvakulmastani esimerkiksi heti alkuun naureskellen tylytti minut ettei hän minunlaisiin miehiin viitsi sekaantua hah-haa. Ajattelin, että okei, ei sitten. Kuitenkin välillä oli käpälöimässä ja hinkuttamassa itseään minua vasten, mutta siltikin kutsui minua vaan kaveriksi. No okei, kaipa se jotain kaverillista tuttavuutta sitten oli vaan. Kuulteni kuitenkin muille (varatuille) miehille kertoili miten miehen voisi vielä laittaa ja vieläpä juuri minunlaiseni eikä ne jotkut tietyt jutut haittaa. No, ehken juuri minä sitten vaan kiinnostanut, kun kerran niin heti alkuun sanoi. Mutta kuitenkin sitten olisin nähtävästi kiinnostanutkin. Aaarghhh. Selvät merkit, eikä mitään tuollaista "esitänpä tässä nyt kasvoni säilyttääkseni kaveria mutta toivon että mies kuitenkin tajuaisi kiinnostukseni ja tekisi aloitteen"-kikkailua.
Et ilmeisesti itsekään kuitenkaan ollut tuosta naisesta kovin kiinnostunut, kun et itse tehnyt sitä aloitetta?
Ei tietenkään ole kivaa jos toinen antaa kovin ristiriitaisia viestejä, mutta kyllähän tuo nainen sinulle melkoisen hyvin ns. latuakin avasi sen aloitteen suhteen. Ei nainen miehen kimpussa kiehnää ja hinkuta itseään tätä vasten, jos ei ole kiinnostunut miehestä. Jos itse en tuollaisessa tilanteessa saisi mieheltä vastakaikua, olettaisin ilmanmuuta, että hän ei ole minusta kiinnostunut ja todennäköisesti ajattelisin nolanneeni itseni hänen silmissään.
Niin että ensin kun on annettu merkkiä ettei kiinnosta pitäisikin yhtäkkiä olla iskemässä kun sattuu vähän hinkuttamaan? Eihän tuo aiheuta kuin hämmennystä tuollainen sekoboltsikäytös. Jos on kiinnostunut niin sitten ei höpötä mitään kaverijuttuja eikä lannista toista millään paskanjauhannalla, ettei kiinnosta vaikka kiinnostaisikin.
Autistit ne ei vaan tajuu, että naiset puhuu yhtä ja tekee toista. Niiden puheita ei kannata KOSKAAN uskoa. Tämän tietää jokainen Chad.
No höpöhöpö. Eivät naiset yleisesti ole yhtään sen epärehellisempiä kuin miehetkään. Tässä toiseen tutustumispelissä vaan moni, sukupuoleen katsomatta, turvautuu epäsuoraan viestintään suoran puheen sijaan. Siitä sitten johtuu väärinymmärryksetkin.
Toisesta kiinnostuminenkaan ei ole mikään yksiselitteinen "joko kiinnostaa tai ei kiinnosta ja tämä maailman loppuun asti" -juttu. Kiinnostus voi herätä vasta tutustumisen myötä tai se voi myös haihtua sen myötä.
Kiinnostuminen ei myöskään läheskään aina ole pelkästään toisesta ihmisestä riippuvainen asia, vaan usein siihen vaikuttaa oma mieliala, elämäntilanne, elämänkokemukset yms. Olen omassa elämässäni huomannut, etten esimerkiksi työttömänä ollessani oikein osaa tai anna itselleni lupaa kiinnostua kenestäkään, koska työttömyys hävettää minua. Pelkään että olen toisen silmissä samanlainen luuseri kuin millaisena itseni näen. En myöskään kiinnostu miehistä kovinkaan helposti jos olen juuri vastikään eronnut suhteesta. Tai sitten jos mulla on huono itsetunto, niin kynnys paitsi kiinnostua sekä osoittaa kiinnostuksensa toiselle kasvaa. Ei nämä helppoja juttuja ole naisillekaan.
Tässä taisi tulla esille yksi pointti, joka näissä keskusteluissa jää monesti ymmärtämättä eli se pakkienantajan oma "viretila". Kaikki ei koko ajan ajattele, että onpa kiva tutustua uusiin ihmisiin tai että nytpä pitää löytää kumppani. Kun omassa elämässä on kuormittavia tai keskittymistä vaativia asioita niin joku seurustelu on viimeisenä toivelistalla. Tällöin on aivan sama vaikka kuinka mukava tyyppi tai millainen komistus tulee yrittämään, niin ei kiinnosta koska fokus on muualla. Itselläni tällainen tilanne oli lukion jälkeen. En tiennyt mitä tekisin ja koin painetta opiskeluun pääsemisestä. Kyllä siinä tilanteessa jokainen lähestyjä sai pakit, mutta se johtui minun stressistä eikä millään tavoin heistä. Muutaman välivuoden jälkeen lähdin sitten opiskelemaan omaa alaani ja fuksivuonna tapasin mieheni ja pam heti natsasi.
Tämä on ihan totta. Ongelma on vain siinä, että toinen ei voi mitenkään tietää mikä se toisen viretila oli. Harvemmin sitä pakkeja antaessa tulee koko elämäänsä avattua. Toinen voi hyvin kuvitella pakkien johtuneen juuri hänestä itsestään.
Ja naisten tulisi muistaa että ei miehetkään mitään heti valmiita kiukaita ole. Joskus on miehelläkin alavire päällä eikä se hyväkään nainen jaksa innostaa.
Voihan sitä ajatella vaikka tuon vireystilan olleen syy torjuntaan jos se omaa oloa pakkien jälkeen helpottaa. Oli todellinen syy mikä tahansa, joka tapauksessa se ei pitää hyväksyä eikä enää sen jälkeen sitä ihmistä mene yrittämään. Useimmiten kai silloinkin jos selvää selitystä pakeille ei tule, kyse on siitä ettei se ihminen vain yksinkertaisesti kiinnosta eikä häntä näe potentiaalisena kumppanina. Tämä on minulla ollut syynä antamilleni pakeille joka kerta, vaikka muuta olisin selitellyt tai jos olen jättänyt selitykset antamatta. Jos minut torjutaan, minulle se tarkoittaa suoraan ettei se ihminen näe minua itselleen sopivana kumppanimateriaalina - ihan riippumatta siitä minkä selityksen saan.
Näin useimmat meistä toimiikin. Jostain syystä vaan mistä sitten syyllistetään että miksei yrittänyt uudestaan, jos kerran oli kiinnostunut. Ideallla, että voihan se vastaus ajan oloon muuttuakin tai ettei ne ekat pakit nyt mitään tarkoita. Minusta ainakin pakit on selvä ei ja pakkien antaja olisikin kiinnostunut, niin hänen tulee se seuraava aloite tehdä. Jatkuva aloitteiden teko pakeista huolimatta on jo ahdistelua.
Ihmettelen ketä enää jaksaa kiinnostaa ihminen joka on antanut pakit - mulla ainakin menee fiilis välittömästi. Ei väliä vaikka kyse olisikin ollut jostain vireystilasta tai muusta vastaavasta, pakkien jälkeen en enää voisi kuvitella suhdetta kyseisen ihmisen kanssa - en vaikka hän yrittäisikin jossain vaiheessa minua. En jakele uusia mahdollisuuksia.
Ja sinullahan on oikeus olla jakelematta uusia mahdollisuuksia.
Itse puolestani olen hitaasti lämpiävää sorttia, joten onneksi on myös ihmisiä, jotka antava tunteille aikaa ja tilaa kehittyä. Muuten olisi nykyinen suhteeni jäänyt syntymättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Capricorn kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuusjotakukaaneimyönnä kirjoitti:
Naiset jotka haluavat miehen tekevän aloitteen kykenemättä siihen itse ovat luultavasti hieman narsistisia. Kaksoismoralismi ei kuulu arvoihin jota odotan puolisoltani ja lähinnä kuvottaa.
Entä miehet jotka ei tee? Eli melkein kaikki ketjun kommentoijat.
Huono itsetunto, pelkää pakkeja, pelkää naisia, ei halua nolata itseään/toista, kuumottaa liikaa, jne...
Itse olisin todennäköisesti helposti vietävissä jos joku tulis kysymään yhteystietoja.
M
Nämä eri säännöt sukupuolille ei ole kaksinaismoralismia ja kuvottavaa?
Vaikea niitä on poistaakaan koska ne ovat kytköksissä miesten ja naisten seksuaalisuuteen. Naisia sytyttää miesten itsevarmuus ja se että se itsevarman henkilön huomio saa naisen itsensä tuntemaan olonsa kauniiksi, halutuksi ja seksikkääksi. Homma ei vain toimi jos mies ujostelee, sitä sytyttävää tilannetta ei tule.
Se olisi vähän sama kuin jos nainen pukeutuisi pahvilaatikoihin ja muistuttaisi lasten robottipukua eikä puhuisi pihaustakaan. Ei siinä ole mitään mistä mies kiinnostuisi.
Silloin naisten pitäisi edes selvästi osoittaa se kiinnostuksensa, eikä antaa miehelle täysin päinvastaista kuvaa, koska sen oman kiinnostuksensa näyttäminen olisi jotenkin noloa ja siinä menettäisi kasvonsa tai jotain. Naispuolisen kaverini kautta kuulin, että eräs toinen nainen oli ollut minusta kiinnostunut, mutten minä sitä tajunnut kun häneltä tuli niin ristiriitaisia merkkejä. Omasta kuvakulmastani esimerkiksi heti alkuun naureskellen tylytti minut ettei hän minunlaisiin miehiin viitsi sekaantua hah-haa. Ajattelin, että okei, ei sitten. Kuitenkin välillä oli käpälöimässä ja hinkuttamassa itseään minua vasten, mutta siltikin kutsui minua vaan kaveriksi. No okei, kaipa se jotain kaverillista tuttavuutta sitten oli vaan. Kuulteni kuitenkin muille (varatuille) miehille kertoili miten miehen voisi vielä laittaa ja vieläpä juuri minunlaiseni eikä ne jotkut tietyt jutut haittaa. No, ehken juuri minä sitten vaan kiinnostanut, kun kerran niin heti alkuun sanoi. Mutta kuitenkin sitten olisin nähtävästi kiinnostanutkin. Aaarghhh. Selvät merkit, eikä mitään tuollaista "esitänpä tässä nyt kasvoni säilyttääkseni kaveria mutta toivon että mies kuitenkin tajuaisi kiinnostukseni ja tekisi aloitteen"-kikkailua.
Et ilmeisesti itsekään kuitenkaan ollut tuosta naisesta kovin kiinnostunut, kun et itse tehnyt sitä aloitetta?
Ei tietenkään ole kivaa jos toinen antaa kovin ristiriitaisia viestejä, mutta kyllähän tuo nainen sinulle melkoisen hyvin ns. latuakin avasi sen aloitteen suhteen. Ei nainen miehen kimpussa kiehnää ja hinkuta itseään tätä vasten, jos ei ole kiinnostunut miehestä. Jos itse en tuollaisessa tilanteessa saisi mieheltä vastakaikua, olettaisin ilmanmuuta, että hän ei ole minusta kiinnostunut ja todennäköisesti ajattelisin nolanneeni itseni hänen silmissään.
Niin että ensin kun on annettu merkkiä ettei kiinnosta pitäisikin yhtäkkiä olla iskemässä kun sattuu vähän hinkuttamaan? Eihän tuo aiheuta kuin hämmennystä tuollainen sekoboltsikäytös. Jos on kiinnostunut niin sitten ei höpötä mitään kaverijuttuja eikä lannista toista millään paskanjauhannalla, ettei kiinnosta vaikka kiinnostaisikin.
Autistit ne ei vaan tajuu, että naiset puhuu yhtä ja tekee toista. Niiden puheita ei kannata KOSKAAN uskoa. Tämän tietää jokainen Chad.
No höpöhöpö. Eivät naiset yleisesti ole yhtään sen epärehellisempiä kuin miehetkään. Tässä toiseen tutustumispelissä vaan moni, sukupuoleen katsomatta, turvautuu epäsuoraan viestintään suoran puheen sijaan. Siitä sitten johtuu väärinymmärryksetkin.
Toisesta kiinnostuminenkaan ei ole mikään yksiselitteinen "joko kiinnostaa tai ei kiinnosta ja tämä maailman loppuun asti" -juttu. Kiinnostus voi herätä vasta tutustumisen myötä tai se voi myös haihtua sen myötä.
Kiinnostuminen ei myöskään läheskään aina ole pelkästään toisesta ihmisestä riippuvainen asia, vaan usein siihen vaikuttaa oma mieliala, elämäntilanne, elämänkokemukset yms. Olen omassa elämässäni huomannut, etten esimerkiksi työttömänä ollessani oikein osaa tai anna itselleni lupaa kiinnostua kenestäkään, koska työttömyys hävettää minua. Pelkään että olen toisen silmissä samanlainen luuseri kuin millaisena itseni näen. En myöskään kiinnostu miehistä kovinkaan helposti jos olen juuri vastikään eronnut suhteesta. Tai sitten jos mulla on huono itsetunto, niin kynnys paitsi kiinnostua sekä osoittaa kiinnostuksensa toiselle kasvaa. Ei nämä helppoja juttuja ole naisillekaan.
Tässä taisi tulla esille yksi pointti, joka näissä keskusteluissa jää monesti ymmärtämättä eli se pakkienantajan oma "viretila". Kaikki ei koko ajan ajattele, että onpa kiva tutustua uusiin ihmisiin tai että nytpä pitää löytää kumppani. Kun omassa elämässä on kuormittavia tai keskittymistä vaativia asioita niin joku seurustelu on viimeisenä toivelistalla. Tällöin on aivan sama vaikka kuinka mukava tyyppi tai millainen komistus tulee yrittämään, niin ei kiinnosta koska fokus on muualla. Itselläni tällainen tilanne oli lukion jälkeen. En tiennyt mitä tekisin ja koin painetta opiskeluun pääsemisestä. Kyllä siinä tilanteessa jokainen lähestyjä sai pakit, mutta se johtui minun stressistä eikä millään tavoin heistä. Muutaman välivuoden jälkeen lähdin sitten opiskelemaan omaa alaani ja fuksivuonna tapasin mieheni ja pam heti natsasi.
Tämä on ihan totta. Ongelma on vain siinä, että toinen ei voi mitenkään tietää mikä se toisen viretila oli. Harvemmin sitä pakkeja antaessa tulee koko elämäänsä avattua. Toinen voi hyvin kuvitella pakkien johtuneen juuri hänestä itsestään.
Ja naisten tulisi muistaa että ei miehetkään mitään heti valmiita kiukaita ole. Joskus on miehelläkin alavire päällä eikä se hyväkään nainen jaksa innostaa.
Voihan sitä ajatella vaikka tuon vireystilan olleen syy torjuntaan jos se omaa oloa pakkien jälkeen helpottaa. Oli todellinen syy mikä tahansa, joka tapauksessa se ei pitää hyväksyä eikä enää sen jälkeen sitä ihmistä mene yrittämään. Useimmiten kai silloinkin jos selvää selitystä pakeille ei tule, kyse on siitä ettei se ihminen vain yksinkertaisesti kiinnosta eikä häntä näe potentiaalisena kumppanina. Tämä on minulla ollut syynä antamilleni pakeille joka kerta, vaikka muuta olisin selitellyt tai jos olen jättänyt selitykset antamatta. Jos minut torjutaan, minulle se tarkoittaa suoraan ettei se ihminen näe minua itselleen sopivana kumppanimateriaalina - ihan riippumatta siitä minkä selityksen saan.
Näin useimmat meistä toimiikin. Jostain syystä vaan mistä sitten syyllistetään että miksei yrittänyt uudestaan, jos kerran oli kiinnostunut. Ideallla, että voihan se vastaus ajan oloon muuttuakin tai ettei ne ekat pakit nyt mitään tarkoita. Minusta ainakin pakit on selvä ei ja pakkien antaja olisikin kiinnostunut, niin hänen tulee se seuraava aloite tehdä. Jatkuva aloitteiden teko pakeista huolimatta on jo ahdistelua.
Ihmettelen ketä enää jaksaa kiinnostaa ihminen joka on antanut pakit - mulla ainakin menee fiilis välittömästi. Ei väliä vaikka kyse olisikin ollut jostain vireystilasta tai muusta vastaavasta, pakkien jälkeen en enää voisi kuvitella suhdetta kyseisen ihmisen kanssa - en vaikka hän yrittäisikin jossain vaiheessa minua. En jakele uusia mahdollisuuksia.
Ja sinullahan on oikeus olla jakelematta uusia mahdollisuuksia.
Itse puolestani olen hitaasti lämpiävää sorttia, joten onneksi on myös ihmisiä, jotka antava tunteille aikaa ja tilaa kehittyä. Muuten olisi nykyinen suhteeni jäänyt syntymättä.
Ei siinä mitään jos pystyy, hyvähän tuo vain on. Minä koen että pakkien myötä siinä suhteessa menee rikki jotain niin olennaista, ettei niiden jälkeen vaan enää voi sitä samaa ihmistä ajatella siinä mielessä.
Mä oon lähestynyt miestä. Ilmeisesti tilastojen valossa miehet joltain osin odottavat aloitteellista naista tosin kyseinen nainen saakin ottaa vetovastuun vähän muustakin kuin vain aloitteiden tekemisestä. (tuonnit)
Tasa-arvoisessa maassa lähestymisten tulisi mennä mielenkiinnon mukaan, eli jos naisena kiinnostun miehestä lähestyn sekä vice versa.
Vierailija kirjoitti:
Kahden tapauksen perusteella olen itse olen huomannut, että naisten aloitteet tulee usein tollasessa fyysisessä muodossa ja täysin puskista, enkä ole niihin sitten osannut sillä hetkellä vastata. Eräästäkään naisesta en havainnut mitään kiinnostuksen merkkejä vaikka oltiin oltu jonkin aikaa tekemisissä työtehtävissä, ennenkuin tämä yhtäkkiä kosketti eräässä tilanteessa kämmenselkääni. Säikähdin ja kiskaisin nopeasti käteni pois, koska se oli niin yllättävää. Niin teen jos kuka tahansa yhtäkkiä alkaa minua hiplaamaan ilman että osaan odottaa sitä. Pieni pohjustus ei kyllä olisi pahitteeksi ennen siihen fyysisyyteen menemistä.
Minä olisin ihan myyty, jos nainen noin suoraan osoittaisi kiinnostusta. Täytyy olla varmaan erityisen vetävä kaveri jos nainen lähestyy noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvemmin näkee niin rumaa naista, että kannattaa mennä juttusille. Nykyään pitää arvioida että nainen on ulkoisesti vähintään kaksi pykälää omaa tasoa alempi, mieluiten kolme. Sitten vasta juttusille.
Riittääkö 2,1 huonompi, vai pitääkö olla 3,49 tai enemmän? Vai riittäisikö kuitenkin 2,0001 huonompi?
Mihin vedetään raja?
Tasoteoria on pastaa, pizzaa ja pastaa.
Ei siinä, voihan rumienkin naisten kanssa olla hauskaa, mutta henkilökohtaisesti, jos itse valitsen, valitsen nätin naisen, ikäiseni, en parikymppistä.
Jos on itse siellä tasoskaalan yläpäässä, eli naisia tuosta vain valitaan ja otetaan, niin se varmasti luokin sellaisen illuusion ettei mitään tasoja ole.
Tuskin -70 luvulla syntynyt työtön lievästi ylipainoinen kaljuutuva hukkapätkä tasoskaalan yläpäässä on. En siltikään tuijottele mitään tasoja, kerroin vain, että lähestyn mieluimmin itseäni viehättäviä naisia kuin naisia jotka koen rumiksi. En väittänyt saavani niitä kaunottaria suhteeseen.
Selvästi osaat lajitella naiset ulkonäön perusteella eri tasoihin. Niin se homma toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarvetta enää iskeä, mutta vastaan menneisyyden perusteella.
Iskeminen ei ole pelottavaa. Se on aina ollut (minulle) hyvin helppoa. Pelottava osuus on nimenomaan seuraukset.
Ajatellaan vaikkapa urheiluseuraa, seurakuntaa, vakiokuntosalia tai muuta paikkaa, jossa käy itse usein, ja jossa näkee viikosta toiseen suunnilleen samat 10-15 kiinnostavaa naista. Minulle ei olisi ongelmaa kysyä vaikka kaikkia treffeille. Kuten jo sanoin: ongelmana ovat seuraukset. => Jos/kun isken yhtä sen urheiluseuran/seurakunnan naisista ja epäonnistun, kaikki muutkin kääntävät minulle selkänsä. Jos siis aloite epäonnistuu, ja seura edelleen kiinnostaisi, on edessä urheiluseuran/seurakunnan/kaveripiirin tai muun vastaavan vaihtaminen kokonaan.
Aloitin iskemään tyttöjä 13-vuotiaana, ja seurustelin ensimmäisen kerran vasta 18-vuotiaana. Ja se ensimmäinen tyttöystäväni oli naapurikaupungista, jossa kukaan ei minua ennakkoon tuntenut. Siitä eteenpäin KAIKKI parisuhteeni olen löytänyt ympäristöstä, jossa kukaan ei ole minua ennakolta tuntenut.
Juuri tuo naisten kollektiivinen torjunta yhden epäonnistuneen aloitteen jälkeen on se syy, miksi Tinder ja muu nettideittailu on miesten keskuudessa niin suosittua.
Tiedätkö mistä tämä johtuu? Kun kysyt yhtä treffeille, kaikki tietävät hänen olevan sinun ensimmäinen valintasi. Jos saat pakit ja siirryt yrittämään seuraavaa, se seuraava tietää että olisit mieluummin halunnut sen jota kysyit ensimmäisenä ja hän on itse kakkosvaihtoehto, johon joudut tyytymään kun ekalle et kelvannut. Ei kukaan halua olla se kakkosvaihtoehto.
Ei pelkästään siitä syystä, vaan myös häpeä siitä, että rinnalla on mies, jota muut naiset eivät halua ja torjuvat.
Juuri näin. Naiset haluavat miehen, jonka kaikki muutkin naiset haluavat.
Kannattaa laittaa yökerhoon sormus sormeen, menekki on taattu.
Naimisissa olevat naiset ajattelee että olet turvallinen koska et halua tuhota omaa liittoasi, sinkkunaiset taas näkevät haasteen.
Toki pian joku saapuu kertomaan että hänellä on korkeampi moraali eikä ikinä tekisi moista. Hyvin mahdollista, mutta perässä on kymmenen muuta jotka ovat tehneet, ja tekevät toistekin.
Minä olen huomannut ilman sormustakin, että kun olen ollut parisuhteessa niin silloin olisi kiinnostusta enemmän muilta naisilta. Minusta varmaan jotenkin säteilee se, etten ole etsimässä mitään. Nainen haluaa siis miehen, joka ei tarvitse häntä, mikä on vähän paradoksaalista. Siksi naiset monesti viihtyvät sellaisissa parisuhteissa, joissa heitä kohdellaan tylysti ja välinpitämättömästi. Mitä hellempi ja huomaavaisempi olen ollut, sitä nopeammin suhteeni on päättynyt. Sitten taas jos olen ollut rehellisesti panosuhteessa ja kertonut tapailevani muitakin, nainen olisi tehnyt mitä tahansa eteeni. Elämä on kumma leikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä noloa siinä on jos tulee torjutuksi tai nainen kieltäytyy koska on varattu? Mitä helkuttia te menetätte siinä? Oletteko jotain autisteja?
Naisen logiikkaa. Sama kuin kysyisin mitä se haittaa jos tuntematon mies kähmii vähän genitaalejasi.
Ei, vaan sama kysymys takaisin naisille. Miski naiset eivät tee aktiivisemmni aloitteita, vaan odottavat että mies toimii? No koska se on noloa saada pakit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Capricorn kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuusjotakukaaneimyönnä kirjoitti:
Naiset jotka haluavat miehen tekevän aloitteen kykenemättä siihen itse ovat luultavasti hieman narsistisia. Kaksoismoralismi ei kuulu arvoihin jota odotan puolisoltani ja lähinnä kuvottaa.
Entä miehet jotka ei tee? Eli melkein kaikki ketjun kommentoijat.
Huono itsetunto, pelkää pakkeja, pelkää naisia, ei halua nolata itseään/toista, kuumottaa liikaa, jne...
Itse olisin todennäköisesti helposti vietävissä jos joku tulis kysymään yhteystietoja.
M
Nämä eri säännöt sukupuolille ei ole kaksinaismoralismia ja kuvottavaa?
Vaikea niitä on poistaakaan koska ne ovat kytköksissä miesten ja naisten seksuaalisuuteen. Naisia sytyttää miesten itsevarmuus ja se että se itsevarman henkilön huomio saa naisen itsensä tuntemaan olonsa kauniiksi, halutuksi ja seksikkääksi. Homma ei vain toimi jos mies ujostelee, sitä sytyttävää tilannetta ei tule.
Se olisi vähän sama kuin jos nainen pukeutuisi pahvilaatikoihin ja muistuttaisi lasten robottipukua eikä puhuisi pihaustakaan. Ei siinä ole mitään mistä mies kiinnostuisi.
Silloin naisten pitäisi edes selvästi osoittaa se kiinnostuksensa, eikä antaa miehelle täysin päinvastaista kuvaa, koska sen oman kiinnostuksensa näyttäminen olisi jotenkin noloa ja siinä menettäisi kasvonsa tai jotain. Naispuolisen kaverini kautta kuulin, että eräs toinen nainen oli ollut minusta kiinnostunut, mutten minä sitä tajunnut kun häneltä tuli niin ristiriitaisia merkkejä. Omasta kuvakulmastani esimerkiksi heti alkuun naureskellen tylytti minut ettei hän minunlaisiin miehiin viitsi sekaantua hah-haa. Ajattelin, että okei, ei sitten. Kuitenkin välillä oli käpälöimässä ja hinkuttamassa itseään minua vasten, mutta siltikin kutsui minua vaan kaveriksi. No okei, kaipa se jotain kaverillista tuttavuutta sitten oli vaan. Kuulteni kuitenkin muille (varatuille) miehille kertoili miten miehen voisi vielä laittaa ja vieläpä juuri minunlaiseni eikä ne jotkut tietyt jutut haittaa. No, ehken juuri minä sitten vaan kiinnostanut, kun kerran niin heti alkuun sanoi. Mutta kuitenkin sitten olisin nähtävästi kiinnostanutkin. Aaarghhh. Selvät merkit, eikä mitään tuollaista "esitänpä tässä nyt kasvoni säilyttääkseni kaveria mutta toivon että mies kuitenkin tajuaisi kiinnostukseni ja tekisi aloitteen"-kikkailua.
Et ilmeisesti itsekään kuitenkaan ollut tuosta naisesta kovin kiinnostunut, kun et itse tehnyt sitä aloitetta?
Ei tietenkään ole kivaa jos toinen antaa kovin ristiriitaisia viestejä, mutta kyllähän tuo nainen sinulle melkoisen hyvin ns. latuakin avasi sen aloitteen suhteen. Ei nainen miehen kimpussa kiehnää ja hinkuta itseään tätä vasten, jos ei ole kiinnostunut miehestä. Jos itse en tuollaisessa tilanteessa saisi mieheltä vastakaikua, olettaisin ilmanmuuta, että hän ei ole minusta kiinnostunut ja todennäköisesti ajattelisin nolanneeni itseni hänen silmissään.
Niin että ensin kun on annettu merkkiä ettei kiinnosta pitäisikin yhtäkkiä olla iskemässä kun sattuu vähän hinkuttamaan? Eihän tuo aiheuta kuin hämmennystä tuollainen sekoboltsikäytös. Jos on kiinnostunut niin sitten ei höpötä mitään kaverijuttuja eikä lannista toista millään paskanjauhannalla, ettei kiinnosta vaikka kiinnostaisikin.
Autistit ne ei vaan tajuu, että naiset puhuu yhtä ja tekee toista. Niiden puheita ei kannata KOSKAAN uskoa. Tämän tietää jokainen Chad.
No höpöhöpö. Eivät naiset yleisesti ole yhtään sen epärehellisempiä kuin miehetkään. Tässä toiseen tutustumispelissä vaan moni, sukupuoleen katsomatta, turvautuu epäsuoraan viestintään suoran puheen sijaan. Siitä sitten johtuu väärinymmärryksetkin.
Toisesta kiinnostuminenkaan ei ole mikään yksiselitteinen "joko kiinnostaa tai ei kiinnosta ja tämä maailman loppuun asti" -juttu. Kiinnostus voi herätä vasta tutustumisen myötä tai se voi myös haihtua sen myötä.
Kiinnostuminen ei myöskään läheskään aina ole pelkästään toisesta ihmisestä riippuvainen asia, vaan usein siihen vaikuttaa oma mieliala, elämäntilanne, elämänkokemukset yms. Olen omassa elämässäni huomannut, etten esimerkiksi työttömänä ollessani oikein osaa tai anna itselleni lupaa kiinnostua kenestäkään, koska työttömyys hävettää minua. Pelkään että olen toisen silmissä samanlainen luuseri kuin millaisena itseni näen. En myöskään kiinnostu miehistä kovinkaan helposti jos olen juuri vastikään eronnut suhteesta. Tai sitten jos mulla on huono itsetunto, niin kynnys paitsi kiinnostua sekä osoittaa kiinnostuksensa toiselle kasvaa. Ei nämä helppoja juttuja ole naisillekaan.
Tässä taisi tulla esille yksi pointti, joka näissä keskusteluissa jää monesti ymmärtämättä eli se pakkienantajan oma "viretila". Kaikki ei koko ajan ajattele, että onpa kiva tutustua uusiin ihmisiin tai että nytpä pitää löytää kumppani. Kun omassa elämässä on kuormittavia tai keskittymistä vaativia asioita niin joku seurustelu on viimeisenä toivelistalla. Tällöin on aivan sama vaikka kuinka mukava tyyppi tai millainen komistus tulee yrittämään, niin ei kiinnosta koska fokus on muualla. Itselläni tällainen tilanne oli lukion jälkeen. En tiennyt mitä tekisin ja koin painetta opiskeluun pääsemisestä. Kyllä siinä tilanteessa jokainen lähestyjä sai pakit, mutta se johtui minun stressistä eikä millään tavoin heistä. Muutaman välivuoden jälkeen lähdin sitten opiskelemaan omaa alaani ja fuksivuonna tapasin mieheni ja pam heti natsasi.
Tämä on ihan totta. Ongelma on vain siinä, että toinen ei voi mitenkään tietää mikä se toisen viretila oli. Harvemmin sitä pakkeja antaessa tulee koko elämäänsä avattua. Toinen voi hyvin kuvitella pakkien johtuneen juuri hänestä itsestään.
Ja naisten tulisi muistaa että ei miehetkään mitään heti valmiita kiukaita ole. Joskus on miehelläkin alavire päällä eikä se hyväkään nainen jaksa innostaa.
Voihan sitä ajatella vaikka tuon vireystilan olleen syy torjuntaan jos se omaa oloa pakkien jälkeen helpottaa. Oli todellinen syy mikä tahansa, joka tapauksessa se ei pitää hyväksyä eikä enää sen jälkeen sitä ihmistä mene yrittämään. Useimmiten kai silloinkin jos selvää selitystä pakeille ei tule, kyse on siitä ettei se ihminen vain yksinkertaisesti kiinnosta eikä häntä näe potentiaalisena kumppanina. Tämä on minulla ollut syynä antamilleni pakeille joka kerta, vaikka muuta olisin selitellyt tai jos olen jättänyt selitykset antamatta. Jos minut torjutaan, minulle se tarkoittaa suoraan ettei se ihminen näe minua itselleen sopivana kumppanimateriaalina - ihan riippumatta siitä minkä selityksen saan.
Näin useimmat meistä toimiikin. Jostain syystä vaan mistä sitten syyllistetään että miksei yrittänyt uudestaan, jos kerran oli kiinnostunut. Ideallla, että voihan se vastaus ajan oloon muuttuakin tai ettei ne ekat pakit nyt mitään tarkoita. Minusta ainakin pakit on selvä ei ja pakkien antaja olisikin kiinnostunut, niin hänen tulee se seuraava aloite tehdä. Jatkuva aloitteiden teko pakeista huolimatta on jo ahdistelua.
Nainen on niin sen tunnesykkyränsä orja, siinä ei ole tulevaisuutta eikä menneisyyttä, ainoastaan tämä hetki ja tunne. Parisuhteen alkaminen tai loppuminen voi olla puolesta tunnista kiinni, mielen ailahteluiden mukaan.
Käyttäjä33400 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan pitää elämäni (=rahani ja aikani) ihan kokonaan itselläni.
Kunnon sovinistijuntin kommentti.
Itse olen ollut useammassa pitkässä parisuhteessa. Kenenkään miehen rahoja en ole koskaan kuluttanut enkä pyytänyt. En tunne yhtään naista, joka veisi miehen rahat parisuhteessa. Olen korkeasti koulutettu nelikymppinen nainen. Ostan kyllä lahjoja miehelleni - samoin hän minulle. Elämisen ja asumisen kulut jaamme puoliksi.
Mitä sovinistista siinä on, jos ei halua sijoittaa naiseen yhtään mitään ja kokee elämän hyväksi yksinäänkin? Onko se sinusta ihan perusoletus, että miehen elämän ainoa tehtävä on tehdä nainen tyytyväiseksi, tai muuten on sovinisti? Kertoo aika paljon siitä, miten teidät on nostettu jalustalle nykymaailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Nainen on niin sen tunnesykkyränsä orja, siinä ei ole tulevaisuutta eikä menneisyyttä, ainoastaan tämä hetki ja tunne. Parisuhteen alkaminen tai loppuminen voi olla puolesta tunnista kiinni, mielen ailahteluiden mukaan.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Capricorn kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuusjotakukaaneimyönnä kirjoitti:
Naiset jotka haluavat miehen tekevän aloitteen kykenemättä siihen itse ovat luultavasti hieman narsistisia. Kaksoismoralismi ei kuulu arvoihin jota odotan puolisoltani ja lähinnä kuvottaa.
Entä miehet jotka ei tee? Eli melkein kaikki ketjun kommentoijat.
Huono itsetunto, pelkää pakkeja, pelkää naisia, ei halua nolata itseään/toista, kuumottaa liikaa, jne...
Itse olisin todennäköisesti helposti vietävissä jos joku tulis kysymään yhteystietoja.
M
Nämä eri säännöt sukupuolille ei ole kaksinaismoralismia ja kuvottavaa?
Vaikea niitä on poistaakaan koska ne ovat kytköksissä miesten ja naisten seksuaalisuuteen. Naisia sytyttää miesten itsevarmuus ja se että se itsevarman henkilön huomio saa naisen itsensä tuntemaan olonsa kauniiksi, halutuksi ja seksikkääksi. Homma ei vain toimi jos mies ujostelee, sitä sytyttävää tilannetta ei tule.
Se olisi vähän sama kuin jos nainen pukeutuisi pahvilaatikoihin ja muistuttaisi lasten robottipukua eikä puhuisi pihaustakaan. Ei siinä ole mitään mistä mies kiinnostuisi.
Silloin naisten pitäisi edes selvästi osoittaa se kiinnostuksensa, eikä antaa miehelle täysin päinvastaista kuvaa, koska sen oman kiinnostuksensa näyttäminen olisi jotenkin noloa ja siinä menettäisi kasvonsa tai jotain. Naispuolisen kaverini kautta kuulin, että eräs toinen nainen oli ollut minusta kiinnostunut, mutten minä sitä tajunnut kun häneltä tuli niin ristiriitaisia merkkejä. Omasta kuvakulmastani esimerkiksi heti alkuun naureskellen tylytti minut ettei hän minunlaisiin miehiin viitsi sekaantua hah-haa. Ajattelin, että okei, ei sitten. Kuitenkin välillä oli käpälöimässä ja hinkuttamassa itseään minua vasten, mutta siltikin kutsui minua vaan kaveriksi. No okei, kaipa se jotain kaverillista tuttavuutta sitten oli vaan. Kuulteni kuitenkin muille (varatuille) miehille kertoili miten miehen voisi vielä laittaa ja vieläpä juuri minunlaiseni eikä ne jotkut tietyt jutut haittaa. No, ehken juuri minä sitten vaan kiinnostanut, kun kerran niin heti alkuun sanoi. Mutta kuitenkin sitten olisin nähtävästi kiinnostanutkin. Aaarghhh. Selvät merkit, eikä mitään tuollaista "esitänpä tässä nyt kasvoni säilyttääkseni kaveria mutta toivon että mies kuitenkin tajuaisi kiinnostukseni ja tekisi aloitteen"-kikkailua.
Et ilmeisesti itsekään kuitenkaan ollut tuosta naisesta kovin kiinnostunut, kun et itse tehnyt sitä aloitetta?
Ei tietenkään ole kivaa jos toinen antaa kovin ristiriitaisia viestejä, mutta kyllähän tuo nainen sinulle melkoisen hyvin ns. latuakin avasi sen aloitteen suhteen. Ei nainen miehen kimpussa kiehnää ja hinkuta itseään tätä vasten, jos ei ole kiinnostunut miehestä. Jos itse en tuollaisessa tilanteessa saisi mieheltä vastakaikua, olettaisin ilmanmuuta, että hän ei ole minusta kiinnostunut ja todennäköisesti ajattelisin nolanneeni itseni hänen silmissään.
Niin että ensin kun on annettu merkkiä ettei kiinnosta pitäisikin yhtäkkiä olla iskemässä kun sattuu vähän hinkuttamaan? Eihän tuo aiheuta kuin hämmennystä tuollainen sekoboltsikäytös. Jos on kiinnostunut niin sitten ei höpötä mitään kaverijuttuja eikä lannista toista millään paskanjauhannalla, ettei kiinnosta vaikka kiinnostaisikin.
Autistit ne ei vaan tajuu, että naiset puhuu yhtä ja tekee toista. Niiden puheita ei kannata KOSKAAN uskoa. Tämän tietää jokainen Chad.
No höpöhöpö. Eivät naiset yleisesti ole yhtään sen epärehellisempiä kuin miehetkään. Tässä toiseen tutustumispelissä vaan moni, sukupuoleen katsomatta, turvautuu epäsuoraan viestintään suoran puheen sijaan. Siitä sitten johtuu väärinymmärryksetkin.
Toisesta kiinnostuminenkaan ei ole mikään yksiselitteinen "joko kiinnostaa tai ei kiinnosta ja tämä maailman loppuun asti" -juttu. Kiinnostus voi herätä vasta tutustumisen myötä tai se voi myös haihtua sen myötä.
Kiinnostuminen ei myöskään läheskään aina ole pelkästään toisesta ihmisestä riippuvainen asia, vaan usein siihen vaikuttaa oma mieliala, elämäntilanne, elämänkokemukset yms. Olen omassa elämässäni huomannut, etten esimerkiksi työttömänä ollessani oikein osaa tai anna itselleni lupaa kiinnostua kenestäkään, koska työttömyys hävettää minua. Pelkään että olen toisen silmissä samanlainen luuseri kuin millaisena itseni näen. En myöskään kiinnostu miehistä kovinkaan helposti jos olen juuri vastikään eronnut suhteesta. Tai sitten jos mulla on huono itsetunto, niin kynnys paitsi kiinnostua sekä osoittaa kiinnostuksensa toiselle kasvaa. Ei nämä helppoja juttuja ole naisillekaan.
Tässä taisi tulla esille yksi pointti, joka näissä keskusteluissa jää monesti ymmärtämättä eli se pakkienantajan oma "viretila". Kaikki ei koko ajan ajattele, että onpa kiva tutustua uusiin ihmisiin tai että nytpä pitää löytää kumppani. Kun omassa elämässä on kuormittavia tai keskittymistä vaativia asioita niin joku seurustelu on viimeisenä toivelistalla. Tällöin on aivan sama vaikka kuinka mukava tyyppi tai millainen komistus tulee yrittämään, niin ei kiinnosta koska fokus on muualla. Itselläni tällainen tilanne oli lukion jälkeen. En tiennyt mitä tekisin ja koin painetta opiskeluun pääsemisestä. Kyllä siinä tilanteessa jokainen lähestyjä sai pakit, mutta se johtui minun stressistä eikä millään tavoin heistä. Muutaman välivuoden jälkeen lähdin sitten opiskelemaan omaa alaani ja fuksivuonna tapasin mieheni ja pam heti natsasi.
Tämä on ihan totta. Ongelma on vain siinä, että toinen ei voi mitenkään tietää mikä se toisen viretila oli. Harvemmin sitä pakkeja antaessa tulee koko elämäänsä avattua. Toinen voi hyvin kuvitella pakkien johtuneen juuri hänestä itsestään.
Ja naisten tulisi muistaa että ei miehetkään mitään heti valmiita kiukaita ole. Joskus on miehelläkin alavire päällä eikä se hyväkään nainen jaksa innostaa.
Voihan sitä ajatella vaikka tuon vireystilan olleen syy torjuntaan jos se omaa oloa pakkien jälkeen helpottaa. Oli todellinen syy mikä tahansa, joka tapauksessa se ei pitää hyväksyä eikä enää sen jälkeen sitä ihmistä mene yrittämään. Useimmiten kai silloinkin jos selvää selitystä pakeille ei tule, kyse on siitä ettei se ihminen vain yksinkertaisesti kiinnosta eikä häntä näe potentiaalisena kumppanina. Tämä on minulla ollut syynä antamilleni pakeille joka kerta, vaikka muuta olisin selitellyt tai jos olen jättänyt selitykset antamatta. Jos minut torjutaan, minulle se tarkoittaa suoraan ettei se ihminen näe minua itselleen sopivana kumppanimateriaalina - ihan riippumatta siitä minkä selityksen saan.
Näin useimmat meistä toimiikin. Jostain syystä vaan mistä sitten syyllistetään että miksei yrittänyt uudestaan, jos kerran oli kiinnostunut. Ideallla, että voihan se vastaus ajan oloon muuttuakin tai ettei ne ekat pakit nyt mitään tarkoita. Minusta ainakin pakit on selvä ei ja pakkien antaja olisikin kiinnostunut, niin hänen tulee se seuraava aloite tehdä. Jatkuva aloitteiden teko pakeista huolimatta on jo ahdistelua.
Ihmettelen ketä enää jaksaa kiinnostaa ihminen joka on antanut pakit - mulla ainakin menee fiilis välittömästi. Ei väliä vaikka kyse olisikin ollut jostain vireystilasta tai muusta vastaavasta, pakkien jälkeen en enää voisi kuvitella suhdetta kyseisen ihmisen kanssa - en vaikka hän yrittäisikin jossain vaiheessa minua. En jakele uusia mahdollisuuksia.
Joo, kyllä se on niin että kieltäytymisen jälkeen jos nainen vielä myöhemmin jotain haluaa, niin sen täytyy tulla hänen aloitteestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Capricorn kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuusjotakukaaneimyönnä kirjoitti:
Naiset jotka haluavat miehen tekevän aloitteen kykenemättä siihen itse ovat luultavasti hieman narsistisia. Kaksoismoralismi ei kuulu arvoihin jota odotan puolisoltani ja lähinnä kuvottaa.
Entä miehet jotka ei tee? Eli melkein kaikki ketjun kommentoijat.
Huono itsetunto, pelkää pakkeja, pelkää naisia, ei halua nolata itseään/toista, kuumottaa liikaa, jne...
Itse olisin todennäköisesti helposti vietävissä jos joku tulis kysymään yhteystietoja.
M
Nämä eri säännöt sukupuolille ei ole kaksinaismoralismia ja kuvottavaa?
Vaikea niitä on poistaakaan koska ne ovat kytköksissä miesten ja naisten seksuaalisuuteen. Naisia sytyttää miesten itsevarmuus ja se että se itsevarman henkilön huomio saa naisen itsensä tuntemaan olonsa kauniiksi, halutuksi ja seksikkääksi. Homma ei vain toimi jos mies ujostelee, sitä sytyttävää tilannetta ei tule.
Se olisi vähän sama kuin jos nainen pukeutuisi pahvilaatikoihin ja muistuttaisi lasten robottipukua eikä puhuisi pihaustakaan. Ei siinä ole mitään mistä mies kiinnostuisi.
Silloin naisten pitäisi edes selvästi osoittaa se kiinnostuksensa, eikä antaa miehelle täysin päinvastaista kuvaa, koska sen oman kiinnostuksensa näyttäminen olisi jotenkin noloa ja siinä menettäisi kasvonsa tai jotain. Naispuolisen kaverini kautta kuulin, että eräs toinen nainen oli ollut minusta kiinnostunut, mutten minä sitä tajunnut kun häneltä tuli niin ristiriitaisia merkkejä. Omasta kuvakulmastani esimerkiksi heti alkuun naureskellen tylytti minut ettei hän minunlaisiin miehiin viitsi sekaantua hah-haa. Ajattelin, että okei, ei sitten. Kuitenkin välillä oli käpälöimässä ja hinkuttamassa itseään minua vasten, mutta siltikin kutsui minua vaan kaveriksi. No okei, kaipa se jotain kaverillista tuttavuutta sitten oli vaan. Kuulteni kuitenkin muille (varatuille) miehille kertoili miten miehen voisi vielä laittaa ja vieläpä juuri minunlaiseni eikä ne jotkut tietyt jutut haittaa. No, ehken juuri minä sitten vaan kiinnostanut, kun kerran niin heti alkuun sanoi. Mutta kuitenkin sitten olisin nähtävästi kiinnostanutkin. Aaarghhh. Selvät merkit, eikä mitään tuollaista "esitänpä tässä nyt kasvoni säilyttääkseni kaveria mutta toivon että mies kuitenkin tajuaisi kiinnostukseni ja tekisi aloitteen"-kikkailua.
Et ilmeisesti itsekään kuitenkaan ollut tuosta naisesta kovin kiinnostunut, kun et itse tehnyt sitä aloitetta?
Ei tietenkään ole kivaa jos toinen antaa kovin ristiriitaisia viestejä, mutta kyllähän tuo nainen sinulle melkoisen hyvin ns. latuakin avasi sen aloitteen suhteen. Ei nainen miehen kimpussa kiehnää ja hinkuta itseään tätä vasten, jos ei ole kiinnostunut miehestä. Jos itse en tuollaisessa tilanteessa saisi mieheltä vastakaikua, olettaisin ilmanmuuta, että hän ei ole minusta kiinnostunut ja todennäköisesti ajattelisin nolanneeni itseni hänen silmissään.
Niin että ensin kun on annettu merkkiä ettei kiinnosta pitäisikin yhtäkkiä olla iskemässä kun sattuu vähän hinkuttamaan? Eihän tuo aiheuta kuin hämmennystä tuollainen sekoboltsikäytös. Jos on kiinnostunut niin sitten ei höpötä mitään kaverijuttuja eikä lannista toista millään paskanjauhannalla, ettei kiinnosta vaikka kiinnostaisikin.
Autistit ne ei vaan tajuu, että naiset puhuu yhtä ja tekee toista. Niiden puheita ei kannata KOSKAAN uskoa. Tämän tietää jokainen Chad.
No höpöhöpö. Eivät naiset yleisesti ole yhtään sen epärehellisempiä kuin miehetkään. Tässä toiseen tutustumispelissä vaan moni, sukupuoleen katsomatta, turvautuu epäsuoraan viestintään suoran puheen sijaan. Siitä sitten johtuu väärinymmärryksetkin.
Toisesta kiinnostuminenkaan ei ole mikään yksiselitteinen "joko kiinnostaa tai ei kiinnosta ja tämä maailman loppuun asti" -juttu. Kiinnostus voi herätä vasta tutustumisen myötä tai se voi myös haihtua sen myötä.
Kiinnostuminen ei myöskään läheskään aina ole pelkästään toisesta ihmisestä riippuvainen asia, vaan usein siihen vaikuttaa oma mieliala, elämäntilanne, elämänkokemukset yms. Olen omassa elämässäni huomannut, etten esimerkiksi työttömänä ollessani oikein osaa tai anna itselleni lupaa kiinnostua kenestäkään, koska työttömyys hävettää minua. Pelkään että olen toisen silmissä samanlainen luuseri kuin millaisena itseni näen. En myöskään kiinnostu miehistä kovinkaan helposti jos olen juuri vastikään eronnut suhteesta. Tai sitten jos mulla on huono itsetunto, niin kynnys paitsi kiinnostua sekä osoittaa kiinnostuksensa toiselle kasvaa. Ei nämä helppoja juttuja ole naisillekaan.
Tässä taisi tulla esille yksi pointti, joka näissä keskusteluissa jää monesti ymmärtämättä eli se pakkienantajan oma "viretila". Kaikki ei koko ajan ajattele, että onpa kiva tutustua uusiin ihmisiin tai että nytpä pitää löytää kumppani. Kun omassa elämässä on kuormittavia tai keskittymistä vaativia asioita niin joku seurustelu on viimeisenä toivelistalla. Tällöin on aivan sama vaikka kuinka mukava tyyppi tai millainen komistus tulee yrittämään, niin ei kiinnosta koska fokus on muualla. Itselläni tällainen tilanne oli lukion jälkeen. En tiennyt mitä tekisin ja koin painetta opiskeluun pääsemisestä. Kyllä siinä tilanteessa jokainen lähestyjä sai pakit, mutta se johtui minun stressistä eikä millään tavoin heistä. Muutaman välivuoden jälkeen lähdin sitten opiskelemaan omaa alaani ja fuksivuonna tapasin mieheni ja pam heti natsasi.
Tämä on ihan totta. Ongelma on vain siinä, että toinen ei voi mitenkään tietää mikä se toisen viretila oli. Harvemmin sitä pakkeja antaessa tulee koko elämäänsä avattua. Toinen voi hyvin kuvitella pakkien johtuneen juuri hänestä itsestään.
Ja naisten tulisi muistaa että ei miehetkään mitään heti valmiita kiukaita ole. Joskus on miehelläkin alavire päällä eikä se hyväkään nainen jaksa innostaa.
Voihan sitä ajatella vaikka tuon vireystilan olleen syy torjuntaan jos se omaa oloa pakkien jälkeen helpottaa. Oli todellinen syy mikä tahansa, joka tapauksessa se ei pitää hyväksyä eikä enää sen jälkeen sitä ihmistä mene yrittämään. Useimmiten kai silloinkin jos selvää selitystä pakeille ei tule, kyse on siitä ettei se ihminen vain yksinkertaisesti kiinnosta eikä häntä näe potentiaalisena kumppanina. Tämä on minulla ollut syynä antamilleni pakeille joka kerta, vaikka muuta olisin selitellyt tai jos olen jättänyt selitykset antamatta. Jos minut torjutaan, minulle se tarkoittaa suoraan ettei se ihminen näe minua itselleen sopivana kumppanimateriaalina - ihan riippumatta siitä minkä selityksen saan.
Näin useimmat meistä toimiikin. Jostain syystä vaan mistä sitten syyllistetään että miksei yrittänyt uudestaan, jos kerran oli kiinnostunut. Ideallla, että voihan se vastaus ajan oloon muuttuakin tai ettei ne ekat pakit nyt mitään tarkoita. Minusta ainakin pakit on selvä ei ja pakkien antaja olisikin kiinnostunut, niin hänen tulee se seuraava aloite tehdä. Jatkuva aloitteiden teko pakeista huolimatta on jo ahdistelua.
Ihmettelen ketä enää jaksaa kiinnostaa ihminen joka on antanut pakit - mulla ainakin menee fiilis välittömästi. Ei väliä vaikka kyse olisikin ollut jostain vireystilasta tai muusta vastaavasta, pakkien jälkeen en enää voisi kuvitella suhdetta kyseisen ihmisen kanssa - en vaikka hän yrittäisikin jossain vaiheessa minua. En jakele uusia mahdollisuuksia.
Ja sinullahan on oikeus olla jakelematta uusia mahdollisuuksia.
Itse puolestani olen hitaasti lämpiävää sorttia, joten onneksi on myös ihmisiä, jotka antava tunteille aikaa ja tilaa kehittyä. Muuten olisi nykyinen suhteeni jäänyt syntymättä.
Ei siinä mitään jos pystyy, hyvähän tuo vain on. Minä koen että pakkien myötä siinä suhteessa menee rikki jotain niin olennaista, ettei niiden jälkeen vaan enää voi sitä samaa ihmistä ajatella siinä mielessä.
Minä en noin pitkälle menisi, mutta kyllähän se pallo siirtyy sinne toisen puolelle sen jälkeen kun minut on torjunut kerran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden tapauksen perusteella olen itse olen huomannut, että naisten aloitteet tulee usein tollasessa fyysisessä muodossa ja täysin puskista, enkä ole niihin sitten osannut sillä hetkellä vastata. Eräästäkään naisesta en havainnut mitään kiinnostuksen merkkejä vaikka oltiin oltu jonkin aikaa tekemisissä työtehtävissä, ennenkuin tämä yhtäkkiä kosketti eräässä tilanteessa kämmenselkääni. Säikähdin ja kiskaisin nopeasti käteni pois, koska se oli niin yllättävää. Niin teen jos kuka tahansa yhtäkkiä alkaa minua hiplaamaan ilman että osaan odottaa sitä. Pieni pohjustus ei kyllä olisi pahitteeksi ennen siihen fyysisyyteen menemistä.
Minä olisin ihan myyty, jos nainen noin suoraan osoittaisi kiinnostusta. Täytyy olla varmaan erityisen vetävä kaveri jos nainen lähestyy noin.
Itsellä ainakin riippuu reaktio vahvasti naisesta. Toki jos joku nainen, jota kohtaan minullakin jotain kiinnostusta olisi, tekisi noin niin olisihan se hienoa. Toki varmaan hieman hämmentävää koska tällaiselle tavalliselle miehelle tuota ei juuri tapahdu. Jos taas kyse on naisesta joka ei kiinnosta yhtään, niin varmasti olisi vastenmielistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on pelkoja. Naisia lähestyminen on yksi pelottavimmista asioista miehen elämässä. Miksi? Koska todennäköisyys sille, että saa positiivista vastakaikua on hyvin pieni. Täytyy olla todella kovahermoinen ja superitsevarma tyyppi, että pystyy kestämään häpeän joka tulee siitä, että saa pakit. Sitä kelaa omaa itseään, omaa typeryyttään, tähtasinkö liian korkealle, olenko toksinen maskuliini. Tuntuu, että ne tyypit, jotka pystyy lähestymään naisia on narsistipsykopaatteja tai joilla on kova kuori näitä pelkoja vastaan. Jos mies pystyy ajattelemaan, että "olipa typerä nainen kun ei ymmärrä omaa parastaan". Keskivertojamppa syyttää itseään.
Ja kuitenkin naisten läheisyys on se joka eniten on miesten mielessä.
Hullunkurinen viesti. Miehiä siis pelottaa lähestyä naisia mutta jos nainen torjuu se on naisessa vika? Eihän se mies sitten niissä lähestymissä mitään menetä vaan vialliset naiset jos eivät lämpene.
Joo mutta se sama mies on luultavasti lähestynyt 50 eri naista ennen sinua ja saanut samalla tavalla pakit. En toki ole yllättänyt että et ymmärrä asiasta mitään kun olet aina se pakkeja jakava osapuoli. Yritä joskus ottaa sama riski ja joudu torjutuksi niin saat edes pintaraapaisun asiasta. Sitten mietit että miltä sama asia tuntuu 50-kertaisesti niin olet jo aika lähellä todellisuutta.
Minä en tee aloitteita, koska mielestäni mielenkiintoiset naiset eivät ole kiinnostuneita minusta. Ja toisaalta ne naiset joista näen että ovat kiinnostuneita, eivät kiinnosta minua.
Minusta yleensä kiinnostuvat ns. särkyneet enkelit, jotka toivovat minusta (tilapäistä) tukea hädän hetkellä tai sitten huomattavan ylipainoiset naiset. Minä olen itse jääkaappipakastimen kokoinen, leveäharteinen ja kohtuullisen lihaksikas. Luonteeltani olen hiljainen ja vähän syrjäänvetäytyvä ja inhoan turhaa draamaa. Siksi etsinkin itseni kaltaista introverttista ja mielestäni kohtuullisen loogisesti käyttäytyvää naista, mutta heillä riittää tarjontaa komeammista ja sosiaalisemmista miehistä. Toisaalta nämä pahimmat dramaqueenit tuntuvat kiinnostuvan minusta vaikka kuinka koitan vältellä ja monesti vielä karkottavat mustasukkaisuuksissaan aremmat naiset pois minun ympäriltä. Tämän vuoksi nykyään ei tule käytyä baareissa ja yökerhoissa. Kokeilin muutama vuosi sitten tinderiä, mutta ei se toiminut minun kohdalla ja miten sieltä valkkaa itselleni sopivia naisia, kun kukaan ei mainosta introverttiyttään. Ei sillä että minulla olisi muutenkaan ollut siellä valinnanvaraa. Matcheja tuli ainoastaan vahingossa.
Varattu se on kuitenkin enkä halua antaa naiselle itsetuntoboostia, ylimielisiä on jo tarpeeksi.
Liian kilkkisiä naiset. Tompat ja karhut paljon helpompia.
Aamen, Jumalauta!