Lue keskustelun säännöt.
Suomalainen hetero mies: miksi et lähesty naista?
02.10.2020 |
Miksi et tule vaikka kaupassa/kirjastossa/puistossa/you name it kysymään treffeille mielenkiintoista naista?
.
Kommentit (1082)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarvetta enää iskeä, mutta vastaan menneisyyden perusteella.
Iskeminen ei ole pelottavaa. Se on aina ollut (minulle) hyvin helppoa. Pelottava osuus on nimenomaan seuraukset.
Ajatellaan vaikkapa urheiluseuraa, seurakuntaa, vakiokuntosalia tai muuta paikkaa, jossa käy itse usein, ja jossa näkee viikosta toiseen suunnilleen samat 10-15 kiinnostavaa naista. Minulle ei olisi ongelmaa kysyä vaikka kaikkia treffeille. Kuten jo sanoin: ongelmana ovat seuraukset. => Jos/kun isken yhtä sen urheiluseuran/seurakunnan naisista ja epäonnistun, kaikki muutkin kääntävät minulle selkänsä. Jos siis aloite epäonnistuu, ja seura edelleen kiinnostaisi, on edessä urheiluseuran/seurakunnan/kaveripiirin tai muun vastaavan vaihtaminen kokonaan.
Aloitin iskemään tyttöjä 13-vuotiaana, ja seurustelin ensimmäisen kerran vasta 18-vuotiaana. Ja se ensimmäinen tyttöystäväni oli naapurikaupungista, jossa kukaan ei minua ennakkoon tuntenut. Siitä eteenpäin KAIKKI parisuhteeni olen löytänyt ympäristöstä, jossa kukaan ei ole minua ennakolta tuntenut.
Juuri tuo naisten kollektiivinen torjunta yhden epäonnistuneen aloitteen jälkeen on se syy, miksi Tinder ja muu nettideittailu on miesten keskuudessa niin suosittua.
Tuo nyt ei kyllä pidä yhtään paikkansa että jos jossain harrastuksessa yhden kanssa ei natsannut niin ei natsaa sen jälkeen kenenkään muunkaan kanssa joka siellä harrastuksessa on myös paikalla. Iät ja ajat ihmiset ovat seurustelleet milloin ex-kumppanin serkkujen, kamujen, tutun tuttujen kanssa. Aika ennen nettiä on paljon pidempi kuin netin kanssa ja kyllä silloin niitä kumppaneita löytyi ihan samalla tavalla kuin nytkin. Voi niitä naisia pyytää treffeille muualtakin kuin sieltä samasta ja yhdestä harrastuksesta. Ja ihan tuntemattomiakin.
Ei, kyllä tuo kaveri on täysin oikeassa. Vain onnistuneet palkitaan muidenkin osalta, pakit saaneet taas menettävät arvonsa muiden silmissä. Ja lopulta myös uskon itseensä. Siksi miehet eivät lähesty naisia kovinkaan paljoa.
Tuolla logiikalla ihmiset olisivat kuolleet jo sukupuuttoon. Tämän päivän ongelma on että nyt miehillä on porno 24/7 saatavilla sekä nykyään jopa nuket joita panna, ei niitä oikeat naiset enää kiinnosta.
Ei missään tapauksessa kuollut sukupuuttoon, koska se kaikkein hyväksymä eliittimies siitti lapsia kaikille tienoon naisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarvetta enää iskeä, mutta vastaan menneisyyden perusteella.
Iskeminen ei ole pelottavaa. Se on aina ollut (minulle) hyvin helppoa. Pelottava osuus on nimenomaan seuraukset.
Ajatellaan vaikkapa urheiluseuraa, seurakuntaa, vakiokuntosalia tai muuta paikkaa, jossa käy itse usein, ja jossa näkee viikosta toiseen suunnilleen samat 10-15 kiinnostavaa naista. Minulle ei olisi ongelmaa kysyä vaikka kaikkia treffeille. Kuten jo sanoin: ongelmana ovat seuraukset. => Jos/kun isken yhtä sen urheiluseuran/seurakunnan naisista ja epäonnistun, kaikki muutkin kääntävät minulle selkänsä. Jos siis aloite epäonnistuu, ja seura edelleen kiinnostaisi, on edessä urheiluseuran/seurakunnan/kaveripiirin tai muun vastaavan vaihtaminen kokonaan.
Aloitin iskemään tyttöjä 13-vuotiaana, ja seurustelin ensimmäisen kerran vasta 18-vuotiaana. Ja se ensimmäinen tyttöystäväni oli naapurikaupungista, jossa kukaan ei minua ennakkoon tuntenut. Siitä eteenpäin KAIKKI parisuhteeni olen löytänyt ympäristöstä, jossa kukaan ei ole minua ennakolta tuntenut.
Juuri tuo naisten kollektiivinen torjunta yhden epäonnistuneen aloitteen jälkeen on se syy, miksi Tinder ja muu nettideittailu on miesten keskuudessa niin suosittua.
Tuo nyt ei kyllä pidä yhtään paikkansa että jos jossain harrastuksessa yhden kanssa ei natsannut niin ei natsaa sen jälkeen kenenkään muunkaan kanssa joka siellä harrastuksessa on myös paikalla. Iät ja ajat ihmiset ovat seurustelleet milloin ex-kumppanin serkkujen, kamujen, tutun tuttujen kanssa. Aika ennen nettiä on paljon pidempi kuin netin kanssa ja kyllä silloin niitä kumppaneita löytyi ihan samalla tavalla kuin nytkin. Voi niitä naisia pyytää treffeille muualtakin kuin sieltä samasta ja yhdestä harrastuksesta. Ja ihan tuntemattomiakin.
Ei, kyllä tuo kaveri on täysin oikeassa. Vain onnistuneet palkitaan muidenkin osalta, pakit saaneet taas menettävät arvonsa muiden silmissä. Ja lopulta myös uskon itseensä. Siksi miehet eivät lähesty naisia kovinkaan paljoa.
Tuolla logiikalla ihmiset olisivat kuolleet jo sukupuuttoon. Tämän päivän ongelma on että nyt miehillä on porno 24/7 saatavilla sekä nykyään jopa nuket joita panna, ei niitä oikeat naiset enää kiinnosta.
Ei missään tapauksessa kuollut sukupuuttoon, koska se kaikkein hyväksymä eliittimies siitti lapsia kaikille tienoon naisille.
Entisaikoina naiset naitettiin ja naisten oli yleisestikin oltava vähemmän nirsoja, kovassa maailmassa kun ei yksin pärjännyt. Kaikki tämä on muuttunut nykyajassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarvetta enää iskeä, mutta vastaan menneisyyden perusteella.
Iskeminen ei ole pelottavaa. Se on aina ollut (minulle) hyvin helppoa. Pelottava osuus on nimenomaan seuraukset.
Ajatellaan vaikkapa urheiluseuraa, seurakuntaa, vakiokuntosalia tai muuta paikkaa, jossa käy itse usein, ja jossa näkee viikosta toiseen suunnilleen samat 10-15 kiinnostavaa naista. Minulle ei olisi ongelmaa kysyä vaikka kaikkia treffeille. Kuten jo sanoin: ongelmana ovat seuraukset. => Jos/kun isken yhtä sen urheiluseuran/seurakunnan naisista ja epäonnistun, kaikki muutkin kääntävät minulle selkänsä. Jos siis aloite epäonnistuu, ja seura edelleen kiinnostaisi, on edessä urheiluseuran/seurakunnan/kaveripiirin tai muun vastaavan vaihtaminen kokonaan.
Aloitin iskemään tyttöjä 13-vuotiaana, ja seurustelin ensimmäisen kerran vasta 18-vuotiaana. Ja se ensimmäinen tyttöystäväni oli naapurikaupungista, jossa kukaan ei minua ennakkoon tuntenut. Siitä eteenpäin KAIKKI parisuhteeni olen löytänyt ympäristöstä, jossa kukaan ei ole minua ennakolta tuntenut.
Juuri tuo naisten kollektiivinen torjunta yhden epäonnistuneen aloitteen jälkeen on se syy, miksi Tinder ja muu nettideittailu on miesten keskuudessa niin suosittua.
Tiedätkö mistä tämä johtuu? Kun kysyt yhtä treffeille, kaikki tietävät hänen olevan sinun ensimmäinen valintasi. Jos saat pakit ja siirryt yrittämään seuraavaa, se seuraava tietää että olisit mieluummin halunnut sen jota kysyit ensimmäisenä ja hän on itse kakkosvaihtoehto, johon joudut tyytymään kun ekalle et kelvannut. Ei kukaan halua olla se kakkosvaihtoehto.
Syön paskaa ja juon kusta. kirjoitti:
Mites kirjastossa isketään? Pitääkö avata keskustelu tällä: "Käytsä usein täällä?"
Olen sinkkunainen ja voisin hyvinkin mennä kirjastossa kiinnostavan oloisen tyypin juttusille. Jos hänellä olisi kirjoja kädessä, lähestyisin hymyillen ja kysyisin että mitäpä löytyi tällä kertaa. Jos hän on vielä tyhjin käsin, sanoisin että tämä on nyt vähän random kysymys mutta mitä kirjaa voisit suositella luettavaksi. Ja sitten jos tilanne siitä luonnollisesti etenisi ja kumpikin vaikuttaisi toistensa seuraan mieltyneeltä, niin kysyisin että haluaisiko hän lähteä vaikka (joskus) kahville jatkamaan keskustelua.
Olisipa unelma jos multa kysyttäisiin joskus noin. <3
Eikä tarvitse edes tulla kahville pyytämään, ihan vaan jos juttelemaan tulee niin ilahdun kyllä siitäkin. Minusta sellaisia tavallisia ihmisten välisiä kontakteja ja sattumanvaraisia keskusteluja on Suomessa ihmisten välillä ihan liian vähän. Jutelkaa ja olkaa ystävällisiä toisillenne, ei tarvitse edes olla taka-ajatuksia. Vaikka ihan muuten vaan. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuusjotakukaaneimyönnä kirjoitti:
Naiset jotka haluavat miehen tekevän aloitteen kykenemättä siihen itse ovat luultavasti hieman narsistisia. Kaksoismoralismi ei kuulu arvoihin jota odotan puolisoltani ja lähinnä kuvottaa.
Entä miehet jotka ei tee? Eli melkein kaikki ketjun kommentoijat.
Huono itsetunto, pelkää pakkeja, pelkää naisia, ei halua nolata itseään/toista, kuumottaa liikaa, jne...
Itse olisin todennäköisesti helposti vietävissä jos joku tulis kysymään yhteystietoja.
M
Nämä eri säännöt sukupuolille ei ole kaksinaismoralismia ja kuvottavaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarvetta enää iskeä, mutta vastaan menneisyyden perusteella.
Iskeminen ei ole pelottavaa. Se on aina ollut (minulle) hyvin helppoa. Pelottava osuus on nimenomaan seuraukset.
Ajatellaan vaikkapa urheiluseuraa, seurakuntaa, vakiokuntosalia tai muuta paikkaa, jossa käy itse usein, ja jossa näkee viikosta toiseen suunnilleen samat 10-15 kiinnostavaa naista. Minulle ei olisi ongelmaa kysyä vaikka kaikkia treffeille. Kuten jo sanoin: ongelmana ovat seuraukset. => Jos/kun isken yhtä sen urheiluseuran/seurakunnan naisista ja epäonnistun, kaikki muutkin kääntävät minulle selkänsä. Jos siis aloite epäonnistuu, ja seura edelleen kiinnostaisi, on edessä urheiluseuran/seurakunnan/kaveripiirin tai muun vastaavan vaihtaminen kokonaan.
Aloitin iskemään tyttöjä 13-vuotiaana, ja seurustelin ensimmäisen kerran vasta 18-vuotiaana. Ja se ensimmäinen tyttöystäväni oli naapurikaupungista, jossa kukaan ei minua ennakkoon tuntenut. Siitä eteenpäin KAIKKI parisuhteeni olen löytänyt ympäristöstä, jossa kukaan ei ole minua ennakolta tuntenut.
Juuri tuo naisten kollektiivinen torjunta yhden epäonnistuneen aloitteen jälkeen on se syy, miksi Tinder ja muu nettideittailu on miesten keskuudessa niin suosittua.
Tuo nyt ei kyllä pidä yhtään paikkansa että jos jossain harrastuksessa yhden kanssa ei natsannut niin ei natsaa sen jälkeen kenenkään muunkaan kanssa joka siellä harrastuksessa on myös paikalla. Iät ja ajat ihmiset ovat seurustelleet milloin ex-kumppanin serkkujen, kamujen, tutun tuttujen kanssa. Aika ennen nettiä on paljon pidempi kuin netin kanssa ja kyllä silloin niitä kumppaneita löytyi ihan samalla tavalla kuin nytkin. Voi niitä naisia pyytää treffeille muualtakin kuin sieltä samasta ja yhdestä harrastuksesta. Ja ihan tuntemattomiakin.
Ei, kyllä tuo kaveri on täysin oikeassa. Vain onnistuneet palkitaan muidenkin osalta, pakit saaneet taas menettävät arvonsa muiden silmissä. Ja lopulta myös uskon itseensä. Siksi miehet eivät lähesty naisia kovinkaan paljoa.
Tuolla logiikalla ihmiset olisivat kuolleet jo sukupuuttoon. Tämän päivän ongelma on että nyt miehillä on porno 24/7 saatavilla sekä nykyään jopa nuket joita panna, ei niitä oikeat naiset enää kiinnosta.
Ei missään tapauksessa kuollut sukupuuttoon, koska se kaikkein hyväksymä eliittimies siitti lapsia kaikille tienoon naisille.
Entisaikoina naiset naitettiin ja naisten oli yleisestikin oltava vähemmän nirsoja, kovassa maailmassa kun ei yksin pärjännyt. Kaikki tämä on muuttunut nykyajassa.
Tämä ei silti selitä sitä miksi miehet eivät enää edes yritä tai jopa pelkäävät...
Kaikki naiset tietävät jo minut tällä alueella, kyllähän niillä puskaradiot soi että tossa tyypissä on jotain mätää eikä kukaan anna mahdollisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vain jaksaisi enää, vaikka olisinkin sinkku. Jos nainen vain odottaa, että mies lähestyisi, hän varmaan odottaa, että mies tekisi kaiken muunkin suhteessa eikä itse tarvitse tehdä mitään. Avuttomat naiset eivät kiinnosta.
Mistä te miehet tuntemattomista naisista tiedätte, että he ovat avuttomia naisia, jotka vain odottavat että mies lähestyy? Näkyykö tällainen naisesta päälle päin?
Niinhän te naisetkin tiedätte tuntemattomista miehistäkin jo kaiken luonteesta lähtirn valmiiksi ulkonäön perusteella ettei kelpaa. Mikä tässä on eri asia?
Siis jos joku tyrmää pelkän ulkonäön perusteella niin torjunnan syynä silloin on ihan puhtaasti se ulkonäkö, ei se että nainen olisi sen perusteella päätellyt jotain luonteesta. Joidenkin ulkonäöstä (tai yleensä koko ulkoisesta olemuksesta) vaan tulee välitön ei-reaktio ja se voi riittää ihan hyvin torjumiseen. Mutta tokihan miehen tavasta ottaa kontaktia pystyy päättelemään jotain myös persoonasta - myös niitä ei-niin-positiivisia asioita.
Sehän on tuhanteen kertaan täälläkin sanottu, että jos nainen joutuu tehdä aloitteen, niin joutuu tehdä kaiken muunkin koska aloitteita tekemätön mies on muussakin elämässä tietenkin täysi saamaton vätys. ohis
No voihan ollakin vätys, mistäpä sen tietää. Minä en kuitenkaan niin ajattele vaan ennemmin ettei kyseinen mies ole kiinnostunut minusta. Se on ainut päätelmä jonka osaan tehdä, sillä oletan että riittävän kiinnostunut tekee ennemmin tai myöhemmin aloitteen.
Ja sitten odotellaan, ja odotellaan, ja o-d-o-t-e-l-l-a-a-n, kun kumpikaan ei joko uskalla tai vaan halua tehdä mitään.
Jos nainen on aidosti kiinnostunut, hän tekee kyllä aloitteen.
Millaisen aloitteen? En ole kuuna päivänä nähnyt elämäni aikana naisen tekevän selvää "lähtisitkö kanssani..."-aloitetta kenellekään, itsestäni nyt puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki naiset tietävät jo minut tällä alueella, kyllähän niillä puskaradiot soi että tossa tyypissä on jotain mätää eikä kukaan anna mahdollisuutta.
Minä olen myös kylän "yksineläjä", siis kuulin parin ohikävelevän naisen supisevan keskenään minusta noin. Tuo kuulosti korvaani kyllä vähän pahalta, ikäänkuin että suhteeni olisi naistoivo jo menetetty. Eihän seurassani ole koskaan kukaan nähnyt naispuoleista ihmistä ja jutut liikkuu, joten olen ilmeisesti nyt joku peräkylän yksineläjä poikamies-Jalmari nyt sitten johon päin naiset ei katsokaan. Miehellä maine on kaikki kaikessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet, näyttäisi olevan paremminkin "miehet." En minäkään suosittele kadulla tai edes kaupassa ensimmäistä vastaantulijaa lähestymään, mutta pikkuisen tutulle - voit varmuudella sanoa nähneesi hänet ennenkin, ja ehkä hänkin on kerran pari silmiisi vilkaissut - voi ihan hymyillä, ja jopa tervehtiä, ja sen jälkeen on todennäköisesti lupa jo sanoa muutakin. Katse ja hymy naiselta kuitenkaan, - toivottavasti kukaan ei ylläty - ei oikeuta "tarttumaan piparista" eikä mistään muualtakaan.
Perus käytöstavat ja itsetunto kuntoon. Tai voihan sitä jatkaa ulisemista mm. täällä ja olutta saa kaupasta mielinmäärin tuskaa lievittämään, se tosin tekee sinulle ajanmittaan naisen lähestymisen hankalammaksi.
"Itsetunto kuntoon", ja mitenköhän tuo nyt onnistuu? Niskasta kiinni vaan ja silleen? Väittäisin että aika helvetin helppo sanoa etenkin jos ei itse tarvitse aloitteita suorittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarvetta enää iskeä, mutta vastaan menneisyyden perusteella.
Iskeminen ei ole pelottavaa. Se on aina ollut (minulle) hyvin helppoa. Pelottava osuus on nimenomaan seuraukset.
Ajatellaan vaikkapa urheiluseuraa, seurakuntaa, vakiokuntosalia tai muuta paikkaa, jossa käy itse usein, ja jossa näkee viikosta toiseen suunnilleen samat 10-15 kiinnostavaa naista. Minulle ei olisi ongelmaa kysyä vaikka kaikkia treffeille. Kuten jo sanoin: ongelmana ovat seuraukset. => Jos/kun isken yhtä sen urheiluseuran/seurakunnan naisista ja epäonnistun, kaikki muutkin kääntävät minulle selkänsä. Jos siis aloite epäonnistuu, ja seura edelleen kiinnostaisi, on edessä urheiluseuran/seurakunnan/kaveripiirin tai muun vastaavan vaihtaminen kokonaan.
Aloitin iskemään tyttöjä 13-vuotiaana, ja seurustelin ensimmäisen kerran vasta 18-vuotiaana. Ja se ensimmäinen tyttöystäväni oli naapurikaupungista, jossa kukaan ei minua ennakkoon tuntenut. Siitä eteenpäin KAIKKI parisuhteeni olen löytänyt ympäristöstä, jossa kukaan ei ole minua ennakolta tuntenut.
Juuri tuo naisten kollektiivinen torjunta yhden epäonnistuneen aloitteen jälkeen on se syy, miksi Tinder ja muu nettideittailu on miesten keskuudessa niin suosittua.
Tuo nyt ei kyllä pidä yhtään paikkansa että jos jossain harrastuksessa yhden kanssa ei natsannut niin ei natsaa sen jälkeen kenenkään muunkaan kanssa joka siellä harrastuksessa on myös paikalla. Iät ja ajat ihmiset ovat seurustelleet milloin ex-kumppanin serkkujen, kamujen, tutun tuttujen kanssa. Aika ennen nettiä on paljon pidempi kuin netin kanssa ja kyllä silloin niitä kumppaneita löytyi ihan samalla tavalla kuin nytkin. Voi niitä naisia pyytää treffeille muualtakin kuin sieltä samasta ja yhdestä harrastuksesta. Ja ihan tuntemattomiakin.
Jos se yksi ei levitä tietoa antamistaan pakeista eteenpäin, silloin voi varmaan natsatakin jonkun toisen samaan porukkaan kuuluvan kanssa. Mutta jos hän kertoo niistä, aika todennäköistä on että muut naiset alkavat välttelemään ja jos heitä yritetään, hekin antavat pakit. Niin antaisin minäkin.
Itse annoin aikanaan yhdelle opiskelukaverille pakit ja kerroin tästä kahdelle kaverilleni, jotka myös kuuluivat samaan opiskeluporukkaan. Tieto jäi vain meidän kolmen väliseksi, sillä emme olleet niin läheisiä muiden samaan ryhmään kuuluvien opiskelijoiden kanssa. Ei mennyt kauaa kun sain kuulla sen minua iskeneen miehen alkaneen seurustelemaan yhden ryhmäläisemme kanssa. Enpä tiedä olisiko tuo nainen lämmennyt, jos olisi saanut tietää miehen iskeneen minua vasta hetkeä aiemmin. Vähän jaksan epäillä... No nyt heillä on jo lapsikin joten se tarina päättyi hyvin, vaikka mies ei sitä saanutkaan kenet olisi ennemmin halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarvetta enää iskeä, mutta vastaan menneisyyden perusteella.
Iskeminen ei ole pelottavaa. Se on aina ollut (minulle) hyvin helppoa. Pelottava osuus on nimenomaan seuraukset.
Ajatellaan vaikkapa urheiluseuraa, seurakuntaa, vakiokuntosalia tai muuta paikkaa, jossa käy itse usein, ja jossa näkee viikosta toiseen suunnilleen samat 10-15 kiinnostavaa naista. Minulle ei olisi ongelmaa kysyä vaikka kaikkia treffeille. Kuten jo sanoin: ongelmana ovat seuraukset. => Jos/kun isken yhtä sen urheiluseuran/seurakunnan naisista ja epäonnistun, kaikki muutkin kääntävät minulle selkänsä. Jos siis aloite epäonnistuu, ja seura edelleen kiinnostaisi, on edessä urheiluseuran/seurakunnan/kaveripiirin tai muun vastaavan vaihtaminen kokonaan.
Aloitin iskemään tyttöjä 13-vuotiaana, ja seurustelin ensimmäisen kerran vasta 18-vuotiaana. Ja se ensimmäinen tyttöystäväni oli naapurikaupungista, jossa kukaan ei minua ennakkoon tuntenut. Siitä eteenpäin KAIKKI parisuhteeni olen löytänyt ympäristöstä, jossa kukaan ei ole minua ennakolta tuntenut.
Juuri tuo naisten kollektiivinen torjunta yhden epäonnistuneen aloitteen jälkeen on se syy, miksi Tinder ja muu nettideittailu on miesten keskuudessa niin suosittua.
Tuo nyt ei kyllä pidä yhtään paikkansa että jos jossain harrastuksessa yhden kanssa ei natsannut niin ei natsaa sen jälkeen kenenkään muunkaan kanssa joka siellä harrastuksessa on myös paikalla. Iät ja ajat ihmiset ovat seurustelleet milloin ex-kumppanin serkkujen, kamujen, tutun tuttujen kanssa. Aika ennen nettiä on paljon pidempi kuin netin kanssa ja kyllä silloin niitä kumppaneita löytyi ihan samalla tavalla kuin nytkin. Voi niitä naisia pyytää treffeille muualtakin kuin sieltä samasta ja yhdestä harrastuksesta. Ja ihan tuntemattomiakin.
Ei, kyllä tuo kaveri on täysin oikeassa. Vain onnistuneet palkitaan muidenkin osalta, pakit saaneet taas menettävät arvonsa muiden silmissä. Ja lopulta myös uskon itseensä. Siksi miehet eivät lähesty naisia kovinkaan paljoa.
Tuolla logiikalla ihmiset olisivat kuolleet jo sukupuuttoon. Tämän päivän ongelma on että nyt miehillä on porno 24/7 saatavilla sekä nykyään jopa nuket joita panna, ei niitä oikeat naiset enää kiinnosta.
Ei missään tapauksessa kuollut sukupuuttoon, koska se kaikkein hyväksymä eliittimies siitti lapsia kaikille tienoon naisille.
Entisaikoina naiset naitettiin ja naisten oli yleisestikin oltava vähemmän nirsoja, kovassa maailmassa kun ei yksin pärjännyt. Kaikki tämä on muuttunut nykyajassa.
Tämä ei silti selitä sitä miksi miehet eivät enää edes yritä tai jopa pelkäävät...
Ehkäpä siksi, ettei ole kovin kiva saada monia pakkeja. Luulisi nyt naisenkin käsittävän? Toki ne aloitteita tekee, joilla se tuottaa tulosta. Toiset luovuttaa, kun idioottihan se on joka pään seinäänhakkaamista jatkaa ihmetellessä, kun tulee pää kipeäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vain jaksaisi enää, vaikka olisinkin sinkku. Jos nainen vain odottaa, että mies lähestyisi, hän varmaan odottaa, että mies tekisi kaiken muunkin suhteessa eikä itse tarvitse tehdä mitään. Avuttomat naiset eivät kiinnosta.
Mistä te miehet tuntemattomista naisista tiedätte, että he ovat avuttomia naisia, jotka vain odottavat että mies lähestyy? Näkyykö tällainen naisesta päälle päin?
Niinhän te naisetkin tiedätte tuntemattomista miehistäkin jo kaiken luonteesta lähtirn valmiiksi ulkonäön perusteella ettei kelpaa. Mikä tässä on eri asia?
Siis jos joku tyrmää pelkän ulkonäön perusteella niin torjunnan syynä silloin on ihan puhtaasti se ulkonäkö, ei se että nainen olisi sen perusteella päätellyt jotain luonteesta. Joidenkin ulkonäöstä (tai yleensä koko ulkoisesta olemuksesta) vaan tulee välitön ei-reaktio ja se voi riittää ihan hyvin torjumiseen. Mutta tokihan miehen tavasta ottaa kontaktia pystyy päättelemään jotain myös persoonasta - myös niitä ei-niin-positiivisia asioita.
Sehän on tuhanteen kertaan täälläkin sanottu, että jos nainen joutuu tehdä aloitteen, niin joutuu tehdä kaiken muunkin koska aloitteita tekemätön mies on muussakin elämässä tietenkin täysi saamaton vätys. ohis
No voihan ollakin vätys, mistäpä sen tietää. Minä en kuitenkaan niin ajattele vaan ennemmin ettei kyseinen mies ole kiinnostunut minusta. Se on ainut päätelmä jonka osaan tehdä, sillä oletan että riittävän kiinnostunut tekee ennemmin tai myöhemmin aloitteen.
Ja sitten odotellaan, ja odotellaan, ja o-d-o-t-e-l-l-a-a-n, kun kumpikaan ei joko uskalla tai vaan halua tehdä mitään.
Jos nainen on aidosti kiinnostunut, hän tekee kyllä aloitteen.
Millaisen aloitteen? En ole kuuna päivänä nähnyt elämäni aikana naisen tekevän selvää "lähtisitkö kanssani..."-aloitetta kenellekään, itsestäni nyt puhumattakaan.
Muutama tuollainen aloite tullut. En ole lähtenyt ikinä. En usko että kukaan muukaan lähtisi tuntemattoman kanssa tuollaisen lähestymisen jälkeen. Kaikki parisuhteeni ovat alkaneet muilla tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarvetta enää iskeä, mutta vastaan menneisyyden perusteella.
Iskeminen ei ole pelottavaa. Se on aina ollut (minulle) hyvin helppoa. Pelottava osuus on nimenomaan seuraukset.
Ajatellaan vaikkapa urheiluseuraa, seurakuntaa, vakiokuntosalia tai muuta paikkaa, jossa käy itse usein, ja jossa näkee viikosta toiseen suunnilleen samat 10-15 kiinnostavaa naista. Minulle ei olisi ongelmaa kysyä vaikka kaikkia treffeille. Kuten jo sanoin: ongelmana ovat seuraukset. => Jos/kun isken yhtä sen urheiluseuran/seurakunnan naisista ja epäonnistun, kaikki muutkin kääntävät minulle selkänsä. Jos siis aloite epäonnistuu, ja seura edelleen kiinnostaisi, on edessä urheiluseuran/seurakunnan/kaveripiirin tai muun vastaavan vaihtaminen kokonaan.
Aloitin iskemään tyttöjä 13-vuotiaana, ja seurustelin ensimmäisen kerran vasta 18-vuotiaana. Ja se ensimmäinen tyttöystäväni oli naapurikaupungista, jossa kukaan ei minua ennakkoon tuntenut. Siitä eteenpäin KAIKKI parisuhteeni olen löytänyt ympäristöstä, jossa kukaan ei ole minua ennakolta tuntenut.
Juuri tuo naisten kollektiivinen torjunta yhden epäonnistuneen aloitteen jälkeen on se syy, miksi Tinder ja muu nettideittailu on miesten keskuudessa niin suosittua.
Tuo nyt ei kyllä pidä yhtään paikkansa että jos jossain harrastuksessa yhden kanssa ei natsannut niin ei natsaa sen jälkeen kenenkään muunkaan kanssa joka siellä harrastuksessa on myös paikalla. Iät ja ajat ihmiset ovat seurustelleet milloin ex-kumppanin serkkujen, kamujen, tutun tuttujen kanssa. Aika ennen nettiä on paljon pidempi kuin netin kanssa ja kyllä silloin niitä kumppaneita löytyi ihan samalla tavalla kuin nytkin. Voi niitä naisia pyytää treffeille muualtakin kuin sieltä samasta ja yhdestä harrastuksesta. Ja ihan tuntemattomiakin.
Ei, kyllä tuo kaveri on täysin oikeassa. Vain onnistuneet palkitaan muidenkin osalta, pakit saaneet taas menettävät arvonsa muiden silmissä. Ja lopulta myös uskon itseensä. Siksi miehet eivät lähesty naisia kovinkaan paljoa.
Tuolla logiikalla ihmiset olisivat kuolleet jo sukupuuttoon. Tämän päivän ongelma on että nyt miehillä on porno 24/7 saatavilla sekä nykyään jopa nuket joita panna, ei niitä oikeat naiset enää kiinnosta.
Ei missään tapauksessa kuollut sukupuuttoon, koska se kaikkein hyväksymä eliittimies siitti lapsia kaikille tienoon naisille.
Entisaikoina naiset naitettiin ja naisten oli yleisestikin oltava vähemmän nirsoja, kovassa maailmassa kun ei yksin pärjännyt. Kaikki tämä on muuttunut nykyajassa.
Tämä ei silti selitä sitä miksi miehet eivät enää edes yritä tai jopa pelkäävät...
Ehkäpä siksi, ettei ole kovin kiva saada monia pakkeja. Luulisi nyt naisenkin käsittävän? Toki ne aloitteita tekee, joilla se tuottaa tulosta. Toiset luovuttaa, kun idioottihan se on joka pään seinäänhakkaamista jatkaa ihmetellessä, kun tulee pää kipeäksi.
Tuo on luuserin puhetta. Niin kauan kuin on elämää on toivoa! Jos kaikki ajattelis noin kuin sinä, niin ei tässä maailmassa saisi yhtään mitään aikaiseksi. Minua on kohdeltu kuin puhdasta paskaa useamman miehen toimesta, enkä silti ole menettänyt toivoa siitä, että joskus voin vielä löytää rakkauden. Pakit on pientä siihen nähden mitä mä olen käynyt läpi, joten nyt vähän itsevarmuutta tuohon touhuun ja kentälle hyvä mies!
Yli 500 heteromiestä jotka eivät lähesty naista syystä tai toisesta ja tämä vain joku hikinen vauva.fi
Ohhoh... :O
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarvetta enää iskeä, mutta vastaan menneisyyden perusteella.
Iskeminen ei ole pelottavaa. Se on aina ollut (minulle) hyvin helppoa. Pelottava osuus on nimenomaan seuraukset.
Ajatellaan vaikkapa urheiluseuraa, seurakuntaa, vakiokuntosalia tai muuta paikkaa, jossa käy itse usein, ja jossa näkee viikosta toiseen suunnilleen samat 10-15 kiinnostavaa naista. Minulle ei olisi ongelmaa kysyä vaikka kaikkia treffeille. Kuten jo sanoin: ongelmana ovat seuraukset. => Jos/kun isken yhtä sen urheiluseuran/seurakunnan naisista ja epäonnistun, kaikki muutkin kääntävät minulle selkänsä. Jos siis aloite epäonnistuu, ja seura edelleen kiinnostaisi, on edessä urheiluseuran/seurakunnan/kaveripiirin tai muun vastaavan vaihtaminen kokonaan.
Aloitin iskemään tyttöjä 13-vuotiaana, ja seurustelin ensimmäisen kerran vasta 18-vuotiaana. Ja se ensimmäinen tyttöystäväni oli naapurikaupungista, jossa kukaan ei minua ennakkoon tuntenut. Siitä eteenpäin KAIKKI parisuhteeni olen löytänyt ympäristöstä, jossa kukaan ei ole minua ennakolta tuntenut.
Juuri tuo naisten kollektiivinen torjunta yhden epäonnistuneen aloitteen jälkeen on se syy, miksi Tinder ja muu nettideittailu on miesten keskuudessa niin suosittua.
Tuo nyt ei kyllä pidä yhtään paikkansa että jos jossain harrastuksessa yhden kanssa ei natsannut niin ei natsaa sen jälkeen kenenkään muunkaan kanssa joka siellä harrastuksessa on myös paikalla. Iät ja ajat ihmiset ovat seurustelleet milloin ex-kumppanin serkkujen, kamujen, tutun tuttujen kanssa. Aika ennen nettiä on paljon pidempi kuin netin kanssa ja kyllä silloin niitä kumppaneita löytyi ihan samalla tavalla kuin nytkin. Voi niitä naisia pyytää treffeille muualtakin kuin sieltä samasta ja yhdestä harrastuksesta. Ja ihan tuntemattomiakin.
Ei, kyllä tuo kaveri on täysin oikeassa. Vain onnistuneet palkitaan muidenkin osalta, pakit saaneet taas menettävät arvonsa muiden silmissä. Ja lopulta myös uskon itseensä. Siksi miehet eivät lähesty naisia kovinkaan paljoa.
Tuolla logiikalla ihmiset olisivat kuolleet jo sukupuuttoon. Tämän päivän ongelma on että nyt miehillä on porno 24/7 saatavilla sekä nykyään jopa nuket joita panna, ei niitä oikeat naiset enää kiinnosta.
Porno ei torju yhdeksää kymmenestä yrityksestä suhteessa. Nukeista ei ole kokemusta. Nyt olen keväästä asti ollut sinkkuna niin kyllä huomaa kuinka vaikea naisia on lähestyä. Baarista muutama pano sellaisten kanssa joita en selvinpäin katsoisi. Kännissä kun kelpaa suunnilleen mikä vaan.
Nuorempana aina kun yritin, tuli pakit. Kukaan tyttö/nainen ei koskaan lähtenyt esim. tanssimaan. Se oli nöyryyttävää ja lakkasin yrittämästä. Nyt ilmeisesti ikä on tuonut charmia tai mitälie ja huomaan naisten kiinnostuvan, mutta pääni on lukossa enkä pysty tehdä mitään vaikka haluaisinkin. Kaipa se psykiatrin soffan kautta sitten vie tie.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet, näyttäisi olevan paremminkin "miehet." En minäkään suosittele kadulla tai edes kaupassa ensimmäistä vastaantulijaa lähestymään, mutta pikkuisen tutulle - voit varmuudella sanoa nähneesi hänet ennenkin, ja ehkä hänkin on kerran pari silmiisi vilkaissut - voi ihan hymyillä, ja jopa tervehtiä, ja sen jälkeen on todennäköisesti lupa jo sanoa muutakin. Katse ja hymy naiselta kuitenkaan, - toivottavasti kukaan ei ylläty - ei oikeuta "tarttumaan piparista" eikä mistään muualtakaan.
Perus käytöstavat ja itsetunto kuntoon. Tai voihan sitä jatkaa ulisemista mm. täällä ja olutta saa kaupasta mielinmäärin tuskaa lievittämään, se tosin tekee sinulle ajanmittaan naisen lähestymisen hankalammaksi.
"Itsetunto kuntoon", ja mitenköhän tuo nyt onnistuu? Niskasta kiinni vaan ja silleen? Väittäisin että aika helvetin helppo sanoa etenkin jos ei itse tarvitse aloitteita suorittaa.
En väitä että se helppoa olisikaan. Hyväksyy itsessään sen mitä ei pysty muuttamaan ja pyrkii muuttamaan niitä juttuja joita pystyy parantamaan. Omalla kohdalla auttoi tajuta, että lähestyessä toista ihmistä, naista minun tapauksessani, nainen ei ole minulle mitään velkaa, pakit ei ole mitään minulta pois. Minulla on vain voitettavaa, jutteli nainen sitten kanssani vartin, tai jopa lähtee luokseni yöksi.
Ennen aloitusrepliikkiä, minulla ei ole mitään, sen jälkeen voi olla ei-mitään tai mitä vain. Pakit ei ole maailmanloppu, kiitos ei, ei ole maailmanloppu, monesta lyhyestä keskustelusta olen saanut hyvänpäiväntutun joka tulee itse jututtamaan yöelämässä minua. Viimeisimmän kanssa on tapailtu toista vuotta. Harmittaa vaan, että piti ettei nuorempana tajunnut, ettei katkeroituminen kannata, se vain karkottaa nekin jotka saattaisivat kiinnostua, kun saa jutun alkuun.
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana aina kun yritin, tuli pakit. Kukaan tyttö/nainen ei koskaan lähtenyt esim. tanssimaan. Se oli nöyryyttävää ja lakkasin yrittämästä. Nyt ilmeisesti ikä on tuonut charmia tai mitälie ja huomaan naisten kiinnostuvan, mutta pääni on lukossa enkä pysty tehdä mitään vaikka haluaisinkin. Kaipa se psykiatrin soffan kautta sitten vie tie.
No ehdottomasti apua hakemaan, peli ei ole vielä menetetty ja vain itse voit asioita muuttaa, hienoa että olet sisäistänyt tämän! Tsemppiä.
Ymmärrän täysin tämän kohtaamisongelman. Sama se on minullakin, naisena pienessä kaupungissa (nettideittien ulkopuolella - itselleni ne tuntuisivat maineeni pilaamiselta, sama jos menisin torille huutamaan että mulukkuo vaella!). Itse olen ajatellut ottaa kontaktia kiinnostaviin miehiin esim. yleisötapahtumissa, jos vaikka tulee tikusta asiaa. En oikein muualla käy (enkä tosin nyt koronan aikaan niissäkään). Prismassa ei ole luontevaa alkaa mitään virittelemään ellen ala mystisesti toistuvasti törmäämään johonkin kivan oloiseen tyyppiin siellä. Mutta jos nyt vaikka olisin lenkkeilevä ihminen ja kävelyllä tulisi usein sama kiinnostava naama vastaan, niin alkaisin moikata ja jossain vaiheessa vaan pakottaisin sen juttelemaan mun kanssa. :D Mutta siis pointti oli se, että ei se auta kuin tarttua tilaisuuksiin kun näkee että sellaisen mahdollisuus on käsillä, pienikin. Kävin itsekin kesällä tyrkyttämässä puhelinnumeroni eräälle. Ja vastaavasti eräs tyrkytti omansa vasta minulle. Pitää sitä kokeilla ja jos ei onnistu niin ei voi mitään, eipä tuohon kuollut, mutta ainakaan kokeilematta ei voi onnistua koskaan. Valitettavasti ne jotka suojautuvat oman autonsa kuoren sisälle ovat omasta näkökulmastani vaikeasti kohdattavia, koska itse liikun kävellen ja pyörällä. Hymyilen niille jotka vastaan tulee.
Nähdään sinkkumiehet talvella rinteessä sitten, hei! Kai pakkasella voi hissin jakaa vaikka on korona, vai mitä?