Olen ryhtymässä yrittäjäksi, mutten halua leimautua "työttömät ovat alinta kastia" -huutelijoiden joukkoon... Onko muita vasemmistolaisesti ajattelevia yrittäjiä?
Olen ryhtymässä yrittäjäksi, mutta päässä kalvaa se, että mulla on väärät, poliittiset mielipiteet siihen enkä sovellu siihen joukkoon. Olen yrittäjähenkinen, mulla on yrittäjäksi paljon sopivia ominaisuuksia ja asiakkaitakin jo on, mutta puolustan vähäosaisten oikeuksia niin kauan kuin elän enkä ajattele, että kaikki tämä on vain mun omaa ansiota. Tiedän, ettei nämä sulje toisiaan pois eikä kaikki yrittäjät ajattele samalla tavalla, mutta silti valloillaan tuntuu olevan käsitys, että moni yrittäjä on oikeistolainen, joka suhtautuu vähäosaisiin vähän alaspäin katsoen. Mä suhtaudun nöyrästi elämään ja muihin ihmisiin enkä ikinä tule halveksimaan heitä, joilla menee huonommin kuin mulla.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, että meillä on kaltaisiasi yrittäjiä, jotka eivät kerää itselleen ja yritykselle maallista hyvää, vaan jakavat sen työntekijöille. Mutta miten ajattelit kehittää yritystäsi ja investoida siihen, kun omaa pääomaa ei ole lainkaan?
Missä sanoin niin, että aion toimia näin ja jakaa kaiken työntekijöille? Eihän se ole taloudellisesti järkevää. -ap
0/5 provo.
t. Osuuskuntalainen
Tunnen muutamia pienyrittäjiä ja tiedän, ettei se ole helppo tapa ansaita leipänsä. Yrittäjänä saat kuulla työntekijöiltä ja työttömiltä kuinka olet hirveä riistokapitalisti, samalla kun yrität itse pitää firman pystyssä, painat 12-tuntista työpäivää ja itselle jää käteen tuntipalkkaa vähemmän kuin työntekijällesi. Samalla olet vastuussa kaikesta itse ja työttömyysturva on huonompi, sairaslomaa ei tunneta. Ehkäpä ne enimmät vasemmistolaisaatteet monelta siinä kohtaa karisevat, varsinkin kun vasemmisto ajaa yrittäjille kaiken maailman lisäveroja ja yrittää tehdä työntekijöiden palkkaamisesta ja varsinkin irtisanomisesta mahdollisimman vaikeaa. Loppujen lopuksi aika harva tuntemani ihminen, yrittäjä tai ei, on mitenkään tiukan oikeistolainen tai vasemmistolainen ajatusmaailmaltaan, suurin osa on jossain siinä keskivaiheilla.
Itse olen yrittäjä, enkä identifioidu kumpaankaan porukkaan. Vasemmistolaisten tyyli nähdä yrittäjät riistäjinä on mennyttä maailmaa, ihan samoin kuin oikeistolaisten ajatus että työttömyys johtuu laiskuudesta. Kannatan systeemiä jossa kaikille tarjotaan minimitoimeentulo valtiolta, ja sen päälle kukin voi omalla toiminnallaan kohentaa elintasoaan sen verran kuin haluaa. Eli kannatan mm. perustuloa. En oikeistolaisversiota, jossa ihminen jää velkaa yhteiskunnalle saamistaan tuista (perustili), enkä vasemmistolaisversiota, jossa perustulon määrä on niin korkea ettei se kannusta aktiivisuuteen työmarkkinoilla (esim. 1000 €/kk on liikaa).
Kaikenlaista epäoikeudenmukaisuutta ja kastijakoa vastustan. Esim. se, että ansiosidonnaisista 95% katetaan yhteiskunnan varoista on väärin. Ne, jotka ansiosidonnaisen turvan haluavat, saisivat myös maksaa sen itse. Tai sitten sen tulee kuulua kaikille tasavertaisesti, riippumatta minkäänlaisista työssäoloehdoista sun muista virityksistä. Tällaisia epäkohtia on suomalaisessa systeemissä paljon.
Voi miten moni vasemmistolainen on mulle, yksinyrittäjälle, sanonutkaan, että "mikäs se teillä rikkailla yrittäjillä on" ja muuta kakkaa. Olen valistanut, että yrittäjäksi ryhdyin lainarahalla, mitään tuloja ei ollut ensimmäiseen puoleen vuoteen, suht säännöllistä, pientä palkkaa sen jälkeen kaksi vuotta, vasta sitten aloin tienata sen verran mitä tienasin aiemmin työntekijänä. Mitään tukia en ole koskaan saanut. Mitään lomia en pitänyt melkein viiteen vuoteen, eikä sen jälkeen puhettakaan mistään kuukauden kesälomasta, kaksi viikkoa on maksimi. Nyt tienaan jo ihan mukavasti, mutta työtä teen enemmän kuin työntekijä tekisi. En kuitenkaan valita, voisin olla edelleen työntekijänä tai ehkä työttömänä.
Yrittäminen on rankkaa hommaa, mutta siinä on kuitenkin omat hyvät puolensa, enkä vaihtaisi enää takaisin työntekijäksi. Työttömiin suhtaudun siten, että heidän pitää olla aktiivisia etsiessään työtä, ryhtyä opiskelemaan tai perustaa yritys, mutta varsinkin nykytilanteessa on ihan ymmärrettävää, että työtä ei kovin helpolla löydy. Ymmärrystä ei heru niille, jotka eivät edes halua töihin vaan odottavat, että muut elättävät heidät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä siinävaiheessa kun itse näet valtaisasti vaivaa saadaksesi yrityksen alkuun, ja huomaat kuinka vähän työstäsi jää loppujen lopuksi itsellesi niin alkaa jakamisen riemu vähentyä.
Sitten jos yritys joutuu vaikeuksiin ja huomaat että itse et ole samassa minkäänlaista tukea jos se kippaa, vaan pikemminkin haukkuja, niin usein karsiutuu loputkin punaiset aatteet.
Tietty jos yritys lähtee kerralla lentoon ilman mitään ylimääräisiä ongelmia ja pystyt pitämään koko ajan järkevän työkuorman ja tulotason niin silloin varmaan tulosten jakaminenkin jaksaa innostaa.
Niitä mun veroja maksetaan paljon kaikkeen oikeasti turhaan kuin niiden ah niin hirveiden työttömien tukemiseen. -ap
Kyse ei yrittäjänä juurikaan ole mihin ne verot käytetään, enemmän siitä että niitä veloitetaan yrityksen toiminnan tuloista valtavasti ja ilman armoa taikka maksujoustoa jos yrityksen toiminnassa on vielä säädettävää eikä puskuria ole ehtinyt kerääntyä. Maksetuille veroille olisi hyvä saada jotain joskus myös vastikkeeksi, mutta esim. yrittäjästä työttömäksi siirtyminen ei ole yhtään niin helppoa kun palkansaajilla.
Jos yrityksellä on jaettavaa niin kyllähän sitä maksaa, mutta yleensä erityisesti tuo alku on se paikka jolloin rahaa ei ole ylimääräisiä ja prosessia vielä opetellaan mikä toimii ja mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen muutamia pienyrittäjiä ja tiedän, ettei se ole helppo tapa ansaita leipänsä. Yrittäjänä saat kuulla työntekijöiltä ja työttömiltä kuinka olet hirveä riistokapitalisti, samalla kun yrität itse pitää firman pystyssä, painat 12-tuntista työpäivää ja itselle jää käteen tuntipalkkaa vähemmän kuin työntekijällesi. Samalla olet vastuussa kaikesta itse ja työttömyysturva on huonompi, sairaslomaa ei tunneta. Ehkäpä ne enimmät vasemmistolaisaatteet monelta siinä kohtaa karisevat, varsinkin kun vasemmisto ajaa yrittäjille kaiken maailman lisäveroja ja yrittää tehdä työntekijöiden palkkaamisesta ja varsinkin irtisanomisesta mahdollisimman vaikeaa. Loppujen lopuksi aika harva tuntemani ihminen, yrittäjä tai ei, on mitenkään tiukan oikeistolainen tai vasemmistolainen ajatusmaailmaltaan, suurin osa on jossain siinä keskivaiheilla.
Olen ollut työtön ja silloin saan lukea ympäri mediaa sitä lokaa, kuinka työttömät ovat alinta kastia, kaikki on vain omaa vikaa ja niin edelleen. No, sieltä on vähän noustu, mutta on muistissa ne ajat ja se oli niin kauhea kokemus, etten todellakaan aio luopua kaikesta vasemmistolaisesta ajattelusta. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä siinävaiheessa kun itse näet valtaisasti vaivaa saadaksesi yrityksen alkuun, ja huomaat kuinka vähän työstäsi jää loppujen lopuksi itsellesi niin alkaa jakamisen riemu vähentyä.
Sitten jos yritys joutuu vaikeuksiin ja huomaat että itse et ole samassa minkäänlaista tukea jos se kippaa, vaan pikemminkin haukkuja, niin usein karsiutuu loputkin punaiset aatteet.
Tietty jos yritys lähtee kerralla lentoon ilman mitään ylimääräisiä ongelmia ja pystyt pitämään koko ajan järkevän työkuorman ja tulotason niin silloin varmaan tulosten jakaminenkin jaksaa innostaa.
Niitä mun veroja maksetaan paljon kaikkeen oikeasti turhaan kuin niiden ah niin hirveiden työttömien tukemiseen. -ap
Kyse ei yrittäjänä juurikaan ole mihin ne verot käytetään, enemmän siitä että niitä veloitetaan yrityksen toiminnan tuloista valtavasti ja ilman armoa taikka maksujoustoa jos yrityksen toiminnassa on vielä säädettävää eikä puskuria ole ehtinyt kerääntyä. Maksetuille veroille olisi hyvä saada jotain joskus myös vastikkeeksi, mutta esim. yrittäjästä työttömäksi siirtyminen ei ole yhtään niin helppoa kun palkansaajilla.
Jos yrityksellä on jaettavaa niin kyllähän sitä maksaa, mutta yleensä erityisesti tuo alku on se paikka jolloin rahaa ei ole ylimääräisiä ja prosessia vielä opetellaan mikä toimii ja mikä ei.
Jep, mutta edelleenkin, niitä veroja maksaa jokainen tässä maassa jossain muodossa ja niitä käytetään oikeasti paljon kaikkeen turhaan. Ja ei, en tarkoita työttömien tukia. -ap
Yrittäjiäkin on joka lähtöön. Siksi onkin hankalaa luokitella heitä samaan lokeroon.
On niitä yrittäjiä, jotka tekee hirveästi töitä ja asiat hoidetaan viimesen päälle. Ja he saavat vääntää verottajan kanssa ja jokaisesta pikkuasiasta joku valvontakomissio valittaa.
Sitten on niitä harrastelijoita, jotka pitävät jos jonkinlaista puotia, jolla ei ole kovin paljon asiakkaita eivätkä tee elettäkään kehittääkseen toimintaansa tai edes hoida sitä olemassaolevaa bisnestäänkään kunnolla. Ja sitten valitetaan veroista ja ties mistä, vaikka itse mennään mahdollisimman helpolla.
Sitten on innovoijia, jotka kehittävät uusia juttuja ja saavat aikaan menestyviä uusia yrityksiä.
Sitten on näitä, jotka ovat töissä/ omistavat carunan -tyyppisiä yrityksiä, että vaikka olisit miten paska yrittäjä, niin rahantulo ei lopu.
Ja niitä, jotka perustavat yrityksen siksi aikaa, että saavat rahat pois joltain omakotitalorakennuttajalta ja vievät konkurssiin yrityksensä ja perustavat uuden. Eli huijareita käytännössä.
Yritä nyt näitä ihmisiä saada samaan lokeroon.
Mulla on kaikki sympatia hyville työnantajille, joilla on kunnianhimoa kehittyä ja hoitaa yritystään kunniallisesti tuijottelematta liikaa kvartaaleja sekä ajatella yritystä kymmenien vuosien projektina.
Mutta ei jaksa niitä, jotka ei tosiaan itse viitsi tehdä töitä kunnolla tai yrittävät huijata tai pitää työntekijöitä kertakäyttöisinä ihmisinä. Eikä yrittäjyys itsessään tee kenestäkään neroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasemmistolaisesti ajattelevia yrittäjiä on paljonkin. Roikun Twitterissä aika paljon ja siellä on jopa melkein kommunististen yrittäjien blokki. Muuten yrittäjien poliittiset näkemyksest nyt vaihtelee, mutta harvaa pitäisi todella oikeistolaisena.
Toisaalta kannattaa muistaa, että vasemmistolaisissa on paljon niitä, jotka eivät pidä yrittäjistä. Osa toki ymmärtään, ettei esim. itsensä työllistäjää nyt voi mitenkään pitää riistokapitalistina, mutta joillekin yrittäjä on terminä kirosana. Eli jos joskus oma toimeentulo tai jaksaminen on tiukilla, ei kannata odottaa turhaan myötätuntoa vasemmistopiireissä. Yrittäjänä olet se tyyppi, joka on vastuussa kaikesta, niin omasta kuin työttömien toimeentulosta.
Työttömien toimeentulosta on vastuussa kaikki, jotka tässä maassa maksaa veroja. Ei vain yrittäjät. -ap
Ap, sulla nyt taitta olla vähän eri määritelmät, esim. tästä vastuu käsitteestä. Vastuulla tarkoitan tässä sitä, että kun valtion kassa paistaa tyhjyyttä, vasemmistolainen syyttää yrittäjää, oikeistolainen töytöntä. Jos sanotaan, että vastuu on yrittäjillä, niin tällöinhän ei riitä, että yrittäjä on maksanut verot, sivukulut jne., vaan hän on täyttänyt vastuunsa vasta sitten, kun sitä rahaa tulee niin, että kaikille riittää.
Tämä on just sitä keskustelua, kun vaikeuksien kanssa kamppailevalle yrittäjille naureskellaan, että miksette ole niin kuin Supercell. Se on ihan yhtä fiksua kun naureskella työttömälle, mikset perusta uutta Supercelliä. Se toimeentulon rajalla kamppaileva yrittäjältä kuitenkin voidaan jostan kumman syystä vaatia aina hieman enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen muutamia pienyrittäjiä ja tiedän, ettei se ole helppo tapa ansaita leipänsä. Yrittäjänä saat kuulla työntekijöiltä ja työttömiltä kuinka olet hirveä riistokapitalisti, samalla kun yrität itse pitää firman pystyssä, painat 12-tuntista työpäivää ja itselle jää käteen tuntipalkkaa vähemmän kuin työntekijällesi. Samalla olet vastuussa kaikesta itse ja työttömyysturva on huonompi, sairaslomaa ei tunneta. Ehkäpä ne enimmät vasemmistolaisaatteet monelta siinä kohtaa karisevat, varsinkin kun vasemmisto ajaa yrittäjille kaiken maailman lisäveroja ja yrittää tehdä työntekijöiden palkkaamisesta ja varsinkin irtisanomisesta mahdollisimman vaikeaa. Loppujen lopuksi aika harva tuntemani ihminen, yrittäjä tai ei, on mitenkään tiukan oikeistolainen tai vasemmistolainen ajatusmaailmaltaan, suurin osa on jossain siinä keskivaiheilla.
Olen ollut työtön ja silloin saan lukea ympäri mediaa sitä lokaa, kuinka työttömät ovat alinta kastia, kaikki on vain omaa vikaa ja niin edelleen. No, sieltä on vähän noustu, mutta on muistissa ne ajat ja se oli niin kauhea kokemus, etten todellakaan aio luopua kaikesta vasemmistolaisesta ajattelusta. -ap
Ap, ajattele tilanne, jossa olet pantannut perheesi asunnon yrityslainojen vakuudeksi, yritys on niukin naukin kannattava, maksat kaikki verot, palkat sivukulut. Teet pitkää päivää ja jaksaminen alkaa olla lopussa, parisuhdekriisissä, ei aikaa ystäville.
Sitten jotan sinun yritystoiminnan kannalta merkityksellistä veroa tai maksua nostetaan. Puuskahdat jossain, että miten tässä eteenpäin. Ja sinulle naureskellaan (mahdollisesti kansanedustajan palkoilla), että olet ahne ja epäonnistunut.
Sitten kun yrität sanoa, ettei tämä tunnu oikealta, joku tulee pätemään, mutta entäs työttämät.
Sitten kun puoliso lähtee ja talo menee vasaran alle, niin tulee kommentit "mitäs läksit". Siinä vaiheessa et ole vasemmiston silmissä työtön (vaikka oletkin) vaan edelleen se yrittäjä ja vahingon ilo on taattu.
Joko kuulut meihin tai et.
'
Kokoomus, Pääkaupunki
Vasemmistolaisia yrittäjiä. Tietyillä liikennesuoritealoilla paljonkin, jossa aiemmin ei ollut kilpailua.
Sitten on niitä, jotka ovat olleet niin punaisia ajatuksiltaan, ettei ole päässeet mihinkään töihin, vaan pitänyt perustaa oma yritys. Onhan näitä.
Itse aloin yrittäjäksi, mutta paljon on köyhiä kavereita ja toivonkin, että homma menisi sen verran hyvin, että voisin edes jonkun työllistää. Olen poliittisesti aika keskellä, moni työttömiä halveksuva ajattelee kauhean mustavalkoisesti mutta itselleni on elämä näyttänyt niin monenlaisia ihmisiä, etten voi emkä halua työtilanteen takia ketään tuomita.
Mutta ei se ole mikään urbaanilegenda että jotkut ihmiset pitävät kelarahoja itsestäänselvyytenä eivätkä arvosta niitä ollenkaan.
Tässä keskustelussa tullaan lopulta kateuteen ja mitä sillä ymmärtää.
On amerikkalaista ja venäläistä kateutta. No.. selviää aikanaan.
Ei oikeistolaiset yrittäjät noin ajattele. Kannattaa päivittää näkemys tänne 2000-luvulle, vaikka vassaritkin mielellään puhuukin vain luokkasodasta ja lahtareista.
Mistä pääseekin kysymykseesi: sinut tullaan tuomistsemaan kansantuomioistuimessa, jollei kaikilla työntekijöilläsi ole myös yrityksen osakkuutta. No ok, ei sekään mitään takaa.
Riistäjät ripustetaan lyhtypylväisiin vallankumouksen koittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei oikeistolaiset yrittäjät noin ajattele. Kannattaa päivittää näkemys tänne 2000-luvulle, vaikka vassaritkin mielellään puhuukin vain luokkasodasta ja lahtareista.
Mistä pääseekin kysymykseesi: sinut tullaan tuomistsemaan kansantuomioistuimessa, jollei kaikilla työntekijöilläsi ole myös yrityksen osakkuutta. No ok, ei sekään mitään takaa.
Riistäjät ripustetaan lyhtypylväisiin vallankumouksen koittaessa.
Kattaa omistaa ainakin vene. Mieluummin nopea ja merikelpoinen...
Marxismi on kehitettyä liberalismia. Marx itse oli vapaakaupan kannattaja.
Vierailija kirjoitti:
Marxismi on kehitettyä liberalismia. Marx itse oli vapaakaupan kannattaja.
Onko tulevaisuuden yrityksen menestystekijä ilmaista olevansa marxilainen tai liberaalit arvot omaava yritys. Entä vasemmistolainen yritys. Sosiaalinen yritys?
Olen kahden kumppanin kanssa it-yrittäjä eli meillä on 90 henkeä työllistävä yritys joka tekee kehitystä ja myy yrityksille konsultointia ja konsultteja projekteihin. Olen äänestänyt lähinnä SDP:tä ja vasemmistoliittoa eli olen vasemmistolainen. Kannan hyvinvointiyhteiskuntaa, vaikka sen hintana onkin kovat verot. En ole koskaan valittanut omien tulojeni verotuksesta vaan ajatellut että hienoa, että saan olla verojen kautta auttamassa vähäosaisempia ja vielä näin siistillä, heitä nöyryyttämättömällä tavalla jossa laissa määrätyt tuet tulee virastoilta eikä niitä tarvite lakki kourassa miltään hyväntekijöiltä anoa.
Alallani on jonkun verrankin vihreät ja vasemmistoon kallellaan olevat arvot omaavia ihmisiä. Usein ovat hipsteri-tyyppisiä. Sitten on toki enemmistö kovaa kokoomuslaista, oman elämänsä menestyjiä joista pahimpien mielestä menestys on täysin oma ansio ja menestyksen puute aina vetelyyttä ja laiskuutta ja ihan oikein sille että on köyhä.