Yllättävän moni mies on valmis hylkäämään lapsensa uuden naisen takia.
Tiedän useamman tapauksen, jossa mies on eronnut ja löytänyt uuden (usein huomattavasti nuoremman) naisen. Joskus tämä nainen on ollut kuvioissa jo ennen eroa.
Aluksi tavataan joka toinen viikonloppu isän luona -systeemillä. Aluksi isän uusi tyttiskin on ihan mukana hommassa ja lasten kanssa on kiva leikkiä kotista ja tehdä kaikkea kivaa. Tuota ei kuitenkaan kovin kauaa kestä. Pian tyttis haluaisikin juuri sinä isäviikonloppuna laivalle tai olla ihan vaan kehden kesken ja lasten äiti on katkera ämmä, kun ei suostu mukisematta vaihtamaan viikonloppua. Pian isän luona käymiset vähenevät vähenemistään. Tyttiksen mielestä exä on vaikea ämmä ja lapsetkin oikeastaan huonosti kasvatettuja ja tosi ärsyttäviä huomion kerjääjiä (lasten äiti varmasti tekee lähivanhempana jotain tosi kieroa ja sairasta kasvatuksessaan). Ja mitä tuumaa lasten isä? Yrittää aluksi sovitella ja tyynnytellä nuorikkoaan, mutta melko pian miellyttämisen halu (ja nuori pimpsa) vie kuitenkin voiton. Lapsia tavataan silloin tällöin, aina kun tyttikselle sattuu sopimaan.
En todellakaan väitä, että kaikki uudet naiset tai eronneet isät toimisivat tuolla tavoin. Muutamaa tuollaista tapausta olen kuitenkin tässä lähiaikoina seurannut ja olo on sanoinkuvaamattoman hölmistynyt.
Kommentit (19)
... Ja parin vuoden päästä se tyttiskin menee vaihtoon eikä kiinnosta enää paskan vertaa, oli lapsia hänen kanssaan tai ei. Sitten taas sama kuvio.
Asiasta on omakohtaista kokemusta.. Tapailin nelikymppistä miestä, jolla oli kolmevuotias poika. Keskustelimme kerran tulevaisuuden haaveista, ja kerroin, että haluaisin kenties muuttaa Keski-Eurooppaan. Mies innostui asiasta kovasti, ja sanoi ajattelevansa asiaa usein.. No, sitten totesin, että ei hän voi minnekään muuttaa, hänhän ei sitten näkisi lastaan kuin joskus tosi harvoin. Mutta miehen mielestä se ei olisi ollut mikään ongelma!. Noh, laitoin miehen vaihtoon.
[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 18:35"]
Asiasta on omakohtaista kokemusta.. Tapailin nelikymppistä miestä, jolla oli kolmevuotias poika. Keskustelimme kerran tulevaisuuden haaveista, ja kerroin, että haluaisin kenties muuttaa Keski-Eurooppaan. Mies innostui asiasta kovasti, ja sanoi ajattelevansa asiaa usein.. No, sitten totesin, että ei hän voi minnekään muuttaa, hänhän ei sitten näkisi lastaan kuin joskus tosi harvoin. Mutta miehen mielestä se ei olisi ollut mikään ongelma!. Noh, laitoin miehen vaihtoon.
[/quote]
Varmaan aika fiksu veto. Sinäkin olisit varmasti tullut saamaan osasi miehen sitoutumiskyvystä.
[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 17:58"]
Maailma on paskoja miehia pullollaan. On ihan lottovoitto löytää mies joka olisi hyvä puoliso ja sen lisäksi vielä todella hyvä isä.
[/quote]
Sen sijaan hyviä vaimoja ja äitejä löytyy vaikka kuinka... eiku :D
Moni mies tuntuu aloittavan kirjaimellisesti puhtaalta pöydältä erottuaan. Lapsille jää siinä kuviossa lähinnä kummilasten asemaa muistuttava virka.Kaiken huippu ovat ne miehet, jotka vielä kehtaavat ruikuttaa, että haluaisivat tavata lastaan, mutta ex on hankala! Aina nousee niskavillat pystyyn kun tuon lauseen kuulen.
Aika harva nainen näin toimii vastaavassa tilanteessa.
Jaa, enpä tunne yhtään tuollaista miestä. Onpa teille sattunut outo kaveriporukka.
Täytyy sanoa ja antaa 10 pistettä ja papukaijan merkki että ex ei hylännyt poikaansa ja lisää tullut 3 lasta. Poika menee mielellään viikonloppuna sinne.
[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 19:26"]
Jaa, enpä tunne yhtään tuollaista miestä. Onpa teille sattunut outo kaveriporukka.
[/quote]
Siis argggh! Aina tämän kaltaisiin ketjuihin tulee joku pätemään viestillä "millaisissa porukoissa te oikein liikutte, ei minun kaveripiirissäni vaan ole tuollaisia". Oikeasti, jos sinulla ei ole mitään annettavaa tähän keskusteluun niin jospa olisit hiljaa. Ja kuka nytkään mistään kavereistaan on puhunut? Ihmisten tuttuihin kun voi kuulua esim. naapureita, työkavereita, lasten harrastuskavereiden/koulukavereiden vanhempia jne.
Voi, alkuperäinen viesti oli kuin minun elämästäni! Meillä se jatkui tosin niin, että kun huomasivat siellä ettei minuä lähinä haitannut lainkaan vaikka etä ei lapsia tavannutkaan, niin sittenpä käännettiin takki ja alettiin vaatia lapsia heille asumaan. No ei tule onnistumaan :D
Ei tuo nyt ole kovin harvinainen ilmiö. Tuntuu vain oudolta, että mieheltä puuttuu selkäranka ja hän on niin sokeasti ihastunut - luulee olevansa rakastunut - uuteen naisystävään, että antaa tämän pompotella itseään miten vain. Lopulta lapsetkin kyllästyvät ja kieltäytyvät enää lähtemästä viikonlopuksi isänsä luo, kun siellä on tanssittava sen naisystävän pillin tahdissa.
Toisaalta tiedän myös roisenlaisia julmureita miehekseen. Nainen on jäänyt yksin ja hänellä on sitten lapsi tai pari. Kuvaan astuu uusi mies, joka melko pian ilmoittaa, että haluaa naisen, mutta sillä ehdolla, että lapset eivät kuulu pakettiin, vaan on annettava kasvateiksi tai adoptioon. Tämä ei liene nykyään enää niin yleistä, mutta muutama vuosikymmen sitten sitä tapahtui varsin usein. Lapsia kaupattiin jopa sanomalehti-ilmoituksilla. On ollut todella ahdistavaa lukea tällaisista kohtaloista. Eihän se mies yksin syyllinen ole, vaan naisellakin on osansa. Lienen idealisti-hölmö, mutta olen sitä mieltä, että se joka on lapsia hankkinut, on myös vastuussa niistä, siis isä sekä äiti.
Mun ex on loistava isä lapsille, parempi isä kun ennen eroa. Surullista, mutta totta. Kaverit ja entiset naapuritkin on sanoneet samaa, että siltä vaikuttaa.
Mutta on se ex-vaimostakin hieman kiinni, minkälainen suhde lasten ja etäisän välille muodostuu. Äiti voi aika tehokkaasti vaikuttaa negatiivisestikin asiaan. Miesystäväni tilanne esimerkiksi on sellainen, että exänsä otti heti eron jälkeen uuden miehen taloonsa lasten kanssa asumaan ja pian lapset kutsuivat uutta miestä isäksi. Exänsä leikkii niin kotia, niin kotia uuden miehen kanssa (jolla ei ole omia lapsia, mutta aika pian heille tuli kyllä sitten yhteisiäkin) ja leikkivät tosiaan, että mies on kaikkien lasten isä. Ei tunnu tässä tapauksessa lähivanhempi vahvistavan lasten ja biologisen isän suhdetta millään tavalla. Itse ihan tietoisesti juttelen lasteni isästä positiiviseen sävyyn ja luulen, että sekin on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että lapsillani ja isällään on hyvä isäsuhde.
Ei todellakaan ole oikein biologista isää kohtaan, että isäksi kutsutaan jotain muuta jäppistä, joka lasten äidin kanssa sattuu asumaan, jos kerran biologinen isä tapaa lapsiaan säännöllisesti. Oikein vihaksi pistää!
Usein nuori nainen on mustasukkainen miehen entisestä elämästä ja alkaa siitä syystä lyödä kiilaa isän ja lasten välille. Epäkypsä ihminen ei kykene suhtautumaan edellisestä liitosta oleviin lapsiin asiallisesti, vaan näkee nämä uhkana ja muistutuksena miehen ja tämän entisen vaimon yhteisistä ajoista.
Mistäkö tiedän? Olen itsekin nuori nainen ja ajattelen noin. Mutta enpä ottaisikaan miestä, jolla on lapsia.
Lisäys viestiin: siis tässä tapauksessa lapset todella kutsuvat äidin miesystävää isäksi. Oikein sydämestä ottaa...:( :( :( Minusta äidin tulisi tehdä selväksi, että isäksi kutsutaan vain biologista isää.
14
Lisäys viestiin: siis tässä tapauksessa lapset todella kutsuvat äidin miesystävää isäksi. Oikein sydämestä ottaa...:( :( :( Minusta äidin tulisi tehdä selväksi, että isäksi kutsutaan vain biologista isää.
14
En minäkään olisi nuorena naisena miestä ottanut, jolla on lapsia. Ei olisi tullut mieleenikään...
Olen varmaan sitten tämä "yllättävän harva" joka pitää huolen lapsista ja vaihtoi vanhempaan naiseen ;)
Minunkin nykyinen miesystäväni vaihtoi muutaman vuoden vanhempaan :). Ja vastaavasti ex-vaimonsa melkein 10 v. nuorempaan mieheen...Kertoohan toikin jotain.
T. 14
Maailma on paskoja miehia pullollaan. On ihan lottovoitto löytää mies joka olisi hyvä puoliso ja sen lisäksi vielä todella hyvä isä.