Miten niin muka lapsiperheen vanhemmat ei ehdi harrastaa mitään??
Luin järkyttyneenä Hesarin torstai-liitteen jutun tänään, jossa kahden lapsiperheen vanhemmat kertoivat, kuinka eivät ehdi harrastaa mitään kodin ulkopuolella. Tekosyitä sanon minä! Kyse on omasta viitseliäisyydestä ja motivaatiosta, sekä myös itsekurista! Meillä on 1- ja 5-vuotiaat lapset ja molemmat vanhemmat ehtivät harrastaa myös kodin ulkopuolella. Meillä on miehen kanssa esikoisen syntymästä lähtien ollut sellainen järjestely, että kumpikin käy 2-3 kertaa viikossa omissa harrastuksissa (minä tanssitunneilla, mies salilla ja uimassa), tällöin toinen on lasten kanssa kotona.
Ja jos ei aika muuhun riitä, esimerkiksi lenkkeily on sellainen laji, joka ei vaadi mitään erityisjärjestelyjä, eikä edes aikaa kovin paljon. Meillä lenkkeillään em. harrastusten lisäksi vuorotellen vähän keleistä ja fiiliksestä riippuen, aikaa siihen kun laittaa lenkkarit jalkaan ja verkkarit päälle menee 5 minuuttia, itse lenkkiin riittää 45-60 min. Sen ajan pystyy toinen olemaan lasten kanssa.
Jotenkin masentava juttu tuo Hesarin juttu ja antoi mielestäni turhan negatiivisen kuvan lapsiperhe-elämästä... Mutta kukin perhe tyylillään, ei kai siihen voi muuta sanoa.
Kommentit (88)
Minä kyllä ehdin harrastaa itselle mieluisia asioita: luen, neulon ja leivon. Voisin lisäksi vaikka ratkoa sanaristikoita, rakennella ja sisustaa nukkekoteja tai tehdä koruja. Ihmeen monelle se harrastaminen on liikuntaa kodin ulkopuolella. Minä kävelen tai pyöräilen töihin, siinä on minulle ihan riittävästi liikuntaa.
Joku laulaminen kuorossa tai kielikurssilla käyminen on aina tiettyyn aikaan ja se voi olla hankala sijoittaa lasten harrastusten lomaan.
[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 17:50"]
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 13:15"]
En jaksanut lukea koko ketjua, totean vain että koska pääsen neljältä ja lapset menevät nukkumaan kahdeksalta, niin olen mieluummin lasten kanssa silloin kun siihen on aikaa kuin että lähtisin johonkin harrastukseen.
JOkainen tietysti miettii omalla kohdallaan mikä se tärkeysjärjestys on.
[/quote]
Entäs kahdeksan jälkeen sitten? Ite käyn salilla mieluiten sitten kun lapsi on jo nukkumassa. Mutta kuten monet on jo sanoneet, kyse on prioriteeteista. Mun kohdalla prioriteeteista alimpana on kotityöt, ne ei todellakaan mene yhtään minkään edelle vaan hoidetaan jos aikaa jää ja muutenkin ovat täysin välttämätön paha. Vietän vapaa-aikaani mieluummin liikkuen kuin luututen.
[/quote]
En ole tuo vastaaja, mutta ei täällä meillä päin ole ainakaan mikään kuntosali auki kahdeksan jälkeen. Ja mulla ainakaan raskas liikunta ei voi kyllä enää sijoittua klo 20 jälkeen, koska muuten en saa nukuttua. Käyn kahvakuulassa klo 19-20, ja se on ehdoton takaraja. Kerran kahvakuula oli siirretty tuntia myöhemmäksi ja valvomiseksi meni.
Helppoa se on ainakin meillä harrastaa. Itse urheilen, lähinnä kuntosalijuttuja 3-4 kertaa viikossa, lapset otan sinne mukaan. Samalla oppivat itsekin hyviä elämäntapoja joihin kuuluu myös liikunta muodossa tai toisessa.
Lisäksi käytän lapsia pulkkamäessä, uimassa jne. Vaimo ei näitä juttuja osaa lasten kanssa itsekseen tehdä.
Vaimokin saisi liikkua niin paljon kuin haluaa, ei vaan viitsi. Ennemmin vapaapäivinä shoppailee tai muuten vain öllöttelee, näkee sen jo kyllä, varmaan 10-15 kiloa painoa liikaa.
Ja meillä minä hoidan suurimman osan kotitöistä!
M38
[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 17:50"]
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 13:15"]
En jaksanut lukea koko ketjua, totean vain että koska pääsen neljältä ja lapset menevät nukkumaan kahdeksalta, niin olen mieluummin lasten kanssa silloin kun siihen on aikaa kuin että lähtisin johonkin harrastukseen.
JOkainen tietysti miettii omalla kohdallaan mikä se tärkeysjärjestys on.
[/quote]
Entäs kahdeksan jälkeen sitten? Ite käyn salilla mieluiten sitten kun lapsi on jo nukkumassa. Mutta kuten monet on jo sanoneet, kyse on prioriteeteista. Mun kohdalla prioriteeteista alimpana on kotityöt, ne ei todellakaan mene yhtään minkään edelle vaan hoidetaan jos aikaa jää ja muutenkin ovat täysin välttämätön paha. Vietän vapaa-aikaani mieluummin liikkuen kuin luututen.
[/quote] Olen vihdoinkin (31v) tajunnut että suuri osa nukahtamisongelmistani on johtunut siitä että en ole iltaisin rauhoittunut ajoissa. Nykyään olen onneksi päivätyössä, vuorotyö-aikana oli ihan toivotona saada unta iltavuoron jälkeen. samoin ennen lapsia kun kävi jossain illalla, esim kävelyllä. Uni ja perhe ovat minulle tärkeämmät kuin liikunta =)
Jos aikaa olisi, elvyttäisin soittoharrastukseni. Nyt se ei kahden alle kolmevuotiaan kanssa ole todellakaan mahdollista. Harrastan vähäisellä omalla ajallani lukemista, käsitöitä ja leffoja.
Viimeinen asia, minkä tekisin, on että raahaisin lapset jonkun kuntosalin lapsiparkkiin ja kehuskelisin sillä kuinka "harrastan". Mieluummin menen lasten kanssa puistoon ja kehittelen siellä treenin. Saadaan olla yhdessä ja nauttia raitista ilmaa, ilmaiseksi vieläpä.
Minä ainakin pidän harrastuksina ohjattua toimintaa, jota tehdään kodin ulkopuolella. Omia harrastuksiani ovat esimerkiksi partio, kuntosali, kuoro ja kielikurssit. Niille on vaikea järjestää aikaa viiden lapsen kanssa.
Sen sijaan en ajattele, että kotona puuhasteltavat asiat, jumppa, käsityöt, leipominen tai lukeminen olisivat harrastuksia - niitä kai kaikki puuhailevat jossain määrin. Ja kävelyllä/lenkillä käynti, varmasti se onnistuu kaikilta, joko lasten kanssa tai ilman.
Minusta artikkelissa viitattiin noihin ohjattuihin, kodin ulkopuolella tapahtuviin harrastuksiin.
[quote author="Vierailija" time="13.12.2013 klo 17:50"]
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 13:15"]
En jaksanut lukea koko ketjua, totean vain että koska pääsen neljältä ja lapset menevät nukkumaan kahdeksalta, niin olen mieluummin lasten kanssa silloin kun siihen on aikaa kuin että lähtisin johonkin harrastukseen.
JOkainen tietysti miettii omalla kohdallaan mikä se tärkeysjärjestys on.
[/quote]
Entäs kahdeksan jälkeen sitten? Ite käyn salilla mieluiten sitten kun lapsi on jo nukkumassa. Mutta kuten monet on jo sanoneet, kyse on prioriteeteista. Mun kohdalla prioriteeteista alimpana on kotityöt, ne ei todellakaan mene yhtään minkään edelle vaan hoidetaan jos aikaa jää ja muutenkin ovat täysin välttämätön paha. Vietän vapaa-aikaani mieluummin liikkuen kuin luututen.
[/quote]
On ikävää jos toisen harrastaessa joutuu toinen vanhemmista ottamaan enemmän vastuuta kotitöistä. Harrastan itse liikuntaa 4krt/vko eli yhteensä siihen menee 6-9h/vko. Kaikki tämä aika on pois joko kotitöistä, lapsilta tai parisuhteelta. Seksin määrä esimerkiksi on tipahtanut meillä sen jälkeen kun aloin käydä salilla. Samoin miehellä on nyt vähemmän aikaa harrastaa liikuntaa kuin aiemmin.
Ymmärrän siis hyvin, ettei lapsiperheellä ole välttämättä aikaa harrastaa juuri sitä mitä haluaa. Ja miksi harrastaa jotain mihin aika riittäisi, mutta mistä ei nauti.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 10:42"]
No me emme kaikki voi olla av-mammoja joilla on varaa ulkoistaa kotityöt. Puhuin niistä jotka joutuvat ihan itse käymään kaupassa, pesemään, kuivaamaan, silittämään ja viikkaamaan koneellisen pyykkiä päivässä, laittamaan ruokaa, siivoamaan keittiön, täyttämään/tyhjentämään astianpesukoneen, imuroimaan ja pesemään vessan ja kylppärin. Lisäksi pikkujuttuja kuten järjestelyä, petien petaamista, lelujen keräämistä. Ne joutuu tekemään jompikumpi ja toinen vahtii tietenkin samaan aikaan lapsia. (jos itse täytät astianpesukonetta niin lapsi kiipeää kuivausrumpuun tai jos ripustat pyykkejä niin lapsi kiipeää kirjahyllyyn tai laittaa uunin päälle)
[/quote]
ratkaisu: tilaa ruokaostokset Prisman noutopalvelusta, älä silitä pyykkejä, laita teini imuroimaan kämppä 1 x vko ja tyydy siihen, laita mies pesemään vessat 1 x vko, luovu päiväpeitoista jne... = laske rimaa hyvä ihminen, tai et ehdi muuta tehdä kuin puunata sitä kotia parhaat vuotesi. Moni käyttää tuon ajan mieluummin lasten kanssa olemiseen tai omaan harrastamiseen.
Suosittelen joogaan/pilatekseen tai muuhun rentouttavaan hemmotteluun lähtemistä juuri rasittavan nukuttamisen hetkellä. Sama aika menisi kotona kuitenkin lasten kanssa vääntämiseen ja saat ihanan lepohetken arjesta miehen kanssa vuorotellen. Siitä saa motivaatiota lähteä pimeään talvi-iltaan liikenteeseen.
[quote author="Vierailija" time="14.12.2013 klo 22:53"]
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 10:42"]
No me emme kaikki voi olla av-mammoja joilla on varaa ulkoistaa kotityöt. Puhuin niistä jotka joutuvat ihan itse käymään kaupassa, pesemään, kuivaamaan, silittämään ja viikkaamaan koneellisen pyykkiä päivässä, laittamaan ruokaa, siivoamaan keittiön, täyttämään/tyhjentämään astianpesukoneen, imuroimaan ja pesemään vessan ja kylppärin. Lisäksi pikkujuttuja kuten järjestelyä, petien petaamista, lelujen keräämistä. Ne joutuu tekemään jompikumpi ja toinen vahtii tietenkin samaan aikaan lapsia. (jos itse täytät astianpesukonetta niin lapsi kiipeää kuivausrumpuun tai jos ripustat pyykkejä niin lapsi kiipeää kirjahyllyyn tai laittaa uunin päälle)
[/quote]
ratkaisu: tilaa ruokaostokset Prisman noutopalvelusta, älä silitä pyykkejä, laita teini imuroimaan kämppä 1 x vko ja tyydy siihen, laita mies pesemään vessat 1 x vko, luovu päiväpeitoista jne... = laske rimaa hyvä ihminen, tai et ehdi muuta tehdä kuin puunata sitä kotia parhaat vuotesi. Moni käyttää tuon ajan mieluummin lasten kanssa olemiseen tai omaan harrastamiseen.
[/quote]
Juuri näin. Minulla ei mene kotitöihin lähellekään 3 h / päivä, mutta en petaa petejä (ellei ole vieraita tulossa), en silitä vaatteita, en imuroi tai pese vessoja läheskään joka päivä... Lelut kerätään jos jaksetaan (en näe siinä paljon järkeä, kohta ne on kuitenkin taas levällään). Ruokakaupassakin käyn max 2 kertaa viikossa. Ja silti kotimme on ihan riittävän siisti. Kotitöiltä säästyvän ajan voi käyttää harrastamiseen tai vain yhdessäoloon.
Mulla harrastaminen on aika kortilla.
Päivisin olen töissä 8-16. Aamulla lähdetään kotoa klo 7.15 ja kotona ollaan klo 16.45. Yleensäollaan lasten kanssa vielä hetki pihalla ennen kuin mennään lämmittämään ruoka.
Iltatoimet aloitellaan klo 19, että päästään ajoissa aamulla liikkeelle. Munkin on jo mentävä nukkumaan viim.puoli kymmeneltä, että jaksan herätä kuudelta. Mieheni on reissutöissä, joten olen viikot yksin eikä autoa käytössä.
Pyörällä kuljen niin pitkään kuin mahdollista, talvella ei onnistu kun lapset pitää kuskata. Tällöin saan edes vähän liikuntaa
1x viikossa mulla on ns. työvuoron tasaus, jolloin työvuoro alkaa tai loppuu tuntia myöhemmin. Tämän ajan käytän usein omaan lenkkiin ja pidän kuitenkin lapset normiajan tarhassa.Tasauspäivä vaihtelee viikoittain
Viikonloppusin jos herään aikaisin käyn heti aamutuimaan lenkillä, muutoin haluan kyllä viettää aikaa lasten ja kotona olevan mieheni kanssa niin paljon kuin mahdollista. Kauppaostokset ja siivoukset tehdän myös tällöin. Käydään uimassa, pulkkamäessä ym.
En kyllä keksi mihin väliin oman harratuksen lykkäisin. Lenkki on ainoa minkä saan sovitettua kuvioon.
Lähimmällä kuntosalilla on kyllä lapsiparkki, mutta en raaski lapsia sinne viedä pitkän tarhapäivän jälkeen
Kyllä minäkin ymmärrän, että harrastuksille on tosi vaikea löytää aikaa. Ja jos on aikaa, ei vaan jaksa. Mutta kyllä suurimmaksi osaksi on kyse omasta saamattomuudesta. Minulla on kaksi pientä lasta ja olen yrittänyt pitää kynsin ja hampain kiinni 2-4 kerrasta/vkossa liikkua. Ei se oikeastaan meillä muuta vaadi kuin osallistuvan isän ja itselle potkun persaukselle.
No jos ne lapset harrastaa niin aikuiset ei kyllä harrasta. Paitsi että käyn kävelyllä sillä aikaa kun lapsi harrastaa.
minulla ja miehellä työmatkat ovat minulla 1h suunta ja toisella toiseen suuntaan 2h suunta. revi siitä sitten. eli minä vien ja haen lapset yli 10h hoidossa. sitten teen illallisen ja syödään, isä tulee myöhemmin ja lähtee aikaisemmin. lapsilla on harrastuksia, eri harrastukset 1-2 kertaa viikossa, jotenkin järjestellään. käyn jumpassa tai kävelyllä max 2 kertaa viikossa enempään ei ole aikaa. 1 ilta menee kaupassa käyntiin. viikonloppuna on yleensä jotain sosiaalista menoa. ehdin varmasti harrastaa enemmän kun lapset ovat vanhempia. en raahaa heitä lapsiparkkiin enää noin pitkien hoitoaikojen jälkeen. käydään yhdessä ulkona ja uimassa silloin tällöin mutta harvemmin viikko iltoina jaksavat. lasten kanssa harrastetaan askartelua, musiikkia ja luetaan satuja, leivotaan ja kokataan..eli harjoitellaan elämää varten..
Kommentoitko ap sitä juttua, missä kerrottiin uraa tekeviä pariskuntia - missä sekä mies että nainen tekivät uraa, ja halusivat myös hoitaa lapsiaan eikä pitää niitä mummolassa päiväkotiajan ulkopuolella? Siinä lehtijutussa vanhemmat olivat tosiaan laittaneet harrastuksensa pariksi vuodeksi jäihin, koska aikaa ei riittänyt enää muuhun kuin lapsiin ja uraan. Siinä elämänvaiheessa. Minusta ihan fiksun kuuloista toimintaa, harvoin saa edes noita kahta asiaa yhdistettyä säällisesti.
Mikä ihme teitä ihmisiä vaivaa? Kaikki juoksee päätä pahkaa sinne sun tänne, ei oo puolisot keskenään eikä lasten kanssa. Jestas, mä en kestäis. Mä arvostan rauhallisuutta ja läsnäoloa, ei tarvi lastenkaan sinkoilla sinne sun tänne.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 11:10"]
Itse en ehtisi, jos minulla ei ole lapsia. Ei vain ole tarpeeksi energiaa työlle, vapaa-ajalle, parisuhteelle ja eräälle vaativalle ja pitkäaikaiselle harrastukselle. Siksi en ole lapsia hankkinutkaan.
[/quote]
Siis jos minulla olisi lapsia.
Pitäisi olla enenmän harrastuksia, joissa voisi käydä yhdessä lasten kanssa. Niin, että ne antaisivat iloa molemmille, eikä vain yhden ikäluokan ehdoilla.
Kolme lasta ja kaikilla harrastukset, vientejä joillakin viikoilla myös toistakymmentä ristiin rastiin, esityksiä ja leirejä myös harva se viikonloppu ja viikollakin.
Harrastan eri liikuntalajeja 3-6 kertaa viikossa. Uimiseen riittää reilu tunti, pitkän hitaan juoksulenkin ehtii tehdä 1 ½ h odotteluajalla ja hiihtämäänkin ehtii tuossa ajassa, nopean lyhyen juoksulenkin ehtii ½ h odotteluajalla. Jos ei muuta, niin illalla kahvakuulaa telkkaria katsellessa.
36, kirjoituksesi on varmaan tosi hyvä, mut en pysty näillä kotiäidin väsyneillä silmillä lukemaan noin pitkää yhteen pötköön kirjoitettua tekstiä... joten PLEASE ihmiset pilkkokaa tekstiänne kappaleisiin!!
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 13:15"]
En jaksanut lukea koko ketjua, totean vain että koska pääsen neljältä ja lapset menevät nukkumaan kahdeksalta, niin olen mieluummin lasten kanssa silloin kun siihen on aikaa kuin että lähtisin johonkin harrastukseen.
JOkainen tietysti miettii omalla kohdallaan mikä se tärkeysjärjestys on.
[/quote]
Entäs kahdeksan jälkeen sitten? Ite käyn salilla mieluiten sitten kun lapsi on jo nukkumassa. Mutta kuten monet on jo sanoneet, kyse on prioriteeteista. Mun kohdalla prioriteeteista alimpana on kotityöt, ne ei todellakaan mene yhtään minkään edelle vaan hoidetaan jos aikaa jää ja muutenkin ovat täysin välttämätön paha. Vietän vapaa-aikaani mieluummin liikkuen kuin luututen.