Miksi näytän aina niin nuhjuiselta?

Mulla oli pitkään sama ongelma. Lisäksi mua ihmetytti, miten muut ihmiset kyllä näyttää ihan ihmisiltä, vaikka niillä olisikin huivi vinksallaan tai tukki tuulessa käynyt.

Noin pääsääntöisesti mä pidin tuolloin väärän mallisia vaatteita itselleni. Kun sain mallit sopimaan paremmin, näytän tyylikkäämmältä, vaikka klassisen kaunis en ole nytkään, garboksi olen liian lyhyt ja tanakka ja pyöreänenäinen.

Tiedän täsmälleen mistä puhut! Mulla sama ongelma, että vaikka laittaudun, silti olen aina jotenkin "homssuinen" eli kaikki ei ole tip top. Hiukset menevät takkuun, nenä punoittaa, joku kohta repsottaa tai sukkahousuihin tulee silmäpako.

Kuten huomast, en osaa auttaa sinua, mutta meitä on muitakin! 

Ap:n viesti oli kuin mun näppikseltä. Meikattunakin näytän homssuiselta, samon vaikka olisi uudet hienot vaatteet päällä ja tukkakin kampaajalla leikattu.

Täällä kanssa yksi. Olen kyllä miettinyt johtuuko se vaan huonosta itsetunnosta, että peilikuva näyttää aina omasta mielestä homssuiselta. Muilla ei ole koskaan vaatteissa ryppyjä, ei polvipusseja, kampaus aina karvalleen kohdillaan. Mutta jos kysyt joltain ulkopuoliselta, niin ne vakuuttaa tietty että ihan hyvältä näytät. Pitäskö laittaa kuvat tähän ketjuun ja jokainen sanoo mielipiteensä toisensa homssuisuudesta ;)

Mulla sama ongelma, mutta luulen, että johtuu vaan geeneistä. Hiukset on hentoa ja lentävää sorttia. Niissä ei mikään kampaus kestä. Naama on rasvainen ja punottava. Mikään meikki ei peitä. SItten on tuota ylipainoa hieman. Ihan vähän, mutta just sen verran, ettei vaatteet näytä oikein hyvältä, vaikka ostaisi kuinka merkkituotteita ja laadukkaita. Ja sitten jostain kumman syystä tulee aina verrrattua itseään näihin ulkonäöltään täydellisiin ja mallimittaisiin.

Pään sisältähän toi yleensä pitkälti tulee, kuten numero 5 kirjoitteli. Muut eivät huomaa samoja "virheitä" kuin sinä, ja sinä et huomaa "virheitä" heissä, vaikka he itse ne huomaavatkin.

Ja jos näytät itsesi mielestä hyvältä ja uskot oikeasti siihen (ja ylipäätään olet onnellinen ja tyytyväinen siihen mitä olet ja teet), niin näytät hyvältä myös ulospäin :)

Mullakin on usein nuhjuinen olo. Jotenkin olo on aina sellainen epäsiisti, limainen ja rasvainen. Iho kiiltää ja punottaa, vaikka käytän hyviä hoitotuotteita ja kevyttä meikkivoidetta.

Tunnistin itseni sinun kirjoituksesta -join the club! Eiköhän lähdetä huomenna ostoksille ja yritetä löytää jotain kivaa jouluksi piristämään nuhjuista ulkokuortamme? ;)

Aloita ihan hepommasta päästä eli juomisesta. Ei alkoholia, vettä päivittäin vähintään 2l, mieluiten kolme. Kolme siloittaa jo ryppyjä, ellet ole kauhea suolan syöjä eli suolan käyttö myös minimiin. 

Syö talviaikaan vähintään 25 mikrogrammaa d-vitamiinia, jos ihosi on kuiva ja punoittava.

Jos kärsit couperosasta, avenen disoreal yhdessä d-vitamiinin kanssa saa ihosi kuntoon parissa kuukaudessa. Äläkä rasvaa millään hienoilla ja kalliilla kasvorasvoilla, aqvalanL tai duo riittävät kosteuttajiksi. Turha kyllästää herkkää ihoa millään hajusteilla.

Älä koskaan nuku meikit päällä.

Mitähän vielä?

Noo, nuku hyvin, syö pähkinöitä ja siemeniä, kalaa, avokadoa, oliiviäljyä eli hyviä pehmeitä rasvoja, niin nuorennut pian 10 vuodella =).

Minulla on otsatukassa pyörre, joka vetää tukan automaattisesti vinksalleen. Kun tuuli käy, niin tukka menee ihmeellisiin asentoihin, ei auta vaikka kotona olisi suoristanut. Lisäksi tukka on muutenkin ohut ja semmoinen "ei-minkäänlainen". Sitten kun pistän huivin, niin tukka seikkailee siellä jossain sen välissä ja menee takkuun ja on sähköinen ja vaikka mitä. Tuosta voi jo kuvitella minun nuhjuisuus asteen. 

Mulla sama ongelma. Keinovalot (vessassa, yleisvalaistus) vielä lisää talviaikaan zombie-efektiä.

Tiedän tunteen. Olen aina ihmetellyt, miten toisilla pysyy huivi kauniisti aseteltuna, hiukset liikahtamatta jne. tuolla tuulissa ja tuiskuissa. Vaikka itse kuinka putsaan ja puleeraan, laitan hiukset ja meikin kotoa poistuessa, niin johan hetken päästä ulkona porhaltaessa näky on toinen. Niin ja tuntuu vielä, että suihkautettu parfyymikin katoaa taivaan tuuliin.  ;)

Mulla on sama ongelma, ainakin talvisin. Kesällä on paljon fressimpi olo. Talvea inhoan yli kaiken. Hikoan helposti, joten samaan aikaan on kylmä ja sellainen epäsiistin nihkeä olo. Jalat hikoavat talvikengissä. Naama on samaan aikaan kuiva ja rasvainen, ja hiukset aina sähköiset. Villakangastakkiin tarttuu koko ajan karvoja ja hiuksia ja kylmyys saa nenän vuotamaan ja punoittamaan, samoin silmistä valuu vesi kun ilma on tuulinen. Ylipäänsä on sellainen ällöttävä olo kun muhii paksun vaatekerroksen alla.

Kesällä taas ei haittaa vaikka olisi kuumakin, kun voi pukeutua kevyesti. Jalat eivät hikoa sandaaleissa ja hiukset eivät ole sähköiset. Lämpö saa voimaan hyvin.

Talvella siis olen todella homssuinen vaikka miten yrittäisin olla olematta, kesällä taas on kuumuudestakin huolimatta paljon raikkaampi olo.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 16:52"]

Aloita ihan hepommasta päästä eli juomisesta. Ei alkoholia, vettä päivittäin vähintään 2l, mieluiten kolme. Kolme siloittaa jo ryppyjä, ellet ole kauhea suolan syöjä eli suolan käyttö myös minimiin. 

Syö talviaikaan vähintään 25 mikrogrammaa d-vitamiinia, jos ihosi on kuiva ja punoittava.

Jos kärsit couperosasta, avenen disoreal yhdessä d-vitamiinin kanssa saa ihosi kuntoon parissa kuukaudessa. Äläkä rasvaa millään hienoilla ja kalliilla kasvorasvoilla, aqvalanL tai duo riittävät kosteuttajiksi. Turha kyllästää herkkää ihoa millään hajusteilla.

Älä koskaan nuku meikit päällä.

Mitähän vielä?

Noo, nuku hyvin, syö pähkinöitä ja siemeniä, kalaa, avokadoa, oliiviäljyä eli hyviä pehmeitä rasvoja, niin nuorennut pian 10 vuodella =).

[/quote]

Miksi tä oli saanut niin paljon alapeukkuja?

Lisäyksenä vielä huolellinen kynsien laitto, hiusten hoitaminen säännöllisesti, ihon kuorinta.

Muistakaa venytellä mahdollisimman usein. Ottakaa hymyä, tai ajatelkaa paljon positiivisemmin. Muistan, että eräs ystäväni sanoi joskus, että jokaisen naisen pitäisi ottaa itselleen aikaa aina silloin kun tarvitsee. Todellisuudessa se ei mene niin, kun on työ ja lapset, mutta joskus pieni hetki päiväkirjan ja kahvikupin seurassa voi tehdä terää. Ihminen, joka on stressaantunut ja omissa murheiden alhossaan ei näytä hyvältä, eli siinä missä huolehditte ulkoisista niin muistakaa huolehtia myös sisäisistä seikoista.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 16:52"]

Aloita ihan hepommasta päästä eli juomisesta. Ei alkoholia, vettä päivittäin vähintään 2l, mieluiten kolme. Kolme siloittaa jo ryppyjä, ellet ole kauhea suolan syöjä eli suolan käyttö myös minimiin. 

Syö talviaikaan vähintään 25 mikrogrammaa d-vitamiinia, jos ihosi on kuiva ja punoittava.

Jos kärsit couperosasta, avenen disoreal yhdessä d-vitamiinin kanssa saa ihosi kuntoon parissa kuukaudessa. Äläkä rasvaa millään hienoilla ja kalliilla kasvorasvoilla, aqvalanL tai duo riittävät kosteuttajiksi. Turha kyllästää herkkää ihoa millään hajusteilla.

Älä koskaan nuku meikit päällä.

Mitähän vielä?

Noo, nuku hyvin, syö pähkinöitä ja siemeniä, kalaa, avokadoa, oliiviäljyä eli hyviä pehmeitä rasvoja, niin nuorennut pian 10 vuodella =).

[/quote]

Miksi tä oli saanut niin paljon alapeukkuja?

Lisäyksenä vielä huolellinen kynsien laitto, hiusten hoitaminen säännöllisesti, ihon kuorinta.

Muistakaa venytellä mahdollisimman usein. Ottakaa hymyä, tai ajatelkaa paljon positiivisemmin. Muistan, että eräs ystäväni sanoi joskus, että jokaisen naisen pitäisi ottaa itselleen aikaa aina silloin kun tarvitsee. Todellisuudessa se ei mene niin, kun on työ ja lapset, mutta joskus pieni hetki päiväkirjan ja kahvikupin seurassa voi tehdä terää. Ihminen, joka on stressaantunut ja omissa murheiden alhossaan ei näytä hyvältä, eli siinä missä huolehditte ulkoisista niin muistakaa huolehtia myös sisäisistä seikoista.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 17:28"]

Miksi tä oli saanut niin paljon alapeukkuja?

[/quote]

En tiedä mutta veikkaan että siksi, kun se tuntuu menevän jotenkin aiheen ohi. Ikään kuin olisit lukenut pelkän otsikon ja senkin tulkinnut niin, että ap kokee näyttävänsä vanhalta.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 17:27"]

Mulla on sama ongelma, ainakin talvisin. Kesällä on paljon fressimpi olo. Talvea inhoan yli kaiken. Hikoan helposti, joten samaan aikaan on kylmä ja sellainen epäsiistin nihkeä olo. Jalat hikoavat talvikengissä. Naama on samaan aikaan kuiva ja rasvainen, ja hiukset aina sähköiset. Villakangastakkiin tarttuu koko ajan karvoja ja hiuksia ja kylmyys saa nenän vuotamaan ja punoittamaan, samoin silmistä valuu vesi kun ilma on tuulinen. Ylipäänsä on sellainen ällöttävä olo kun muhii paksun vaatekerroksen alla.

Kesällä taas ei haittaa vaikka olisi kuumakin, kun voi pukeutua kevyesti. Jalat eivät hikoa sandaaleissa ja hiukset eivät ole sähköiset. Lämpö saa voimaan hyvin.

Talvella siis olen todella homssuinen vaikka miten yrittäisin olla olematta, kesällä taas on kuumuudestakin huolimatta paljon raikkaampi olo.

[/quote]

Ihan kuin minä! Jos vaikka on joku hienompi meno, ja vaikka kuinka olisin puleerannut, niin ei tarvitse kävellä kuin ovelta autolle 30 metriä, niin peli on talvisin menetetty.

Inhoan matkustaa talvella muihin kaupunkeihin Suomessa. Matkoilla on talvella aina liian paksu tai ohut takki mukana, ja tulee otettua väärät asusteet mukaan. Kotimaan talvisen lomailun homssuisuus-kerroin tulee yövyttävistä öistä.

Ymmärrän hyvin, koska mulle on käynyt samoin kun yhtäkkiä lihoin 15 kg ja tuli sellainen tanttamaisuus esiin, kun koko ikäni 36-vuotiaaksi asti olin ollut sirpsakka hyvävartaloinen ja tyttömäinen.

En kyllä keksi muuta keinoa omalta kohdaltani kuin kilojen karistamisen. Muutama vuosi olen ollut lihava, sitä ennen en koskaan. Ja ei se ole pelkästään se ulkonäkö, vaan selkäkin on kipeytynyt lihottuani.

Eli eiköhän laihuteta läskit pois, niin ei voida millään näyttää sellaselta:)

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 17:41"]

Eli eiköhän laihuteta läskit pois, niin ei voida millään näyttää sellaselta:)

[/quote]

Ei ole läskeistä kiinni tämä asia minulla. Ihan olen vartalolta simpsakka, nuorena jopa laiha, ja AINA yhtä nuhjuisen näköinen.

Ja tuttavapiirissä on suloisia pullukoita jotka eivät näytä yhtään räjähtäneiltä, vaan ihanan huolitelluilta. Varsinkin yksi, jolla on vähän ylipainoa, on huomattavan elegantti ja olemukseltaan levollisen jämpti.

En tiedä onko tästä nyt apua kenellekään, mutta kerron kuitenkin oman "tarinani". Minustakin tuntui ennen hirveän homssuiselta, vaikka yritys oli kova. Jossain lähempänä 25 ikävuotta löysin oman tyylini. Ymmärsin, minkälainen meikki, kampaus ja vaatetus minulle sopii ja missä tunnen oloni hyväksi ja itsevarmaksi. Ennen yritin liikaa kaikkea: mikä on muotia, mikä näyttää hyvältä jonkun toisen päällä jne. Yksi asia minkä koen myös tärkeäksi omalla kohdallani on hoikkuus. Liikakilot saavat olon heti tanttamaiseksi ja tulee vaan halu peitellä läskejä sen sijaan, että korostaisi vartalon parhaita puolia.