Kuinka kipeä olit sappirakon poistoleikkauksen jälkeen? (tähystysleikkaus)
Ajankohtainen aihe itselleni, leikkaus edessä parin viikon päästä. Päiväkirurginen toimenpide, viikko tulee saikkua. Mitä on odotettavissa? Paitsi että viikon päästä tuskin olen vielä normikunnossa ainakaan urheilemaan, mutta varmaan toimistotyöhön kykenevä sentään.
Kommentit (64)
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Minun mieheni kuoli 41 vuotiaana sappirakon tähystysleikkaukseen. Oli eläinlääkäri eläintarhassa ja sairastui keväällä, jolloin syntyy paljon pentuja eläimille. Suurin osa eläintarhan eläimistä on niin degeneroituneita etteivät voi synnyttää normaalisti vaan niille pitää tehdä keisarinleikkauksia.
Leikkaussalin leikkauspöydän pumppumekanismi oli rikki eli sen korkeutta ei voinut säätää.
Tämä tarkoitti sitä, että kun valtavan lumileopardin synnytys oli lähestymässä, tiesimme, että se oli nostettava leikkauspöydälle. Siksi mieheni valitsi itselleen tähystysleikkauksen, koska toipuisi operaatiosta nopeammin.
Meidän kaverimme piti leikata hänet Hiltonissa. Kuitenkin lääkäri sairastui sikotautiin ja mieheni sai nuoren kandin suorittamaan tähystysleikkausta. Tämä kokemattomana oli tökkäissyt voimalla tähystysputken, sillä seurauksella, että pahoin tulehtunut sappirakko repesi. Kaikki happoon verrattava sappineste valui vatsaonteloon.
Mieheni kitui vahvan sydämensä ansiosta kaksi viikkoa sairaalassa ennenkuin kuoli pois.
Ne eivät ole mitään rutiinileikkauksia, koska miehellenikin oli hengenvaarallinen.
Kokematon lääkäri voi katkaista elintärkeän valtimon.
Siksi itseäni jännittää myös, marraskuussa olen menossa. Ja tähystys on, vaikka ehkä avoleikkaus olisi turvallisempi mutta siinäkin on toki riskejä mutta ne ovat erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Minun mieheni kuoli 41 vuotiaana sappirakon tähystysleikkaukseen. Oli eläinlääkäri eläintarhassa ja sairastui keväällä, jolloin syntyy paljon pentuja eläimille. Suurin osa eläintarhan eläimistä on niin degeneroituneita etteivät voi synnyttää normaalisti vaan niille pitää tehdä keisarinleikkauksia.
Leikkaussalin leikkauspöydän pumppumekanismi oli rikki eli sen korkeutta ei voinut säätää.
Tämä tarkoitti sitä, että kun valtavan lumileopardin synnytys oli lähestymässä, tiesimme, että se oli nostettava leikkauspöydälle. Siksi mieheni valitsi itselleen tähystysleikkauksen, koska toipuisi operaatiosta nopeammin.
Meidän kaverimme piti leikata hänet Hiltonissa. Kuitenkin lääkäri sairastui sikotautiin ja mieheni sai nuoren kandin suorittamaan tähystysleikkausta. Tämä kokemattomana oli tökkäissyt voimalla tähystysputken, sillä seurauksella, että pahoin tulehtunut sappirakko repesi. Kaikki happoon verrattava sappineste valui vatsaonteloon.
Mieheni kitui vahvan sydämensä ansiosta kaksi viikkoa sairaalassa ennenkuin kuoli pois.
Ne eivät ole mitään rutiinileikkauksia, koska miehellenikin oli hengenvaarallinen.Kokematon lääkäri voi katkaista elintärkeän valtimon.
Siksi itseäni jännittää myös, marraskuussa olen menossa. Ja tähystys on, vaikka ehkä avoleikkaus olisi turvallisempi mutta siinäkin on toki riskejä mutta ne ovat erilaiset.
Riippuu varmaan kumpaan lääkäri on tottunut. Isältäni leikattiin avoleikkauksella koska vuorossa oli vanhempi lääkäri, joka oli varmempi sen tavan suhteen (ja sappirakko leikattiin kiireellisenä tulehtuneena). Voi olla, että nuoremmat lääkärit on paljon tutumpia taas tähystysleikkauksen suhteen.
Ei pidä katsoa sairaalasarjoja ennen leikkausta - niissä aina sattuu ja tapahtuu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitan oman kokemukseni myös, eli sappi poistettiin vuosi sitten, ciikon päivät kipu harteissa ja haavoilla arkuutta, haavat umpeutuivat supernopeaan, ei komplikaatioita.
Toi hartiakipu on siis siitä kun ne jotenkin työntää palleaa kaasulla leikkauksen ajan tms ja se on isoin kipu, muttei yhtään paha verrattuna isompien leikkausten jälkituntemuksiin. Olin kotosalla jo muutaman tunnin kuluttua operaatiosta. Monilla ketjussa näköjään toipuminen ollut hitaampaa, kuin mulla. Yksilöllistä toki.
Ylempänä mainittu sappiripuli on tosi harvinainen ja ainakin Jorvissa asiasta puhuttiin tarkkaan etukäteen, onneksi ei osunut kohdalleni. jos sappiripuli tulee, siihen on lääkkeet!!
Kiitos näistä kokemuksista. Jorviin on siis ap menossa myös. Isoista leikkauksista ei ole kokemusta, 3x aiemmin nukutettu (kitarisat, nielurisat ja nenä), joten kaikki aiemmat leikkaukset tehty pään alueelle.
Auttaako kipulääkkeet siihen hartiapistokseen? Jotkut sanoo, että panacodia ei voi enää syödä sappirakon poiston jälkeen, onko näin? Sitä sain viimeksi just nenäleikkauksen jälkeen. Oli tehokasta, mutta siihen jää koukkuun enkä sitä paria päivää enempää onneksi tarvinnut.
Mä olen tulossa myös Jorviin. Sama leikkaus.
Sain vakiona kaksi viikkoa saikkua, viikon olisin ehkä tarvinnut. Minulle se oli helppo. Ainoa ankeus oli pahoinvointi, joka alkoi kotona. Olisin saanut pahoinvointilääkettä kotiin, mutta en pönttöpää ottanut. Yrjöäminen sattui sisuskaluihin.
Kuusi viikkoa olin työterveyslääkärin ohjeesta treenaamatta.
Ja siis Jorvissa kävin. Oli hyvä paikka.
Jokunen vuosi sitten sappirakko poistettiin. Jokunen päivähän saikkua tuli, mutta eipä nuo juurikaan haitanneet. Minulla ei tullut tuota ripulia, josta jotkut täälläkin pelottelevat. Elämä helpottui aivan merkittävästi, kun ei tarvinut enää pelätä niitä sappikivikohtauksia. Pari sellaista koin, ja ne oli aivan kauheat kivut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä on nyt kaksi vuotta...
Muistan että liikkuminen oli vaikeaa ja kotimatka sairaalasta helvetillinen olkapään kivun vuoksi (johtuu palleasta jotenkin). Kotona "lenkkeilin" ensin olohuoneen ympäri ja takaisin sänkyyn. Nukutus- ja kipulääkkeistä jäi varmaan viikoksi huimaava tunne. Nopeasti siitä sitten kuitenkin lähti toipumaan. Olin sairaslomalla kuukauden. Riippuu työstä että miten pystyy palaamaan. Lisää saikkua olisi saanut mutta en kokenut tarvitsevani. Töissä välttelin painavien juttujen nostelua.Mistä työstä sait kuukauden saikun? Millaista se tähystyskaasun poistuminen muuten on (siitähän tuo olkapääpistos johtunee)? Mitä kautta se tulee ulos? Ihohuokosista?
No mistä nyt ilma pärisee...
Pari pv oli pallea kova kuin kivi, sellainen pallukka. Laitoshuoltajan työstä se kuukauden saikku.
Mut leikattiin koska tuli kohtaus joka ei mennyt ohi. Klo 15 ambulanssilla sairaalaan, siellä ilta ja yö, aamulla 06 aikaan tuli tieto että 07 aikaan leikataan. En miettinyt yhtään, kipu oli niin valtava (ja kun ei sattunut olin lääkkeistä ihan kuutamolla).
Normaalisti kotiin pääsee jopa samana päivänä, itse jouduin oleen kaks yötä kun en pysybyt pystyssä huimauksen vuoksi.
Mulla on matala verenpaine ja oli kans huimausta nukutuksen jälkeen. Verenpaine oli leikkauspäivänä 90/60 eikä normaalistikaan paljon enempää.
Pitää siis varautua saikkuviikkoon pieruverkkareilla...
Minulta poistettu sappirakko muutama vuosi sitten. En muista, että olisi ollut mitään jälkivaivoja tai -kipuja. Olikohan ohje, ettei saa nostella mitään maitopurkkia painavampaa viikkoon. Yön yli olin sairaalassa, sitten aamulla kotiin. Tuollaisesta sappiripulista tai ruoan annostelusta en ole kuullutkaan. Itsellä todella helppo ja kivuton leikkaus. Saikkua en eläkeläisenä tarvinnut.
Kiitos vastauksista, löytyykö vielä muilta kokemuksia?
Kymmenkunta vuotta sitten leikattiin tähystyksessä. Viikko sairaslomaa. Kevyt toimistotyö. Ei mitään ongelmia.
Kerrankin täällä vastataan järkeviä eikä maalailla kauhukuvitelmia.
Noin 4 vuotta sitten leikattu tähystys leikkauksella. Vatsa tietenkin turvoksissa monta päivää leikkauksen jälkeen mutta kivut sidettävät. Olin tosi helpottunut kun jatkuvat vatsakivut ja se hirveä sappikivikohtaus poistuivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muuten varautua, että elimistö ei palaudu ihan heti. Kipu meni kyllä ohi, mutta ruokailu aiheutti melkoisia pikajuoksuja vessaan. Eli aloita varovasti.
Siis sappiripuliako tarkoitat? Siihen lienee lääkkeet? Eikö niitä saa automaattisesti kaikki?
En saanut eikä lääkäri edes varoittanut sellaisesta. Opettelin sitten itse sopivan ruokavalion, jonka kanssa tulin toimeen.
Minkä takia teidät on leikattu? Mikä entisessä ruokavaliossa haittasi?
Mut leikataan koska sappirakko on täynnä kiviä ja siinä on riski, että ne menee ja tukkii tiehyet ja siihen voi kuolla. Teen työtä, missä olen pitkiä aikoja tetveydenhuollon ulottumattomissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muuten varautua, että elimistö ei palaudu ihan heti. Kipu meni kyllä ohi, mutta ruokailu aiheutti melkoisia pikajuoksuja vessaan. Eli aloita varovasti.
Siis sappiripuliako tarkoitat? Siihen lienee lääkkeet? Eikö niitä saa automaattisesti kaikki?
En saanut eikä lääkäri edes varoittanut sellaisesta. Opettelin sitten itse sopivan ruokavalion, jonka kanssa tulin toimeen.
Minkä takia teidät on leikattu? Mikä entisessä ruokavaliossa haittasi?
Sain järkyttäviä kipukohtauksia. Sappikiviä oli vain muutama, mutta lääkärin arvion mukaan sappi ei toiminut normaalisti.
Käyttäjä7437 kirjoitti:
Minun mieheni kuoli 41 vuotiaana sappirakon tähystysleikkaukseen. Oli eläinlääkäri eläintarhassa ja sairastui keväällä, jolloin syntyy paljon pentuja eläimille. Suurin osa eläintarhan eläimistä on niin degeneroituneita etteivät voi synnyttää normaalisti vaan niille pitää tehdä keisarinleikkauksia.
Leikkaussalin leikkauspöydän pumppumekanismi oli rikki eli sen korkeutta ei voinut säätää.
Tämä tarkoitti sitä, että kun valtavan lumileopardin synnytys oli lähestymässä, tiesimme, että se oli nostettava leikkauspöydälle. Siksi mieheni valitsi itselleen tähystysleikkauksen, koska toipuisi operaatiosta nopeammin.
Meidän kaverimme piti leikata hänet Hiltonissa. Kuitenkin lääkäri sairastui sikotautiin ja mieheni sai nuoren kandin suorittamaan tähystysleikkausta. Tämä kokemattomana oli tökkäissyt voimalla tähystysputken, sillä seurauksella, että pahoin tulehtunut sappirakko repesi. Kaikki happoon verrattava sappineste valui vatsaonteloon.
Mieheni kitui vahvan sydämensä ansiosta kaksi viikkoa sairaalassa ennenkuin kuoli pois.
Ne eivät ole mitään rutiinileikkauksia, koska miehellenikin oli hengenvaarallinen.
Tulehtunutta sappirakkoa ei leikata vaan tulehdus hoidetaan ensin pois
Kiitos näistä kokemuksista. Jorviin on siis ap menossa myös. Isoista leikkauksista ei ole kokemusta, 3x aiemmin nukutettu (kitarisat, nielurisat ja nenä), joten kaikki aiemmat leikkaukset tehty pään alueelle.
Auttaako kipulääkkeet siihen hartiapistokseen? Jotkut sanoo, että panacodia ei voi enää syödä sappirakon poiston jälkeen, onko näin? Sitä sain viimeksi just nenäleikkauksen jälkeen. Oli tehokasta, mutta siihen jää koukkuun enkä sitä paria päivää enempää onneksi tarvinnut.