Diapam + gastroskopia? Millaisen olon tuo pami tekee?

Lääkkeen ohjeissa + siinä sairaalasta tulleessa kirjeessä sanotaan, että nuo pitää juoda kuuden (tai kahdeksan) tunnin välein :( Lääkkeen ohjeissa kyllä sanotaan, että ensimmäinen annos otetaan kahdeksalta aamulla ja toinen sitten neljältä tms. iltapäivällä ja tuossa ohjeessa sanotaan myös, että saisi syödä aamulla esim. keitetyn munan ja pari paahtista tms. 

Uskon kyllä noita sairaalan ohjeita.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2013 klo 17:41"]

En usko, että tuo kolonoskopia voi olla NIIIN kivulias. Kaveri joutuu käymään viiden vuoden välein tuossa (sukurasitteena paksusuolensyöpä) ja hän sanoi, ettei ole koskaan sattunut tms.

Yhdelle kaverilleni puolestaan on useasti tehty tuo ja kuulemma sattuu ihan vitun paljon, mutta hänellä onkin chronin tauti ja tähystys on tehty taudin aktiivivaiheissa.

Mulla kun pitäisi suolisto olla kunnossa (ainoastaan keliakia epäillys päällä) eli en usko, että pitäisi hirveesti sattua.

Ja tuossa kun ei pidä mitään letkua niellä, niin en osaa sitä jännittää.

[/quote]Mulla ainoa inhottava paikka oli se paksusuolen ylämutka. Se tosiaan sattui, mutta ennen ja jälkeen sen, ei ollut mitään kipua.

Itse olen niellyt letkun ilman minkäänlaisia lääkkeitä. Yökkäilyä oli reilusti ja jossain vaiheessa tuli tunne, että tukehdun. Hoitajan juttelu auttoi siihen. Ihan ok kokemus. Alku vuodesta olen menossa uudelleen. Enkä ainakaan vielä panikoi.

Silmäleikkaukseen sain diapamin tms. Ja olin aika töttöröö. Mutta eipä juuri jännittänyt.

Mulla ei kyllä pami auttanut ollenkaan, ja toimenpide oli aika karsea. Kuitenkin lyhyt, ja hengissähän siitä selviää n. 100 % potilaista. Kannattaa siinä yskiessä, yökkiessä ja liman+kyyneleiden valuessa muistaa vaan, että ne on kehon vaarattomia refleksejä, kannattaa rentoutua ja yrittää ajatella muuta. Se ei ole vaarallinen tutkimus (ajattelisin että tämä yksi esimerkki on kuitenkin hyvin poikkeuksellinen) vaan ihan turvallinen rutiinitoimenpide sairaalassa.

Ja mitä tukehtumiseen tulee, niin et voi tukehtua. Hengitystiet nenästä keuhkoihin on ihan normaalisti auki, keskityt vaan nenän kautta hengittämiseen. Tukehtumisen tunne voi tulla mutta se on ihan vaan tunne, eikä tapahdu!

Pami ei auttanut yhtään. Kyllä se gastroskopia saatiin tehtyä, MUTTA jäi niin hirveä trauma et toista kertaa ei tehdä ilman kunnon tainnutusta. 

Itse sain rauhoittavan lääkkeen ennen gastroskopiaa, auttoi siihen odotusjännitykseen. Oksennusrefleksi tietenkin toimi, mutta eihän sieltä mitään tule niin ei haittaa. Keskityin ihan täysillä nenän kautta hengittämiseen. Monelle tulee varmaan paniikki siinä kohtaa, kun on niin avuton ja toisten "armoilla", mutta itse ajattelin että ne on ammattilaisia ja tietää mitä tekee ja mun tehtäväni on hengittää että saadaan homma hoidettua. Pakostakin siinä tuli muutama kerta nieleskeltyä vaikka sanottiin ettei saisi, mutta en nyt alkanut paniikkikohtausta siitä saamaan.

Ei siis ollut niin kamalaa kuin etukäteen netistä menin lukemaan.

Toi on ihan sairasta, miten ne väittävät, että ei tää satu, ei sua voi sattua, ei sua voi pelottaa. Kolonoskopia oli aivan järisyttävän kipeä ja lääkäri vaan tiuskii, että ei sua voi sattua, ei suolessa ole tuntoa. Siinä ei särkylääkkeet ja diapam mitään auttaneet ja valehtelivat törkeästi, tiesivät etukäteen jo, että kaikki on jouduttu tekemään mulle nukutuksessa. Ei enää ikinä.

Laparoskopiaan kun menin, niin sanoin yksinkertaisesti, että en suostu siihen ilman humautusnukutusta. Sanoin, että lähden pois, enkä tule takaisin pelon vuoksi. Soittivat sitten anestesialääkärin, jolle ei ollut mikään ongelma pariksi minuutiksi nukuttaa minua. En muista toimenpiteestä mitään ja heräsin nopeasti, ei kipuja.

Kaikkialla ei kuitenkaan anneta nukutusta, on erilaiset hoitokulttuurit. Mutta jos pelkäät sitä, niin vaadi vaan sitä nukutusta. Tarttehan sun siihen mennä, että saadaan tutkittua.