Lue keskustelun säännöt.
Kummi ei sitten antanut joululahjaa lapselle
08.12.2013 |
Eilen käv ja toi tullessaan joulukortin. Sanoi, että ovat hyvissä ajoin liikkeellä, koska lähtevät ulkomaille jouluksi jo ensi viikolla.
Ennen aina tuonut paketin lapselle näin joulukuun aikaan tai sitten lähettänyt. Ei mitään kallista ole antanut, enkä edes odottanut, mutta jotain vaatetta ja vaikka kirjan tms.
Harmitti. Ollaan nimittäin ostettu lapsille joululahjat. Toisille enemmän ja toisille vähemmän riippuen kummien määrästä ja tavasta antaako lahjan vai ei.
Meillä on viisi lasta ja halutaan, että kaikki saa samanverran ja aikalailla samanarvoiset lahjat. Nyt täytyy sitten vielä ostaa lapselle yksi, se jonka kummi aina antanut.
Eniten harmittaa lapsen puolesta, ettei kummi halunnut muistaa :(
Kommentit (62)
Ihan uskomatonta!!!!!! Siis oikeesti!!!!!!!! Mitenhän meidän esi-vanhemmat on pärjänneet ilman kummeja?????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 18:53"]Muistin omaa kummilastani muutaman vuoden, synttärit ja joulut. Kun ei tullut koskaan kiitosta, lopetin. Varmaan minua vihataan, ei haittaa yhtään.
[/quote]
Täytyy myöntää, että ihailen sinua. Itselläni on velvollisuuskummius entisen työkaverin lapseen. Nyt oltiin joulun alla yhteyksissä ja tuli selväksi, ettei jo hankkimani lahja (vaate) ole kummilapsen äidin mielestä ok, sillä kuulemma lapsella on ihan tarpeeksi isosiskonsa vanhoja vaatteita.
Oma pikkusiskoni on usein kertonut aikuisena inhonneensa sitä, ettei hänellä ollut koskaan "uusia ja omia" vaatteita, joten sillä ajatuksella tämän lahjan valitsin. Väärin meni ja nyt lienen kummi, joka antaa lapselle huonoja lahjoja. Helpommalla pääsisi kun ei olisi tähän kummitouhuun ryhtynytkään.
Kuopuksen ensimmäisenä jouluna sylikummi ei muistanut kortilla, eikä lahjalla eikä ole kummilastaan ristiäisten jälkeen nähnyt. 1v synttärit meni ei näkyny niin vieraana kuin muistamista kortilla. Sentää fb onnitteli kun olin julkaissu seinälle lapsen synttäreistä.
Eikä kysele kuulumisia, tai soittele kun pari kolme kertaa vuodessa.
Kyllä harmittaa kovasti tämä kummivalinta, valittiin yhdessä mieheni kanssa meidän yhteisen ystäväperheen ja joille olin lapsuusaikana kuin ottotyttö.
Eikä ole loppukesän jälkeen kuulunut mitään jolloin fb onnitteli yksivuotiasta 'rakasta kummilasta' En odota korttia, lahjaa tai ihan turha luulla ja odottaa että ilmestyisi oven taakse.
Pitäisikö antaa vain olla, vai olisko jotain papereita että vedä kummius pois?
[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 20:09"]Kuopuksen ensimmäisenä jouluna sylikummi ei muistanut kortilla, eikä lahjalla eikä ole kummilastaan ristiäisten jälkeen nähnyt. 1v synttärit meni ei näkyny niin vieraana kuin muistamista kortilla. Sentää fb onnitteli kun olin julkaissu seinälle lapsen synttäreistä.
Eikä kysele kuulumisia, tai soittele kun pari kolme kertaa vuodessa.
Kyllä harmittaa kovasti tämä kummivalinta, valittiin yhdessä mieheni kanssa meidän yhteisen ystäväperheen ja joille olin lapsuusaikana kuin ottotyttö.
Eikä ole loppukesän jälkeen kuulunut mitään jolloin fb onnitteli yksivuotiasta 'rakasta kummilasta' En odota korttia, lahjaa tai ihan turha luulla ja odottaa että ilmestyisi oven taakse.
Pitäisikö antaa vain olla, vai olisko jotain papereita että vedä kummius pois?
[/quote]
Kuinka olet itse ollut yhteydessä lapsesi kummiin? Kerroit hänen soittaneen pari kolme kertaa. Kyllähän se on osoitus muistamisesta. Vai valitsitko kummin sillä ajatuksella, että nyt on varmistettuna ihminen, joka lähettää lapsellesi lahjoja. Kerroitko mitä odotit, kun tämän ihmisen lapsesi kummiksi valitsit?
[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 20:09"]Kuopuksen ensimmäisenä jouluna sylikummi ei muistanut kortilla, eikä lahjalla eikä ole kummilastaan ristiäisten jälkeen nähnyt. 1v synttärit meni ei näkyny niin vieraana kuin muistamista kortilla. Sentää fb onnitteli kun olin julkaissu seinälle lapsen synttäreistä.
Eikä kysele kuulumisia, tai soittele kun pari kolme kertaa vuodessa.
Kyllä harmittaa kovasti tämä kummivalinta, valittiin yhdessä mieheni kanssa meidän yhteisen ystäväperheen ja joille olin lapsuusaikana kuin ottotyttö.
Eikä ole loppukesän jälkeen kuulunut mitään jolloin fb onnitteli yksivuotiasta 'rakasta kummilasta' En odota korttia, lahjaa tai ihan turha luulla ja odottaa että ilmestyisi oven taakse.
Pitäisikö antaa vain olla, vai olisko jotain papereita että vedä kummius pois?
[/quote]
Kuinka olet itse ollut yhteydessä lapsesi kummiin? Kerroit hänen soittaneen pari kolme kertaa. Kyllähän se on osoitus muistamisesta. Vai valitsitko kummin sillä ajatuksella, että nyt on varmistettuna ihminen, joka lähettää lapsellesi lahjoja. Kerroitko mitä odotit, kun tämän ihmisen lapsesi kummiksi valitsit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ompa siinä kiivastunut, taitaa itse olla kummi joka toimii tuolla tavalla. Riittää parit soittamiset ei tarvi muistaa lahjoilla vaan läsnäolollaan
[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 20:09"]
Kuopuksen ensimmäisenä jouluna sylikummi ei muistanut kortilla, eikä lahjalla eikä ole kummilastaan ristiäisten jälkeen nähnyt. 1v synttärit meni ei näkyny niin vieraana kuin muistamista kortilla. Sentää fb onnitteli kun olin julkaissu seinälle lapsen synttäreistä.
Eikä kysele kuulumisia, tai soittele kun pari kolme kertaa vuodessa.
Kyllä harmittaa kovasti tämä kummivalinta, valittiin yhdessä mieheni kanssa meidän yhteisen ystäväperheen ja joille olin lapsuusaikana kuin ottotyttö.
Eikä ole loppukesän jälkeen kuulunut mitään jolloin fb onnitteli yksivuotiasta 'rakasta kummilasta' En odota korttia, lahjaa tai ihan turha luulla ja odottaa että ilmestyisi oven taakse.
Pitäisikö antaa vain olla, vai olisko jotain papereita että vedä kummius pois?
[/quote]
Niin, itse olet tämän ihmisen lapsesi kummiksi valinnut. Mikset valinnut kummiksi jotain läheistä ystävää tai sukulaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tytär täytti 18 vuotta, eikä kummeilta tullut edes korttia. Aikaisempina vuosina on tullut, vaikka ei ole ollut näin "iso synttäri". Hetken ihmettelin, että miksiköhän. Sitten tajusin, etten itse muistanut laittaa kummin omalle lapselle 5-vuotissynttärikorttia. Eli näköjään niin makaa kuin petaa. He ovat siis minun sukulaisiani, sikäli olisi kai kuulunut laittaa 5 veelle kortin. En vaan ikinä muista.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2013 klo 16:26"]
No mun lasten kummi ei edes lähettänyt tekstaria lapsen synttärinä että silleen. Ja kummi on kuitenkin oma siskoni. Harmittaa valinta.
[/quote]
Aika helppoa kristinuskosta kertominen kuitenkin on. Etkö oikeasti suoriudu siitä itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 11:57"]
Mun tytär täytti 18 vuotta, eikä kummeilta tullut edes korttia. Aikaisempina vuosina on tullut, vaikka ei ole ollut näin "iso synttäri". [/quote]
Johan 18-vuotias lienee kristillisen kasvatuksensa saanut...
Läheinen ystävä hän olikin. Kirjoittelin ja laitooäin kuvia pikku eestä, välillä tuli hymynaama vastaus takas tai ei mitään. Kerroin ensimmäiset hymyt, konttaukset ja muut, siihen että kuopus täytti vuoden. Kun ei tullu muuta vastausta noihin eikä viitsiny käydä synttäreillä tai nähä niin ei en enää ole laittanu kuvia enkä kuulumisia kertonut. Lahjoin takia kummia valitse mutta kiva olisi edes osoittaa välittävänsä. Vai olenko vain ilkeä kun ajattelen näin että minun lastani kohtaa on tehty väärin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 13:25"]
Vai olenko vain ilkeä kun ajattelen näin että minun lastani kohtaa on tehty väärin?
[/quote]
Miten pyysitte kummiksi ? Monen on vaikea kieltäytyä kun kysytään. Niin minunkin. Siksi meillä on yksi sellainen "pakkokummius". Eli halusiko hän alunperinkään kummiksi ?
Toinen asia on kummin elämäntilanne. Yhtä kummilastamme olen hoitanut paljon kun omat lapset ovat isoja niin kerkeää ottaa taaperon kylään ja nauttia pienen seurasta. Toisen kanssa kävi niin että itsellä oli kädet täynnä omien lasten kanssa kun tämä lapsi oli pieni eli tämä kummilapsi ei ole ollut koskaan ilman vanhempiaan meillä. Kolmas kummilapsi muutti kauas. Tilanteet vaihtelee ja myös kummin jaksaminen.
Ei aina olla tahallaan ilkeitä vanhemmalle tai lapselle.
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 13:25"]
Läheinen ystävä hän olikin. Kirjoittelin ja laitooäin kuvia pikku eestä, välillä tuli hymynaama vastaus takas tai ei mitään. Kerroin ensimmäiset hymyt, konttaukset ja muut, siihen että kuopus täytti vuoden. Kun ei tullu muuta vastausta noihin eikä viitsiny käydä synttäreillä tai nähä niin ei en enää ole laittanu kuvia enkä kuulumisia kertonut. Lahjoin takia kummia valitse mutta kiva olisi edes osoittaa välittävänsä. Vai olenko vain ilkeä kun ajattelen näin että minun lastani kohtaa on tehty väärin?
[/quote]
Harmi tietysti, mikäli ei ole lapsen synttäreille tullut, vaikka on pyydetty.
Tosin lapsettomana tulee mieleen tämäkin. Vaikka äidille itselleen oma lapsi on se tärkein ja kiinnostavin, niin itse ainakin kaipaan myös aikuisten välistä ystävyyttä. Kolme kummilasta minulla on ja paras kummisuhde on lapseen, jonka äidin kanssa ollaan tekemisissä muutenkin kuin lapseen liittyen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmittaa, että kummiksi edes suostuin. Tuntuu, että pitkä ja hyvä ystävyys on siitä kärsinyt. Kummilapsi nyt vaan ei ole, eikä koskaan tule olemaan minulle yhtä rakas ja tärkeä kuin äitinsä on. Äiti yrittää jatkuvasti "lähentää" lastaan ja minua, mutta en voi sille mitään, että tuo pentu parhaimmillankin vain ärsyttää minua. Olenkohan ainoa, jota lapsi näin ärsyttää?? Inhoan itseäni, ja yritän ajatella positiivisesti tätä lasta, mutta en onnistu tuntemaan mitään lämpimiä tunteita. Nyt tämä asia on alkanut jo vaikuttamaan minun ja ystäväni väleihin. En ole koskaan hänelle tätä sanonut, enkä osoittaisi lapselle mitä ajattelen. Mutta kaipa tämä ystävä on tajunnut ihan itse, mutta ei vain lakkaa yrittämästä ja siitä taas ärsyynnyn entisestään.
Huono provo, mutta saat sen takaisin. Ja tämä on totta: tiesin vasta n. 40 v. kuka on oma kummisetäni, k-tätini olikin jo sitten ehtinyt heittää lusikan nurkkaan. Koskaan ei tullut sieltä mitään eli turhaa natinaa tuo. Itse en ole kenenkään kummiksi ryhtynyt - pakana kun olen :) *onko nyt olosi hyvä, sinä pinnallinen pieni hiiri*
Tuossa joku muukin jo kyseli sitä, miten lapsi itse muistaa kummiaan. Jos kummi on lapselle tärkeä, lapsikin varmaan lähettää kortin, pari vuodessa tai askartelee joskus jotain tms. Tällöin kummikin varmasti muistaa helpommin omaa kummilastaan.
Kun olin koululainen, muistin aina omia kummejani joululahjoin. Toisen kanssa ei enää olla lahjoja osteltu, mutta toisen kummin kanssa käyn joka vuosi joulutervehtimässä ja vaihdetaan joku pieni muistaminen, vaikka ikää on jo vaikka kuinka paljon.
näin paljon kummeja täällä vaikkei kukaan muka kuulu kirkkoon :o
Kummin tehtävä on hengellinen kasvatus
nimellisen kummin tehtävä on olla läsnä ja auttaa lapsen kasvatuksessa.
Miksi ihmeessä lapsilla täytyy olla tasaverta määrä lahjoja?
mitä jos joskus löydät yhdelle lapselle hänelle tarpeellisen tavaran.. Ostatko muillekin jotakin vaan siksi ettei muille tulisi pettymyksiä? Entä synttärit.. Saako kaikki lahjoja vaikka yksi vaan on se päivänsankari?
joku kasvatuspsykologi sanoi että yksi vanhempien tärkeimmistä tehtävistä on antaa lapsen kokea myös pettymyksiä. Ei ollenkaan huono ohje
Lapseni ja kummi eivät ole läheisiä. Olimme lapsen syntymän aikaan parhaita ystäviä, mutta sitten jotenkin elämä ja välimatka ja lopulta ero (kummi oli ystävä miehen "puolelta") vei lapsen ja kummin harmillisesti erilleen. Joka synttäri ja joulu tuli pieni paketti ja joka kerta häpesin :-( Lapsi ei siis olisi kummiaan tuntenut, jos vastaan olisi kävellyt. Kortteja laitettiin jouluna ja kummin synttärinä, siinäpä meidän yhteydenpito. Myöskään lapsen isä, kummin varsinainen ystävä, ei pidä yhteyttä.
Nyt, kun lapsi täytti kesällä 14 vuotta, tuli synttärikortti, ei muuta. Ja olin valtavan kiitollinen, että kummi ymmärsi olla olematta tuikituntemattoman teinin lahja-automaatti! Vielä tosin rippijuhlat edessä, nyt vasta tajusin, mitenköhän ne hoitaa tyylillä? Sääliksi käy kummia, aikamoisen riesan tuosta meidän juniorista sai ;-)
36 ihmettelee alapeukkujen määrää, voisko joku perustella mitä väärää tuossa nyt oli?