Lue keskustelun säännöt.
Irti akateemisesta työstä, hyppy oravanpyörästä pois
28.09.2020 |
Valmistuin alle 5 vuotta sitten opinnoista, jotka käytännössä tarkoittavat vaativaa asiantuntijatyötä. Sinänsä minulla on käynyt aivan pirunmoinen tuuri, kun työllistyin saman tien opintojani vastaaviin työtehtäviin. Tai ei siitä voi ehkä tuuria ”syyttää”, vaan omaan vahvan työmoraalin, ja taivun monenlaiseen tilanteeseen ja työhön.
Vahva työmoraalini on ajanut minut siihen pisteeseen, että olen aloittanut uusissa työtehtävissä, jotka kuluttavat minua pikkuhiljaa ja ovat aiheuttaneet vahvoja työuupumukseen liittyviä oireita. Tiedostan, että ongelmani juurisyitä ovat armottomuus itselläni kohtaan sekä työn asettaminen oman hyvinvointini edelle. Ammatillinen itsetunto on pudonnut pohjalukemiin, herään aamuyöstä hikisenä ja työpuhelimeen vastaaminen nostaa ärsytyskäyrät taivaisiin.
Kamppailen jatkuvasti irtisanoutumisen ja ”kyllä tätä vielä nyt vuoden jaksaa” välillä. Olen niin perhanan lojaali työnantajalleni, että koen häpeää irtisanoutumisesta. Toisaalta olen hyvin järki-ihminen, enkä haluaisi tehdä päätöksiä, joita kadun myöhemmin. Haaveilen kuitenkin ”yksinkertaisemmasta” työstä, joissa työt jäävät nimenomaan työpaikalle eivätkä kaiherra takaraivossa jatkuvasti. Ns. duunarihommissa olin huomattavasti paljon luovempi ja rennompi, nyt pyöritän tuhatta asiaa mielessä eikä mikään tule valmiiksi kerralla työn luonteesta johtuen. Uusi työpaikka on vielä henkilöstö- ja organisaatiomuutosten johdosta hakemassa omaa suuntaansa, ja tämä on aiheuttanut mm. puutteellisen perehdytyksen sekä eräänlaista epävarmuutta mikä näkyy kahvipöytäkeskusteluissa turhautumisena.
En oikein tiedä mitä tekisin, tai millä voisin mitata lähtemisen tai jäämisen kannattavuutta. Tiedän, että joskus olisi vain kuunneltava sisintä, mutta onko tämä sitten vain alkujärkytystä ja osaltaan vikaa myös minussa.
Kokemuksia? Ajatuksia?
Kommentit (26)
Vaativa asiantuntijatyö mainittu!
Olet aito av-mamma. Tsemppiä, kyllä sinä pärjäät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrohan vähän tarkemmin mitä teet ja paljon palkka? Kyllä, palkka kertoo aika paljon kuinka "vaativassa asiaantuntijatyössä" oikeasti on.
Sain vastaavassa tilanteessa apua psykedeeleistä, en voi suositella niitä laittomuuden vuoksi. Voin kertoa asiasta, koska rikos on vanhentunut.
En osaa valitettavasti silti kertoa mikä on oikea vastaus sinulle.
Kuulostaa työuupumukselta. Työpaikan vaihtaminen voi olla yksi ratkaisu. Työnantajasi ei ole välttämättä se paras paikka tehdä ko. asiantuntijatyötä. Olisiko kilpailijalla paremmin? Voit saada myös palkkaasi ylöspäin.
Olet nyt sen verran tehnyt töitä että hyvinkin nyt kannattaisi katsoa ilman muuta tuo kortti ensin. Vaihtamalla paranee monesti. Ja jos ei, niin olet taas astetta kokeneempi!
T. Konsultti itsekin
Oireet kuulostaa työuupukselta. Älä päästä tuota liian pitkälle. Asioilla on tapana järjestyä ja tuuraaja kyllä löytyy, tai ainakaan se ei ole sinun huolesi.
mies52v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea sanoa mitään, kun et kerro mitä työtä teet!
Painat töitä nyt tämän korona-ajan ja säästät rahaa, sitten lähdet reissuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten edellinen kirjoittaakin sanoi, voisi olla järkevää katsoa melko vastaavaa työtä toiselta työnantajalta. Olisiko lyhyt sairausloma mahdollinen, entä palkaton vapaa? Jos siirryt täysin erilaisiin töihin, voi paluu alkuperäiseen olla aika vaikeaa. Lisäksi duunaritöissäkin on huonot/kuluttavat puolensa kuten huonot työajat.
Tee vähemmän vaativaa asiantuntija työtä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hae uutta työtä. Vaihda työpaikkaa, kun nappaa uusi työpaikka. Työantajalle lojaalius on hieno piirre, mutta sitä ei kannata harrastaa oman terveyden kustannuksella.
Reippaammalla työtahdilla työt hoituvat alta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku ne työt joutuu tekemään, vaikka kaikki eivät viitsi tehdä ripeästi. Toiset työntekijät sitten repeävät kaikeen, kun jotkut eivät tee sitä.
Vierailija kirjoitti:
Joku ne työt joutuu tekemään, vaikka kaikki eivät viitsi tehdä ripeästi. Toiset työntekijät sitten repeävät kaikeen, kun jotkut eivät tee sitä.
Työn tekemisen nopeus ja tehdyn työn määrä on eri asia kun työn laatu. Etenkin asiantuntijatyössä, missä sinä et tee mitään suorittavaa työtä vaan hallitaan laajoja kokonaisuuksia ja tehdään monia asioita limittäin ja innovoidaan ja kehitetään asioita jatkuvasti.
Ei ole lineaarisesti mitattavissa työntekijöitä tehdyn työn ja tuloksen mukaan vaan mittareita on paljon enemmän eivätkä ne ole lineaarisia vaan asia on kompleksinen. Työn ja vapaa-ajan väli on häilyvä jne. Ei voida siis mitata saavutettua jotain verraten käytettyyn aikaan. Olet töissä vaikket ole töissä - aivosi voivat illalla ratkaista ongelmia vaikka lauantai-iltana.
Eli olipa tyhmä kommentti sinulta. T. Asiantuntijatyössä itsekin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Painat töitä nyt tämän korona-ajan ja säästät rahaa, sitten lähdet reissuun.
Mitä se "reissu" muuta auttaa kuin siirtää ongelmia
Kuulostaa tosi raskaalta, oli raskasta lukeakin. Hyppää pois, tavalla tai toisella. Yksi mahdollisuus olisi ottaa jollain tavalla happea - sairasloma, palkaton, opintovapaa, loma - ja kerätä vähän ajatuksia ja uutta suuntaa. Älä odota vuotta, miksi odottaisit? Tilanne tuskin paranee työpaikalla, sun oma tilanne vaan pahenee eikä sulla ole vuoden päästä välttämättä enää samoja voimavaroja muutokseen, kuin nyt.
Jos sulla on rahaa, niin sitten voit toki hypätä. Kuulostaa siltä, että uutta työtä kyllä löydät.
Eikös vuorotteluvapaata voi vielä saada? Hallitus on kai sitäkin poistamassa, joten hae äkkiä. Puoli vuotta pois oravanpyörästä vois auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mitään, kun et kerro mitä työtä teet!
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/12/19/maija-riitta-ollila-sahataanko…
Loppuillaksi ajatusta?
Ei ole juuri suoranaista kokemusta, mutta monesti olen miettinyt että miksi me suomalaiset emme ole samanlaisia uskalikkoja kun jenkit siinä, että otamme riskin ja aloitamme oman, saman alan yrityksen? Varsinkin, jos on koulutus, taitoa ja kokemusta jonkinlaiseen esim. kaupallisen alan konsultoimiseen - joko bisnes tai lakipuolella.
Itse olen humanisti eikä minun alalta aina löydy töitä, mutta en ole vielä löytänyt sitä kultaista tahkoa, jonka avulla kaupallistaa osaamiseni yrittäjänä tms. Se vaatisi rohkeutta, jota minulla ei vielä ole ja nyt tänä korona-aikana ei ehkä minun alan osaamiselle ole kysyntää.
Onko perhettä, velkaa tms?