Miksi käydä paskaduunissa, josta ei jää käteen muuta kuin väsymys ja apatia

Eläkkeen ja tuöterveyden takia. Ja sisältöä päiviin. Se on kyllä raskasta kun ei jaksa muuta kuin työn. Lomankin alku menee kerätessä voimia lomailuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miks työpaikan pitäis täyttää jotain syvempiä ja suurempia tavoitteita sun elämässäs? Hoida ne vapaa-ajalla.

Aivot ne on laitoshuoltajalla, lehdenjakajalla ja roskakuskilla: heillä on älykkyyttä ja unelmia. Mutta jos he eivät tee sitä työtä, niin kuka tekee?

Kaikille ei ole joku hyperjännä ja luova työ tarkoitettu. Vapaa-ajalla sen sijaan saa pistää vaikka harrastelijateatterin pystyyn.

Miksi tuhlata kahdeksan tuntia päivässä plus työmatkat työhön, josta saa saman verran käteen kuin työttömänä? Lisäksi saa kropan rikki eikä ole aikaa ja jaksamista enää työpäivän jälkeen harrastella. Huono diili.

Työttömyyskorvauksen kesto on rajallinen, joten ei sitä rahaa kovin pitkään tule saman verran käteen kuin työssäkäyvänä. Myös se kannattaa ottaa huomioon, että uuden työ

Ei mulle ainakaan ole koskaan tullut työttömyyskorvauksesta saman verran mitä olen saanut palkkaa. Ei lähellekään samaa edes ansiosidonnaisesta saati sitten taviskorvauksesta jolle siirtyy ansiosidonnaisen loputtua.

Ne aiemmat 500 päivääkin kului yllättävän sukkelaan kun työt oli pelkkää silppua ja pätkää eli välissä oli sekä työttömyyspätkiä että sovitellun päivärahan kausia.

Ja ziisus että se työssäoloehdon täyttäminen uudelleen on hankalaa juurikin samasta syystä. 

Vierailija kirjoitti:

Eläkkeen ja tuöterveyden takia. Ja sisältöä päiviin. Se on kyllä raskasta kun ei jaksa muuta kuin työn. Lomankin alku menee kerätessä voimia lomailuun.

Eläkekertymä on naurettavan pieni ja työterveyshuolto on ihan se minimi terveyskeskuksessa koska työnantajalla ei ole velvollisuutta muuhun, kun firma on pieni ja työntekijöitä "tarpeeksi" vähän.

Tuo on totta, että lomaa ei kannata edes ottaa 3 viikkoa lyhyemmässä pätkässä koska eka viikko menee toipuessa, tokan voi vasta lomailla ja kolmas meneekin sitten jo v*tutuksessa, että ensi viikolla onkin taas töitä. Kahden viikon lomassa jää tuo keskimmäinen viikko pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika naiivia ja epärealistista on odottaa, että edes niissä paremmin palkatuissa töissäkään jokainen työpäivä on silkkaa juhlaa. Niissä paremmin palkatuissa töissä myös on aika luonteenomaista, että töitä tehdään usein myös sen sovitun ulkopuolella. Eli palautumisaika on jopa lyhyempi.

Pitäessään omaa työtään paskaduunina ottaa ensimmäisen askelen siihen, ettei missään työssä ole kivaa. 

 

Pitäessään omaa työtään paskaduunina saattaa myös tajuta, että ansaitsee parempaa ja että huonoihin työoloihin ja ikävään duuniin ei tarvitse tyytyä vaan kannattaa tavoitella jotain mukavampaa.

Toki, mutta melkoista kidutusta sekin on, että tavoittelee parempaa mutta silti tarpoo kuin jossain juoksuhiekassa eikä etene minnekään. Se syö hirvittävästi voimavaroja, että kaikki yritykset sen paremman rakentamiseen ja saavuttamiseen torpataan aina jollakin verukkeella, että et sinä voi tätä alaa x alkaa opiskelemaan koska sinulta puuttuu y. Ja sitten kun yrität hoitaa sen asian y niin kerrotaan, että ei tätä katsota opiskeluksi eli jos tuonne menet niin menetät oikeuden peruspäivärahaankin.

Ja sitten taas kun on töissä niin nuo pskaduunit oikeasti vie niin mehut ettei siinä ohessa pysty opiskelemaan. Pskaduunarina sitä ei ole varaa ottaa velkaakaan opiskelun takia.

Ei duunarin sovikkaan nauttia elämästään sehän sanotaan jo meidän EKn  pastori Jyri Häkämiehen kirjoittamassa "raamatussa" jotta tee sinä alamainen otsasi hiessä työsi ja kärsi helveeetin kiiras tulessa sillä iloitsemme puolestasi.

terv. urkupillin soittaja Orpo

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä on mukavaa tuntea olevansa hyödyksi ja ansaita omat rahansa työllään. Työstä saa tekemistä päiviin ja aika kuluu mukavammin, kun on jotain minne mennä aamulla.

Tähän tietysti vaikuttaa sekin, tehdäänkö työssä hyödyllisiä ja välttämättömiä asioita vaiko haittaa. Puhelinmyyjää ei tarvitse kuin häntä riistävä mummojenryöstäjä, mutta mummojen persiit on jonkun pestävä. Ehkä enemmän voitaisiin puhua siitä, että niitä ikävimpiä hommia voitaisiin kierrättää tehokkaammin, ettei kuluteta tekijöitä loppuun. Mutta vanhan polven mummonhoitajat ovat tykänneet töistään, mitä olen heitä haastatellut.  

Vierailija kirjoitti:

Ei duunarin sovikkaan nauttia elämästään sehän sanotaan jo meidän EKn  pastori Jyri Häkämiehen kirjoittamassa "raamatussa" jotta tee sinä alamainen otsasi hiessä työsi ja kärsi helveeetin kiiras tulessa sillä iloitsemme puolestasi.

terv. urkupillin soittaja Orpo

Komppaan edellistä.  t. Riikka Tätser

Olen samaa mieltä. Olin opiskeluaikoina raksalla töissä ja työt alkoivat aina klo 7. Töiden jälkeen söin, menin nukkumaan ja heräsin keskiyöllä enkä saanut enää unta. Seuraavana aaamuna taas töihin klo 7. Olin tyytyväinen kun ne hommat loppuivat,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miks työpaikan pitäis täyttää jotain syvempiä ja suurempia tavoitteita sun elämässäs? Hoida ne vapaa-ajalla.

Aivot ne on laitoshuoltajalla, lehdenjakajalla ja roskakuskilla: heillä on älykkyyttä ja unelmia. Mutta jos he eivät tee sitä työtä, niin kuka tekee?

Kaikille ei ole joku hyperjännä ja luova työ tarkoitettu. Vapaa-ajalla sen sijaan saa pistää vaikka harrastelijateatterin pystyyn.

 

Miksi tuhlata kahdeksan tuntia päivässä plus työmatkat työhön, josta saa saman verran käteen kuin työttömänä? Lisäksi saa kropan rikki eikä ole aikaa ja jaksamista enää työpäivän jälkeen harrastella. Huono diili.

Poikani ajoi aikanaan kuorma-autoa työkseen. Ne työpäivät olivat 15-tuntisia. Siinä ei oikeasti tehdä vapaa-

Sille joka ihmetteli tekikö poikani oikeasti joka päivä töitä: ei tehnyt. Jos yleisin työaika on 8 h. niin kyllä silloinkin viikonloppu on vapaa ilman, että sitä tarvitsee erikseen mainita. Lomaakin saattaa olla. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika naiivia ja epärealistista on odottaa, että edes niissä paremmin palkatuissa töissäkään jokainen työpäivä on silkkaa juhlaa. Niissä paremmin palkatuissa töissä myös on aika luonteenomaista, että töitä tehdään usein myös sen sovitun ulkopuolella. Eli palautumisaika on jopa lyhyempi.

Pitäessään omaa työtään paskaduunina ottaa ensimmäisen askelen siihen, ettei missään työssä ole kivaa. 

 

Pitäessään omaa työtään paskaduunina saattaa myös tajuta, että ansaitsee parempaa ja että huonoihin työoloihin ja ikävään duuniin ei tarvitse tyytyä vaan kannattaa tavoitella jotain mukavampaa.

 

 

 

Toki, mutta melkoista kidutusta sekin on, että tavoittelee parempaa mutta silti tarpoo kuin jossain juoksuhiekassa eikä etene minnekään. Se syö hirvittävästi voimavaroja, että kaikki yritykset sen paremman rakentamiseen ja saavuttamiseen torpataan aina jollakin verukkeella, että et sinä voi tätä alaa x alkaa opiskelemaan koska sinulta puuttuu y. Ja sitten kun yrität hoitaa sen asian y niin kerrotaan, että ei tätä katsota opiskeluksi eli jos tuonne menet niin menetät oikeuden peruspäivärahaankin.

Ja sitten taas kun on töissä niin nuo pskaduunit oikeasti vie niin mehut ettei siinä ohessa pysty opiskelemaan. Pskaduunarina sitä ei ole varaa ottaa velkaakaan opiskelun takia.

Kuka on sanonut sinulle, että sinä et voi tätä voi alkaa opiskelemaan alaa X, koska sinulta puuttuu Y? Ja jos sinulta puuttuu Y, miksi et voi hankkia sitä Y:tä?