Perustelkaa miksi AMK-opiskelija muka ei olisi akateeminen!

AMK on vain nimitys. Entinen opistoasteen koulutus haluttiin saada kuulostamaan hienommalta.ä

"Opistoasteen tutkinto on ammatillisista tutkinnoista Suomessa käytetty vanha nimitys. Nykyään sen tilalla ovat osin ammattikorkeakoulututkinnot ja osin toisen asteen tutkinnot. Opistoasteen alapuolella olivat aikanaan kouluasteen tutkinnot.

Kaikki tutkintonimikkeet eivät tutkinnonuudistuksen myötä kuitenkaan suoraan periytyneet opistoasteelta ammattikorkeakouluun. Esimerkiksi kaupallisella alalla opistoasteella oli merkonomin tutkinto, jonka yläpuolelle muodostettiin tradenomin ammattikorkeakoulututkinto. Merkonomi-nimike sen sijaan jäi väistyvän opistoasteen tilalle muodostetun toisen asteen liiketalouden perustutkinnon nimikkeeksi."

Opistoinsinööri vm.77 eli ei akateeminen , koska tupsu puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Lukiossakin on teoriaa ja kirjallisuutta vaikka kuinka ja silti kukaan ei väitä, että lukiolaiset ovat akateemisesti sivistyneitä.

Niin koska se akateemisuus liitetään siihen korkeimman tason opintoihin eli se tapahtuu yliopistossa .

Kyllä amiksestakin tulee akateemisia.

Vierailija kirjoitti:

Olen yliopistot käynyt AMKssa työskennellyt. Tämä AMK / yliopisto jako on Suomessa mielenkiintoinen ilmiö. Tämä siinä mielessä, että kansainvälisesti monet AMK tutkinnot ovat yliopistotutkintoja eikä Suomen, Ruotsin ja Saksan ulkopuolella eroavaisuuksia juurikaan ole. Uskon, että perinteisesti Suomen kaltaisessa ns luokattomassa (:D) yhteiskunnassa esiintyy silti inhimillinen tarve hierarkiasysteemille. Suomessa se on helpoin toteuttaa koulutuksen kautta, sillä jopa yhdessä sukupolvessa on mahdollista kiivetä perinteisen luokkayhteiskunnan portaat alimmalta askeleelta lähes korkeille. Summa summarum, ihmisillä aina tarve päteä ja kokea paremmuudentunnetta - oli yhteiskunnan rakenne mikä vain.

Suomessahan nämä amkit oli ennen opistotaso, josta valmistui suorittavaan työhön inssejä ,sairaanhoitajia , agrologeja jne. Sitten tuli tarve korottaa näiden arvoa ja kuorrutettiin sama homma korkeakouluksi .

AMK kautta nyt voi päästä vaikka mihin tai ilman tutkintoakin jopa proffaksi asti kunhan osaa jotain joka on muista jotenkin ihmeellistä taitavaa- Tittelit on tehty ihan muita syitä varten niillä kerrotaan, että tuo tittelidorka on parempi viksumpi immeinen kuin sinä ja häntä sinun pitää totteleman seuraaman yms

Tähän yksi tosielämän anekdootti. Silloin kun AMK:t muuttuivat korkeakouluiksi, eräs kurssikaveri yliopistosta oli AMK:ssa opettajana. Hänellä oli oma gradu jäänyt roikkumaan, kun töitä riitti. Pian oltiin siinä tilanteessa, että kaveri ohjasi amkin lopputöitä, vaikka edelleenkään se oma lopputyö ei ollut valmis. 😎 Tosin, kuten sanottua, kandin töitä ne AMk:n lopputyöt on. Sen tason kaveri toki oli jo ohittanut.

Vierailija kirjoitti:

AMK kautta nyt voi päästä vaikka mihin tai ilman tutkintoakin jopa proffaksi asti kunhan osaa jotain joka on muista jotenkin ihmeellistä taitavaa- Tittelit on tehty ihan muita syitä varten niillä kerrotaan, että tuo tittelidorka on parempi viksumpi immeinen kuin sinä ja häntä sinun pitää totteleman seuraaman yms

Helsingin yliopistossa professorin tehtävään valittavalta edellytetään nykyisin tohtorin tutkintoa, korkeatasoista tieteellistä pätevyyttä, kokemusta tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, kykyä antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä, sekä näyttöjä edustamansa tutkimusalan kansainvälisestä yhteistyöstä

Ei tuossa mainittu AMK -tutkinnosta, mutta ehkä sulla on jotain korkeampaa tietoa.

Vierailija kirjoitti:

AMK kautta nyt voi päästä vaikka mihin tai ilman tutkintoakin jopa proffaksi asti kunhan osaa jotain joka on muista jotenkin ihmeellistä taitavaa- Tittelit on tehty ihan muita syitä varten niillä kerrotaan, että tuo tittelidorka on parempi viksumpi immeinen kuin sinä ja häntä sinun pitää totteleman seuraaman yms

Lähes kaikkialla professuuri vaatii käytännössä tohtorin tutkinnon ja sitä varten tulee ensin olla maisteri. Pelkkä AMK -pohja ei "ihan" riitä.

Olen opiskellut sekä AMK:sta että yliopistosta valmistuneiden ihmisten joukossa ja on sanottava, että kyllä useammalla AMK-taustaisella ne ihan perustavat akateemiset taidot (asiatekstin/tieteellisen tekstin kirjoittaminen, lukutaito, yleinen päättelykyky) ovat huomattavasti yliopistossa opiskelleita heikommat. Vaihtelua on tietysti myös yliopisto-opiskelijoissa, mutta sieltä selvästi puuttuu se kaikkein heikoin opiskelija-aines. AMK:sta tuntuu saavan paperit vaikka plagioisi puolet opinnäytetyöstä sanasta sanaan, joskaan valtaosa ei tietenkään niin tee. 

Vierailija kirjoitti:

AMK kautta nyt voi päästä vaikka mihin tai ilman tutkintoakin jopa proffaksi asti kunhan osaa jotain joka on muista jotenkin ihmeellistä taitavaa- Tittelit on tehty ihan muita syitä varten niillä kerrotaan, että tuo tittelidorka on parempi viksumpi immeinen kuin sinä ja häntä sinun pitää totteleman seuraaman yms

Haha :D

Täällä taas joku amis jolla ei itsetunto riitä siihen kun joku pystyy ja haluaa opiskella yliopistossa.

Akateeminen on vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, joka työskentelee yliopistolla.

Tärkein ero on opiskelija-aineksessa. AMK:sta voi valmistua varsin vaikuttavan opinnäytetyön tehneenä ja toisaalta yliopistosta pääsee kahlaamaan melko onnettomilla graduilla valmiiksi asti. Riippuu ihan ihmisen yksilöllisestä kyvykkyydestä. Korkeakoulututkintoja arvostetaan Suomessa enemmän, joten sinne hakeutuu vähän välkympää porukkaa, mikä näkyy keskustelun tasossa. AMK-porukka on keskimäärin tyhmempää, joten keskimäärin vaatimukset eivät ole kovin korkeat. Silti on turha kategorisesti väheksyä kaikkia AMK-tutkinnon suorittaneita, koska joukossa on hyvinkin pätevää porukkaa.

On vain olemassa faktoja, ei pelkkiä mielipiteitä. Siksi amk ei ole akateeminen. Ihan sama mitä kukakin vinkuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kai vähän myös miten sanaa "akateeminen" käyttää. Onko joku keskimääräisin arvosanoin valmistunut maisteri ihan hirveän akateeminen ihminen? Jos joku on vaikka valmistunut tietojenkäsittelytieteestä ja tekee nyt töitä jossain ohjelmointifirmassa, ei hän mielestäni ole akateemikko. Omasta mielestäni väikkäriä tekevät ja tutkijat ovat akateemisia.

Tähänkin löytyy virallisia määritelmiä joten ei tarvitse turvautua musta-tuntuu-metodiin.

Akateeminen

Korkeakoulun, yliopiston, yliopistollinen.

Esimerkiksi: Akateeminen oppiarvo. Akateeminen kansalainen. Akateeminen neljännes, puhekieltä vartti yliopiston luentojen (ja myös muiden tilaisuuksien) alkamisesta neljännestuntia ilmoitettua myöhemmin.

kaavoihin kangistunut, kaavamainen, sovinnainen

pelkästään teoreettinen, käytännön elämälle vieras.

Esimerkiksi: Akateeminen arvokkuus ja kankeus. Puhtaasti akateeminen ongelma

Olen käynyt sekä amkkia että yliopistoa. Niiden ero on se, että amkissa koulutetaan noudattamaan ohjeita ja alan kaanonia ja yliopisossa ainakin periaatteessa kannustetaan kriittiseen ajatteluun. Yliopistossa on laajempi orientaatio tieteelliseen ajatteluun. Amk on vähän kuin peruskoulu, jossa jaetaan tietoa, yliopistossa taas haastetaan ajattelemaan. Siksi akateemisuus on erilaista kuin amkkilaisuus. Molemmille on paikkansa, toki!

Ap, sun on pakko olla trolli tai sitten AMK:hon otetaan sisään todella matalalla kynnyksellä. Jokaisen peruskoulun käyneen pitäisi tietää ero.