Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Perustelkaa miksi AMK-opiskelija muka ei olisi akateeminen!
27.09.2020 |
Opiskelen tradenomiksi, ja kyllä sitä teoriaa ja kirjallisuutta riittää vaikka muille jakaisi. En ymmärrä niitä ketkä sanoo että amklaiset eivät ole akateemisia, ja lisäksi voi jatkaa maisteriksi jos haluaa!
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Koska Amkissa voi oppia jotain käytännöllistä. Akateeminen osaa vain istua perseellään tunnista ja päivästä toiseen.
Tämä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammattiin korkeakoulu, ei korkeakoulu eli yliopisto(ei valmistuta ammattiin vaan akateemiseksi).
Vierailija kirjoitti:
Koska Amkissa voi oppia jotain käytännöllistä. Akateeminen osaa vain istua perseellään tunnista ja päivästä toiseen.
Joillekin ajattelutyöstä vieraantuneille se voikin näyttää tuolta. Suosittelen kokeilemaan jos vain suinkin paukut riittää. Näkyy palkkapussissa ja elintasossa.
Tiesin, että tätä ketjua ei kannata avata tai pahoittaa mielensä. No, avasin silti. Kurjaa, että tradenomeja aina jaksetaan mollata.
Olen myös itse tradenomi ja lisäksi suorittanut maisteritutkinnon taloustieteestä yliopistossa. Yliopistossa teoriaa on huomattavasti AMK:ta enemmän ja kokonaisuuksia käsitellään abstraktilla tasolla. AMK:ssa tiedettä sovelletaan käytäntöön, mistä tuo englanninkielinen University of Applied Sciences -nimityskin kertoo. Yliopisto on siis akateeminen, AMK soveltava. Mutta pakko sen verran sanoa, että yliopistoihinkin on ilmestynyt viime vuosina AMK:n tyylisiä soveltavia kursseja ja projekteja...
Itsellä myös molemmat taustat ja pakko todeta, ettei amk:n ja yliopiston teoreettisuudessa tai vaativuudessa eroa ole. Toki varmasti tutkinto-ohjelma-/tiedekuntakohtaista. Amk:ssa käytännön tekeminen vähenee koko ajan ja korvautuu teoriatiedolla. Vastakkainasettelu on yliopistoväen ylläpitämää, yritys pitää kiinni omasta paremmuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska Amkissa voi oppia jotain käytännöllistä. Akateeminen osaa vain istua perseellään tunnista ja päivästä toiseen.
Kummasti vaan ammattikorkeasaaressa halutaan itselle yliopiston käyneen tittelit, koulutukset verrannollisiksi ja samanarvoisiksi ja vielä opiskelijaperinteetkin.
Tuohon mitä sanoit: varmaan näinkin. Moni asiantuntijatyö on todellakin perseellään istuen tehtävää.
Jos on tarkoitus suuntautua tutkijaksi, AMK-tutkinto on täysin turha. Muissa töissä aika samantekevää onko tutkinto yliopistosta vai AMK:sta. Itsellänikin on sekä korkeakoulu- että AMK-tutkinto, ja erilaisiahan ne ovat. En silti sanoisi, että korkeakoulututkinto mitenkään vaativampi olisi, erilainen vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsellä myös molemmat taustat ja pakko todeta, ettei amk:n ja yliopiston teoreettisuudessa tai vaativuudessa eroa ole. Toki varmasti tutkinto-ohjelma-/tiedekuntakohtaista. Amk:ssa käytännön tekeminen vähenee koko ajan ja korvautuu teoriatiedolla. Vastakkainasettelu on yliopistoväen ylläpitämää, yritys pitää kiinni omasta paremmuudesta.
Molemmat käyneenä voin puolestani sanoa että amk:n teoreettisuus on täysin päälleliimattua. Tärkeintä on osata lähdeviitteet vaikkei tajuta sisällöstä mitään, teoriaa ei peilata työelämän käytäntöjä perustellen ja opiskelija-aines on erilaista. Ai niin, ja tenteistä pääsee läpi todella matalalla kynnyksellä. Valitettavasti tämä pikkuyliopiston leikkiminen tarkoittaa sitä, että työelämän ydinosaaminen jää hankkimatta eikä kuitenkaan olla yliopiston tasolla.
Eikö amk-tutkinto luotu juuri välimallin koulutukseksi? Miksi pitää yrittää niin kovin tunkea yliopiston tontille?
Vierailija kirjoitti:
Tiesin, että tätä ketjua ei kannata avata tai pahoittaa mielensä. No, avasin silti. Kurjaa, että tradenomeja aina jaksetaan mollata.
Olen myös itse tradenomi ja lisäksi suorittanut maisteritutkinnon taloustieteestä yliopistossa. Yliopistossa teoriaa on huomattavasti AMK:ta enemmän ja kokonaisuuksia käsitellään abstraktilla tasolla. AMK:ssa tiedettä sovelletaan käytäntöön, mistä tuo englanninkielinen University of Applied Sciences -nimityskin kertoo. Yliopisto on siis akateeminen, AMK soveltava. Mutta pakko sen verran sanoa, että yliopistoihinkin on ilmestynyt viime vuosina AMK:n tyylisiä soveltavia kursseja ja projekteja...
Projekteja ja soveltavaa tiedettä on ollut kauan ennen ammattikorkeakouluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Amkissa voi oppia jotain käytännöllistä. Akateeminen osaa vain istua perseellään tunnista ja päivästä toiseen.
Joillekin ajattelutyöstä vieraantuneille se voikin näyttää tuolta. Suosittelen kokeilemaan jos vain suinkin paukut riittää. Näkyy palkkapussissa ja elintasossa.
Käsittääkseni huuhaa-humanisteilla on sama palkka kuin raksamiehillä suurin piirtein. Tämä jos onnistuvat saamaan "töitä". Raksamiehet sentään tekee jotain hyödyllistä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesin, että tätä ketjua ei kannata avata tai pahoittaa mielensä. No, avasin silti. Kurjaa, että tradenomeja aina jaksetaan mollata.
Olen myös itse tradenomi ja lisäksi suorittanut maisteritutkinnon taloustieteestä yliopistossa. Yliopistossa teoriaa on huomattavasti AMK:ta enemmän ja kokonaisuuksia käsitellään abstraktilla tasolla. AMK:ssa tiedettä sovelletaan käytäntöön, mistä tuo englanninkielinen University of Applied Sciences -nimityskin kertoo. Yliopisto on siis akateeminen, AMK soveltava. Mutta pakko sen verran sanoa, että yliopistoihinkin on ilmestynyt viime vuosina AMK:n tyylisiä soveltavia kursseja ja projekteja...
Projekteja ja soveltavaa tiedettä on ollut kauan ennen ammattikorkeakouluja.
Niin? En väittänyt että ei olisi ollut. Oman kokemukseni mukaan yliopistot ovat tiivistäneet yhteistyötä myös yritysmaailman kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu kai vähän myös miten sanaa "akateeminen" käyttää. Onko joku keskimääräisin arvosanoin valmistunut maisteri ihan hirveän akateeminen ihminen? Jos joku on vaikka valmistunut tietojenkäsittelytieteestä ja tekee nyt töitä jossain ohjelmointifirmassa, ei hän mielestäni ole akateemikko. Omasta mielestäni väikkäriä tekevät ja tutkijat ovat akateemisia.
Vierailija kirjoitti:
Jos on tarkoitus suuntautua tutkijaksi, AMK-tutkinto on täysin turha. Muissa töissä aika samantekevää onko tutkinto yliopistosta vai AMK:sta. Itsellänikin on sekä korkeakoulu- että AMK-tutkinto, ja erilaisiahan ne ovat. En silti sanoisi, että korkeakoulututkinto mitenkään vaativampi olisi, erilainen vain.
Ajattelitko että ammattisurkeasta valmistutaan lääkäriksi, lakimieheksi, hallintotieteiden osaajaksi, ekonomistiksi, kieltenopettajaksi, proviisoriksi jne. jne. kun ei ole väliä mistä valmistuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kai vähän myös miten sanaa "akateeminen" käyttää. Onko joku keskimääräisin arvosanoin valmistunut maisteri ihan hirveän akateeminen ihminen? Jos joku on vaikka valmistunut tietojenkäsittelytieteestä ja tekee nyt töitä jossain ohjelmointifirmassa, ei hän mielestäni ole akateemikko. Omasta mielestäni väikkäriä tekevät ja tutkijat ovat akateemisia.
Tähänkin löytyy virallisia määritelmiä joten ei tarvitse turvautua musta-tuntuu-metodiin.
Adjektiivi Muokkaa
akateeminen (38) (komparatiivi akateemisempi, superlatiivi akateemisin) (taivutus)
1. yliopistoon liittyvä, yliopistotutkintoihin liittyvä:
akateeminen vartti
akateeminen vapaus
akateeminen koulutus
akateeminen työttömyys
akateeminen loppututkinto
Ihan siitä syystä, että ammattikorkeakoulu ei ole yliopisto. Sama kuin kysyisit miksi kissa ei voi olla koira tai miksi kutsun keltaista taloa keltaiseksi enkä punaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu kai vähän myös miten sanaa "akateeminen" käyttää. Onko joku keskimääräisin arvosanoin valmistunut maisteri ihan hirveän akateeminen ihminen? Jos joku on vaikka valmistunut tietojenkäsittelytieteestä ja tekee nyt töitä jossain ohjelmointifirmassa, ei hän mielestäni ole akateemikko. Omasta mielestäni väikkäriä tekevät ja tutkijat ovat akateemisia.
Akateeminen ei ole sama asia kuin akateemikko. Sanalle akateeminen on olemassa ihan määritelmä, joten mielipiteillä ei tässä keskustelussa kauheasti ole merkitystä.
Oikeita akateemisia ovat lisensiaatit, tohtorit, professorit ym. Sori vaan yliopistomaisterit, ette tekään oikeasti akateemisia ole, jos ette jää yliopistolle tekemään tutkimusta vaan lusitte vain gradun läpi.
Onko tutkintosi johon tähtäät, maisteri? Jos ei, et ole akateemisella koulutusuralla.
Vierailija kirjoitti:
Oikeita akateemisia ovat lisensiaatit, tohtorit, professorit ym. Sori vaan yliopistomaisterit, ette tekään oikeasti akateemisia ole, jos ette jää yliopistolle tekemään tutkimusta vaan lusitte vain gradun läpi.
Akateeminen on adjektiivi joka tarkoittaa yliopistollista. Minulla on akateeminen tutkinto, joten olen akateeminen. Myös liiton nimi, mihin kuulun on tekniikan akateemiset. Liittoon ei kuulu pelkkiä tutkijoita vaan mm. arkkitehtejä ja diplomi-insinöörejä.
Alue: Aihe vapaa
Olen yliopistot käynyt AMKssa työskennellyt. Tämä AMK / yliopisto jako on Suomessa mielenkiintoinen ilmiö. Tämä siinä mielessä, että kansainvälisesti monet AMK tutkinnot ovat yliopistotutkintoja eikä Suomen, Ruotsin ja Saksan ulkopuolella eroavaisuuksia juurikaan ole. Uskon, että perinteisesti Suomen kaltaisessa ns luokattomassa (:D) yhteiskunnassa esiintyy silti inhimillinen tarve hierarkiasysteemille. Suomessa se on helpoin toteuttaa koulutuksen kautta, sillä jopa yhdessä sukupolvessa on mahdollista kiivetä perinteisen luokkayhteiskunnan portaat alimmalta askeleelta lähes korkeille. Summa summarum, ihmisillä aina tarve päteä ja kokea paremmuudentunnetta - oli yhteiskunnan rakenne mikä vain.