Lue keskustelun säännöt.
Miten nopeasti masennuitte työttömänä
27.09.2020 |
Masennuitko työttömänä vai miten se vaikutti mielialaan ja miten nopeasti? Itse olen vasta kuukauden ollut, mutta nyt jo mieli maassa ja pelottaa miten saa töitä kun korona tilannekin vaikeuttanut tilannetta. Miten säilyttää toiveikkuus?
Itsellä kuitenkin on korkeakoulututkinto ja työkokemusta. Mielessä myös hakeutua opiskelemaan täydentävää koulutusta alalle joka ainakin työllistäisi.
Kommentit (81)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jaa, masennus tulee ja menee. En ole ensi kertaa työttömänä joten pitäisi olla tuttua juttua.
Tärkeintä on tehdä jotain mikä edes teoriassa edistää työn saantia. Te-toimiston kurssit, webinaarit ym. Noihin osallistuminen piristää ainakin minua, tuntuu että olen jossakin mukana.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä. Pisin jakso oli 2,5 v.
Miten selvisit masentumatta?
En ole koskaan tehnyt mitään töitä. Olen masentunut ihan muista syistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua masentaa kun joutuu välillä työhön. Työttömänä ei masenna yhtään. Kaikki te -kurssit ja pakko-osallistumiset on kauheita myös. Onneks on aika harvoin. Nautin vapaasta olemisesta ja tekemisestä.
Kuudes vuosi menossa eikä masenna. Kesät kuluu vaellellen ja retkeillen, talvet käsitöitä tehden ja itsenäisesti opiskellen. Käsitöistä osa menee myyntiin, saa vähän pikkurahaa. Talvisin olen myös työtoiminnassa mukana, siitäkin saa lisää rahaa ja meillä on ihan kiva porukka siellä niin miksikäs ei.
Tässä vuosien aikana on tullut kehitettyä myös yrityssuunnitelmat, mutta ihan vielä en edes halua lähteä niitä toteuttamaan. Koronan takia se ei nyt olisi kannattavaakaan, mutta katsotaan ensi vuonna sitä uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika surullista jos jonkun onnellisuus on kiinni siitä käykö töissä..
Mieli maassa / masennus. Eri asioita. Ikävää, kun nämä sekoitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsin eroon lievästä, ei-diagnisoidusta masennuksestani oltuani reilut puoli vuotta työttömänä. Nyt työttömyyttä on menossa viides vuosi ja olen onnellinen. Ei tarvitse kuunnella enää juoruja, supinoita, kiukutteluja. Tärkeintä elämässä on, että saa valita seuransa. Sen olen nyt oppinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä. Pisin jakso oli 2,5 v.
Miten selvisit masentumatta?
??? Hyvin, heti valmistuttua kyllä vtutti rankasti mutta nyt vanhemmiten voin suorastaan mainiosti. Rahasta oli välillä tiukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Irtisanoutuminen pelasti mielenterveyteni. Työelämä puolestaan vakuutti minut siitä, etten halua ikinä palata sinne.
Vierailija kirjoitti:
Aika surullista jos jonkun onnellisuus on kiinni siitä käykö töissä..
Onnettomuus (siis epä-onnellisuus) on erisuuri kuin masennus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua masentaa kun joutuu välillä työhön. Työttömänä ei masenna yhtään. Kaikki te -kurssit ja pakko-osallistumiset on kauheita myös. Onneks on aika harvoin. Nautin vapaasta olemisesta ja tekemisestä.
Niin samaa mieltä. Miten voikaan elämästä nauttia työttömänä!!. Kamala stressi iskee heti kun ajatteleekaan hakemusten kirjoittamista ja lähettämistä.
Itselle työttömyydestä tulee sellainen olo että olen kelvoton kansalainen. Laittaa se ahdistamaan. Pitää vaan silloin lopettaa uutisten seuraaminen ja skipata varsinkin työttömistä kertovat uutiset ja VARSINKIN kommenttikentät.
Vierailija kirjoitti:
Aika surullista jos jonkun onnellisuus on kiinni siitä käykö töissä..
Ei se onnellisuus pelkästään siitä ole kiinni. Kaipaan sitä, että on jotain hyödyllistä ja järkevää tekemistä ja olen muutenkin energisempi ja aikaan saavempi elämän muillakin osa-alueilla töissä ollessani. Tää pelkkä oleminen alkaa helposti passivoida enkä saa itsestäni samaa irti. Jotenkin sitä ajattelee, että teen tuon myöhemmin kun tätä aikaa on. Toki haluaisin työn josta saisin itsekin jotain irti ja kokisin sen mielenkiintoiseksi. Kyllä siitä silloin iloakin saisi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Itselle työttömyydestä tulee sellainen olo että olen kelvoton kansalainen. Laittaa se ahdistamaan. Pitää vaan silloin lopettaa uutisten seuraaminen ja skipata varsinkin työttömistä kertovat uutiset ja VARSINKIN kommenttikentät.
Sama täällä. Helposti alkaa myös ajatella, että mikä vika itsessä, kun ei onnistu saamaan jotain niinkin arkista ku työpaikka. Itse en halua edes tavata ihmisiä tai tuttuja, kun puheet kääntyy aina töihin. Omissa ympyröissä ei juurikaan ole työttömiä niin sitä suuremmalla syyllä tunnen olevani huonompi ja epäonnistuneempi ihminen. Ap
Töihin joutuminen masentaa. Enkä ole ollut työttömänä nyt kuin vuoden ja 7 kuukautta. Hyvän 7 vuoden työttömyysputken katkaisi viimeksikin palkkatukityö. Työllistäisivät ensin niitä joita työttömyys ahdistaa/masentaa.
Vierailija kirjoitti:
Töihin joutuminen masentaa. Enkä ole ollut työttömänä nyt kuin vuoden ja 7 kuukautta. Hyvän 7 vuoden työttömyysputken katkaisi viimeksikin palkkatukityö. Työllistäisivät ensin niitä joita työttömyys ahdistaa/masentaa.
Saako kysyä minkä alan töissä olet kerta työssä käynti on noin vastenmielistä? Ap
Sanoisin että se vei noin 5 vuotta. Nyt 31 vuotta työttömyyttä takana.