Lue keskustelun säännöt.
Luuletteko, että vuonna 2024 alkava junien yksityistäminen ja vapaa kilpailu menee yhtä vituiksi kuin taksiuudistus?
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulla jotain numeroita tästä? Ettei vaan laskentatapa olisi muuttunut, verratttiin omenoita ja päärynöitä?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002925789.html
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lr_2012_paakaupunkiseudun_bussimarkkino…
Eli vertasit nimenomaan omenoita ja päärynöitä:
"Säästösumma on laskettu niistä kuluista, jotka kaupunki olisi maksanut, jos vanhaa sopimusliikennettä olisi jatkettu ilman kilpailuttamista."
Totta kai se on maksanut enemmän, jos on aiemmin ostettu firmoilta ILMAN kilpailutusta.
Tässä keskustelussa on kuitenkin kysytty sitä, mistä tulee säästö verrattuna kokonaan kunnallisesti hoidettuun bussiliikenteeseen. Ja tähän ei taida kukaan osata vastata.
Aiemmin bussiliikenne oli Helsingissä kokonaan kunnallisesti hoidettu.
Paikallisbussiliikennettä sekä junaliikennettä on kilpailutettu joka puolella maailmaa, koska sillä saadaan selvät säästöt. Tämä on ihan toteutunut fakta, eikä siitä pääse yli eikä ympäri.
Kukaan ei vaan ole vieläkään pystynyt kertomaan, että mistä ne säästöt tulevat.
Kuten jo edellä todettiin, pääkaupunkiseudun yksi yhteinen kunnallinen bussifirma olisi niin iso, että se saisi monia etuja suuruudellaan esim. kaluston ja henkilöstön käyttö, hankinnat jne. Ja kunnallisen ei tarvitse maksaa omistajalle voittoa.
Mistä se säästö siis tulee, jos tuolla koheltaa yhden ison kunnallisen sijaan 10 yksityistä firmaa?
Säästö tulee liikenteen organisoinnista. Esimerkiksi kaluston ja henkilökunnan käyttöä sekä hallintoa ja muita toiminnan yleiskuluja voidaan optimoida.
Jos yksinoikeudella toimiva julkinen virasto olisi niin tehokas toimintatapa kuin mitä kuvaat, niin ei yhteiskunnassa paljon muita olisikaan kuin sellaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä matkustajajunaliikenne ole valtiolla nytkään. Se on yhdellä osakeyhtiöllä joka tekee itse päätökset valtion niihin puuttumatta. Kuten muillakin osakeyhtiöillä, on tämän osakeyhtiön ainoa tavoite tuottaa voittoa.
Jos matkustajajunaliikenteessä olisi aito kilpailu, niin nähtäisiin mitä oikeasti kannattaa ajaa ja mihin hintaan. Monopoliyhtiöllä ei ole paineita vastaavalla tavalla parantaa toimintaansa tai ajaa myös vähemmän kannattavaa liikennettä, koska se ei tarvitse. Rahaa tulee monopolifirmalle joka tapauksessa ilmankin erityistä kekseliäisyyttä tai vaivannnäköä.
Tässä juuri mennään metsään. Pitäisi myöntää se, että meillä tarvitaan myös valtionyhtiöitä, joilla on muitakin funktioita maksimaalisen voiton tuottaminen. Eihän esim. yksikään kaupunki tee voittoa paikallisbussiliikenteellä, mutta paikallisbussit ovat kaupungin toiminnan kannalta välttämätön asia, siksi niitä ajetaan vaikka tappiolla. Niillä on siis muukin funktio kuin tuottaa maksimaalista voittoa.
Eikö VR:ää voi ajatella samalla tavalla?
Ennen VR oli valtion virasto, mutta 25 vuotta sitten siitä tehtiin osakeyhtiö, koska katsottiin, ettei liiketoiminnan harjoittaminen ole virastolle sopivaa hommaa ja ettei valtion tule suoraan puuttua liiketoiminnan harjoittamiseen koska se vääristää liiketoimintaa.
Toisaalta mitä kaupunkien paikallisbussiliikenteeseen tulee, niin sen järjestämismalli on se, että kaupunki päättää mitä vuoroja halutaan ajaa, ja sitten etsitään yritys, joka antaa sen liikenteen ajamisesta halvimman ja laadukkaimman tarjouksen. Vastaavaa mallia Anne Berner yritti saada myös junaliikenteeseen, eli valtio olisi päättänyt mitä liikennettä halutaan ja sitten olisi etsitty yrityksiä ajamaan sitä liikennettä. Mutta mm. demareille ja ammattiyhdistysliikkeelle tämä malli ei kelvannut vaan he halusivat, että VR:n johdon tulisi jatkossakin päättää junaliikenteestä.
En ihan ymmärrä, miten tuo oikeasti toisi säästöä. Esim. pääkaupunkiseudulla jos olisi yksi iso kuntien omistama yhtiö, joka ajaisi kaikki reitit, niin se saisi suuruudellaan paljon etua mm. kaluston ja henkilöstön joustavassa käytössä, kaluston hankinnassa (monta autoa kerralla = halvempi hinta) jne. Ja ei myöskään tarvitsisi tilittää voittoa omistajille, vaan sekin rahaa jää kuntiin.
Mistä se säästö tässä kilpailutusmallissa oikein tulee?
Säästö tulee ihan normaalista markkinatalouden toimintalogiikasta. Jos yhtiöillä on kilpailua, niin niillä on motivaatio pitää hintansa alhaalla ja nähdä vaivaa tuloksensa eteen.
Ruokakaupoissakin hinnat pysyvät alhaalla ja valikoima laajana juuri sen takia, että on kilpailua eri kauppojen välillä. Jos olisi vain yksi ruokakauppaketju jolla olisi monopoli, niin ei sillä olisi motivaatiota toimia halvalla ja parantaa palvelua kuten kilpailutilanteessa joudutaan toimimaan.
Motivaatio riittää ajamaan vain parhaita reittejä. Olen tämän nähnyt tulewaisuudessa.
Veronmaksajat joutuvat vielä tukemaan VR.
Zinc
Niiden firmojen tehtävä on ainoastaan tuottaa voittoa omistajilleen. Omistajat voi olla ihan missä vain. Paljon ei haittaa, vaikka junat hajoaisi harva se päivä ja konkarit häviäisi kokonaan junista. Matkustajat olis vain keskenään ja kuljettaja omassa lokerosaan. Joku muu taho maksaisi vartijat juniin ja loppujen lopuksi kokonaisuus tulisi kalliimmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulla jotain numeroita tästä? Ettei vaan laskentatapa olisi muuttunut, verratttiin omenoita ja päärynöitä?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002925789.html
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lr_2012_paakaupunkiseudun_bussimarkkino…
Eli vertasit nimenomaan omenoita ja päärynöitä:
"Säästösumma on laskettu niistä kuluista, jotka kaupunki olisi maksanut, jos vanhaa sopimusliikennettä olisi jatkettu ilman kilpailuttamista."
Totta kai se on maksanut enemmän, jos on aiemmin ostettu firmoilta ILMAN kilpailutusta.
Tässä keskustelussa on kuitenkin kysytty sitä, mistä tulee säästö verrattuna kokonaan kunnallisesti hoidettuun bussiliikenteeseen. Ja tähän ei taida kukaan osata vastata.
Aiemmin bussiliikenne oli Helsingissä kokonaan kunnallisesti hoidettu.
Paikallisbussiliikennettä sekä junaliikennettä on kilpailutettu joka puolella maailmaa, koska sillä saadaan selvät säästöt. Tämä on ihan toteutunut fakta, eikä siitä pääse yli eikä ympäri.
Kukaan ei vaan ole vieläkään pystynyt kertomaan, että mistä ne säästöt tulevat.
Kuten jo edellä todettiin, pääkaupunkiseudun yksi yhteinen kunnallinen bussifirma olisi niin iso, että se saisi monia etuja suuruudellaan esim. kaluston ja henkilöstön käyttö, hankinnat jne. Ja kunnallisen ei tarvitse maksaa omistajalle voittoa.
Mistä se säästö siis tulee, jos tuolla koheltaa yhden ison kunnallisen sijaan 10 yksityistä firmaa?
Säästö tulee liikenteen organisoinnista. Esimerkiksi kaluston ja henkilökunnan käyttöä sekä hallintoa ja muita toiminnan yleiskuluja voidaan optimoida.
Jos yksinoikeudella toimiva julkinen virasto olisi niin tehokas toimintatapa kuin mitä kuvaat, niin ei yhteiskunnassa paljon muita olisikaan kuin sellaisia.
Totta kai liikenteen organisointi toimii paremmin kun on yksi kunnallinen toimija vrt. 10 eri firmaa. Senhän selitin jo tuossa edellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulla jotain numeroita tästä? Ettei vaan laskentatapa olisi muuttunut, verratttiin omenoita ja päärynöitä?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002925789.html
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lr_2012_paakaupunkiseudun_bussimarkkino…
Eli vertasit nimenomaan omenoita ja päärynöitä:
"Säästösumma on laskettu niistä kuluista, jotka kaupunki olisi maksanut, jos vanhaa sopimusliikennettä olisi jatkettu ilman kilpailuttamista."
Totta kai se on maksanut enemmän, jos on aiemmin ostettu firmoilta ILMAN kilpailutusta.
Tässä keskustelussa on kuitenkin kysytty sitä, mistä tulee säästö verrattuna kokonaan kunnallisesti hoidettuun bussiliikenteeseen. Ja tähän ei taida kukaan osata vastata.
Aiemmin bussiliikenne oli Helsingissä kokonaan kunnallisesti hoidettu.
Paikallisbussiliikennettä sekä junaliikennettä on kilpailutettu joka puolella maailmaa, koska sillä saadaan selvät säästöt. Tämä on ihan toteutunut fakta, eikä siitä pääse yli eikä ympäri.
Kukaan ei vaan ole vieläkään pystynyt kertomaan, että mistä ne säästöt tulevat.
Kuten jo edellä todettiin, pääkaupunkiseudun yksi yhteinen kunnallinen bussifirma olisi niin iso, että se saisi monia etuja suuruudellaan esim. kaluston ja henkilöstön käyttö, hankinnat jne. Ja kunnallisen ei tarvitse maksaa omistajalle voittoa.
Mistä se säästö siis tulee, jos tuolla koheltaa yhden ison kunnallisen sijaan 10 yksityistä firmaa?
Säästö tulee liikenteen organisoinnista. Esimerkiksi kaluston ja henkilökunnan käyttöä sekä hallintoa ja muita toiminnan yleiskuluja voidaan optimoida.
Jos yksinoikeudella toimiva julkinen virasto olisi niin tehokas toimintatapa kuin mitä kuvaat, niin ei yhteiskunnassa paljon muita olisikaan kuin sellaisia.
Paikallisliikenteessä firma ei organisoi liikennettä, sen tekee kunta. Firma ajaa sen reitin, mitä kunta käskee ajamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun sinne raiteille ei mahdu noin tiheällä välillä lisää junia. Siis Helsingin ja Tampereen väli on ihan tukossa. Siellä kun seikkailee samoilla raiteilla rahti- ja paikallisliikenne myös.
Ei Helsingin ja Tampereen väli ole ihan tukossa, vaikka se Suomen vilkkain rataosa onkin.
Sinne mahtuu lisää junia, ja aivan erityisesti useimmille muille rataosille mahtuu hyvinkin paljon lisää junia.
Lähde sille väitteelle, ettei rataverkolle mahtuisi lisää junia on VR-Yhtymä Oy, joka esittää sen väitteen siksi, että valtio ei avaisi kilpailua.
No näkee hän sen pääkaupunkiseudulla. Osa bussifirmoista toimii mallikkaasti ja toiset taas ei. Osalla on hyviä busseja ja toisilla rämiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulla jotain numeroita tästä? Ettei vaan laskentatapa olisi muuttunut, verratttiin omenoita ja päärynöitä?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002925789.html
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lr_2012_paakaupunkiseudun_bussimarkkino…
Eli vertasit nimenomaan omenoita ja päärynöitä:
"Säästösumma on laskettu niistä kuluista, jotka kaupunki olisi maksanut, jos vanhaa sopimusliikennettä olisi jatkettu ilman kilpailuttamista."
Totta kai se on maksanut enemmän, jos on aiemmin ostettu firmoilta ILMAN kilpailutusta.
Tässä keskustelussa on kuitenkin kysytty sitä, mistä tulee säästö verrattuna kokonaan kunnallisesti hoidettuun bussiliikenteeseen. Ja tähän ei taida kukaan osata vastata.
Aiemmin bussiliikenne oli Helsingissä kokonaan kunnallisesti hoidettu.
Paikallisbussiliikennettä sekä junaliikennettä on kilpailutettu joka puolella maailmaa, koska sillä saadaan selvät säästöt. Tämä on ihan toteutunut fakta, eikä siitä pääse yli eikä ympäri.
Kukaan ei vaan ole vieläkään pystynyt kertomaan, että mistä ne säästöt tulevat.
Kuten jo edellä todettiin, pääkaupunkiseudun yksi yhteinen kunnallinen bussifirma olisi niin iso, että se saisi monia etuja suuruudellaan esim. kaluston ja henkilöstön käyttö, hankinnat jne. Ja kunnallisen ei tarvitse maksaa omistajalle voittoa.
Mistä se säästö siis tulee, jos tuolla koheltaa yhden ison kunnallisen sijaan 10 yksityistä firmaa?
Säästö tulee liikenteen organisoinnista. Esimerkiksi kaluston ja henkilökunnan käyttöä sekä hallintoa ja muita toiminnan yleiskuluja voidaan optimoida.
Jos yksinoikeudella toimiva julkinen virasto olisi niin tehokas toimintatapa kuin mitä kuvaat, niin ei yhteiskunnassa paljon muita olisikaan kuin sellaisia.
Paikallisliikenteessä firma ei organisoi liikennettä, sen tekee kunta. Firma ajaa sen reitin, mitä kunta käskee ajamaan.
Bussi- tai junaliikennettä ajavan firman toiminnan organisointi tarkoittaa aika paljon muitakin asioita kuin vain aikatauluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun sinne raiteille ei mahdu noin tiheällä välillä lisää junia. Siis Helsingin ja Tampereen väli on ihan tukossa. Siellä kun seikkailee samoilla raiteilla rahti- ja paikallisliikenne myös.
Ei Helsingin ja Tampereen väli ole ihan tukossa, vaikka se Suomen vilkkain rataosa onkin.
Sinne mahtuu lisää junia, ja aivan erityisesti useimmille muille rataosille mahtuu hyvinkin paljon lisää junia.
Lähde sille väitteelle, ettei rataverkolle mahtuisi lisää junia on VR-Yhtymä Oy, joka esittää sen väitteen siksi, että valtio ei avaisi kilpailua.
Ei mahdu. Siksi Helsingin päässä parin minuutin myöhästymiset sekoittaa pakan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulla jotain numeroita tästä? Ettei vaan laskentatapa olisi muuttunut, verratttiin omenoita ja päärynöitä?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002925789.html
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lr_2012_paakaupunkiseudun_bussimarkkino…
Eli vertasit nimenomaan omenoita ja päärynöitä:
"Säästösumma on laskettu niistä kuluista, jotka kaupunki olisi maksanut, jos vanhaa sopimusliikennettä olisi jatkettu ilman kilpailuttamista."
Totta kai se on maksanut enemmän, jos on aiemmin ostettu firmoilta ILMAN kilpailutusta.
Tässä keskustelussa on kuitenkin kysytty sitä, mistä tulee säästö verrattuna kokonaan kunnallisesti hoidettuun bussiliikenteeseen. Ja tähän ei taida kukaan osata vastata.
Aiemmin bussiliikenne oli Helsingissä kokonaan kunnallisesti hoidettu.
Paikallisbussiliikennettä sekä junaliikennettä on kilpailutettu joka puolella maailmaa, koska sillä saadaan selvät säästöt. Tämä on ihan toteutunut fakta, eikä siitä pääse yli eikä ympäri.
Kukaan ei vaan ole vieläkään pystynyt kertomaan, että mistä ne säästöt tulevat.
Kuten jo edellä todettiin, pääkaupunkiseudun yksi yhteinen kunnallinen bussifirma olisi niin iso, että se saisi monia etuja suuruudellaan esim. kaluston ja henkilöstön käyttö, hankinnat jne. Ja kunnallisen ei tarvitse maksaa omistajalle voittoa.
Mistä se säästö siis tulee, jos tuolla koheltaa yhden ison kunnallisen sijaan 10 yksityistä firmaa?
Säästö tulee liikenteen organisoinnista. Esimerkiksi kaluston ja henkilökunnan käyttöä sekä hallintoa ja muita toiminnan yleiskuluja voidaan optimoida.
Jos yksinoikeudella toimiva julkinen virasto olisi niin tehokas toimintatapa kuin mitä kuvaat, niin ei yhteiskunnassa paljon muita olisikaan kuin sellaisia.
Paikallisliikenteessä firma ei organisoi liikennettä, sen tekee kunta. Firma ajaa sen reitin, mitä kunta käskee ajamaan.
Bussi- tai junaliikennettä ajavan firman toiminnan organisointi tarkoittaa aika paljon muitakin asioita kuin vain aikatauluja.
Ja mistä säästö tulee, kun 10 firmaa organisoi kukin keskenään verrattuna siihen, että yksi iso kunnallinen toimija organisoi koko kokonaisuuden?
Vierailija kirjoitti:
No näkee hän sen pääkaupunkiseudulla. Osa bussifirmoista toimii mallikkaasti ja toiset taas ei. Osalla on hyviä busseja ja toisilla rämiä.
Tilaaja eli HSL määrittää millaisilla busseilla saa ajaa. Yli-ikäisellä rämällä ajo on sopimusrikkomus.
Junaliikenteen puolella HSL muuten omistaa ne junat joilla sen tilaamaa liikennettä ajetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulla jotain numeroita tästä? Ettei vaan laskentatapa olisi muuttunut, verratttiin omenoita ja päärynöitä?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002925789.html
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lr_2012_paakaupunkiseudun_bussimarkkino…
Eli vertasit nimenomaan omenoita ja päärynöitä:
"Säästösumma on laskettu niistä kuluista, jotka kaupunki olisi maksanut, jos vanhaa sopimusliikennettä olisi jatkettu ilman kilpailuttamista."
Totta kai se on maksanut enemmän, jos on aiemmin ostettu firmoilta ILMAN kilpailutusta.
Tässä keskustelussa on kuitenkin kysytty sitä, mistä tulee säästö verrattuna kokonaan kunnallisesti hoidettuun bussiliikenteeseen. Ja tähän ei taida kukaan osata vastata.
Aiemmin bussiliikenne oli Helsingissä kokonaan kunnallisesti hoidettu.
Paikallisbussiliikennettä sekä junaliikennettä on kilpailutettu joka puolella maailmaa, koska sillä saadaan selvät säästöt. Tämä on ihan toteutunut fakta, eikä siitä pääse yli eikä ympäri.
Kukaan ei vaan ole vieläkään pystynyt kertomaan, että mistä ne säästöt tulevat.
Kuten jo edellä todettiin, pääkaupunkiseudun yksi yhteinen kunnallinen bussifirma olisi niin iso, että se saisi monia etuja suuruudellaan esim. kaluston ja henkilöstön käyttö, hankinnat jne. Ja kunnallisen ei tarvitse maksaa omistajalle voittoa.
Mistä se säästö siis tulee, jos tuolla koheltaa yhden ison kunnallisen sijaan 10 yksityistä firmaa?
Säästö tulee liikenteen organisoinnista. Esimerkiksi kaluston ja henkilökunnan käyttöä sekä hallintoa ja muita toiminnan yleiskuluja voidaan optimoida.
Jos yksinoikeudella toimiva julkinen virasto olisi niin tehokas toimintatapa kuin mitä kuvaat, niin ei yhteiskunnassa paljon muita olisikaan kuin sellaisia.
Paikallisliikenteessä firma ei organisoi liikennettä, sen tekee kunta. Firma ajaa sen reitin, mitä kunta käskee ajamaan.
Bussi- tai junaliikennettä ajavan firman toiminnan organisointi tarkoittaa aika paljon muitakin asioita kuin vain aikatauluja.
Ja mistä säästö tulee, kun 10 firmaa organisoi kukin keskenään verrattuna siihen, että yksi iso kunnallinen toimija organisoi koko kokonaisuuden?
Yksi huonosti organisoitu on huonompi kuin monta hyvin organisoitua.
Lienet joskus kuullut pöhöttyneistä isoista organisaatioista?
PS. Tästä asiasta on oikeastaan aivan turha väitellä, koska kilpailutuksella saatu säästö on toteutunut fakta. On siis ihan turha väittää, että se säästö olisi jokin harha tms. koska oikeasti monopolin tulisi olla tehokkaampi tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näkee hän sen pääkaupunkiseudulla. Osa bussifirmoista toimii mallikkaasti ja toiset taas ei. Osalla on hyviä busseja ja toisilla rämiä.
Tilaaja eli HSL määrittää millaisilla busseilla saa ajaa. Yli-ikäisellä rämällä ajo on sopimusrikkomus.
Junaliikenteen puolella HSL muuten omistaa ne junat joilla sen tilaamaa liikennettä ajetaan.
Kuulostaa enemmän ja enemmän sille, että kilpailutus tehdään vain ideologista syistä ilman mitään todellista säästömahdollisuutta.
Kun kuljettajilla on sama TES, kalusto on sama jne., niin mistäköhän se suunnaton säästö mahtaa tulla? Alkaa kuulostaa yhtä satujutulta kuin erään m-alkuisen asian rikkaus, jota meille on kovasti mainostettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun sinne raiteille ei mahdu noin tiheällä välillä lisää junia. Siis Helsingin ja Tampereen väli on ihan tukossa. Siellä kun seikkailee samoilla raiteilla rahti- ja paikallisliikenne myös.
Ei Helsingin ja Tampereen väli ole ihan tukossa, vaikka se Suomen vilkkain rataosa onkin.
Sinne mahtuu lisää junia, ja aivan erityisesti useimmille muille rataosille mahtuu hyvinkin paljon lisää junia.
Lähde sille väitteelle, ettei rataverkolle mahtuisi lisää junia on VR-Yhtymä Oy, joka esittää sen väitteen siksi, että valtio ei avaisi kilpailua.
Ei mahdu. Siksi Helsingin päässä parin minuutin myöhästymiset sekoittaa pakan.
Helsinki-Tampere-välillä liikennöivien junien määrä vaihtelee jatkuvasti mm. viikonpäivästä, sesongista, aikataulukausista yms. riippuen. Eli kyllä sinne mahtuu lisää junia.
Ulkomailta on myös esimerkkejä vastaavista radoista joilla kulkee huomattavasti enemmän junia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulla jotain numeroita tästä? Ettei vaan laskentatapa olisi muuttunut, verratttiin omenoita ja päärynöitä?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002925789.html
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lr_2012_paakaupunkiseudun_bussimarkkino…
Eli vertasit nimenomaan omenoita ja päärynöitä:
"Säästösumma on laskettu niistä kuluista, jotka kaupunki olisi maksanut, jos vanhaa sopimusliikennettä olisi jatkettu ilman kilpailuttamista."
Totta kai se on maksanut enemmän, jos on aiemmin ostettu firmoilta ILMAN kilpailutusta.
Tässä keskustelussa on kuitenkin kysytty sitä, mistä tulee säästö verrattuna kokonaan kunnallisesti hoidettuun bussiliikenteeseen. Ja tähän ei taida kukaan osata vastata.
Aiemmin bussiliikenne oli Helsingissä kokonaan kunnallisesti hoidettu.
Paikallisbussiliikennettä sekä junaliikennettä on kilpailutettu joka puolella maailmaa, koska sillä saadaan selvät säästöt. Tämä on ihan toteutunut fakta, eikä siitä pääse yli eikä ympäri.
Kukaan ei vaan ole vieläkään pystynyt kertomaan, että mistä ne säästöt tulevat.
Kuten jo edellä todettiin, pääkaupunkiseudun yksi yhteinen kunnallinen bussifirma olisi niin iso, että se saisi monia etuja suuruudellaan esim. kaluston ja henkilöstön käyttö, hankinnat jne. Ja kunnallisen ei tarvitse maksaa omistajalle voittoa.
Mistä se säästö siis tulee, jos tuolla koheltaa yhden ison kunnallisen sijaan 10 yksityistä firmaa?
Säästö tulee liikenteen organisoinnista. Esimerkiksi kaluston ja henkilökunnan käyttöä sekä hallintoa ja muita toiminnan yleiskuluja voidaan optimoida.
Jos yksinoikeudella toimiva julkinen virasto olisi niin tehokas toimintatapa kuin mitä kuvaat, niin ei yhteiskunnassa paljon muita olisikaan kuin sellaisia.
Paikallisliikenteessä firma ei organisoi liikennettä, sen tekee kunta. Firma ajaa sen reitin, mitä kunta käskee ajamaan.
Bussi- tai junaliikennettä ajavan firman toiminnan organisointi tarkoittaa aika paljon muitakin asioita kuin vain aikatauluja.
Ja mistä säästö tulee, kun 10 firmaa organisoi kukin keskenään verrattuna siihen, että yksi iso kunnallinen toimija organisoi koko kokonaisuuden?
Yksi huonosti organisoitu on huonompi kuin monta hyvin organisoitua.
Lienet joskus kuullut pöhöttyneistä isoista organisaatioista?
PS. Tästä asiasta on oikeastaan aivan turha väitellä, koska kilpailutuksella saatu säästö on toteutunut fakta. On siis ihan turha väittää, että se säästö olisi jokin harha tms. koska oikeasti monopolin tulisi olla tehokkaampi tai jotain.
Ei se ole mikään fakta. Kuten edelläkin joku yritti asiaa perustella, vertasi väärää asiaa (ns. sopimusliikennettä kilpailutettuun liikenteeseen).
Ja "pöhöttynyt" organisaatio vaatii vain poliittista tahtoa. Mikään luonnonlaki ei estä sitä, etteikö kunnallista organisaatiota voisi siivota niin, ettei sinnä jää turhia johtajanpestejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun sinne raiteille ei mahdu noin tiheällä välillä lisää junia. Siis Helsingin ja Tampereen väli on ihan tukossa. Siellä kun seikkailee samoilla raiteilla rahti- ja paikallisliikenne myös.
Ei Helsingin ja Tampereen väli ole ihan tukossa, vaikka se Suomen vilkkain rataosa onkin.
Sinne mahtuu lisää junia, ja aivan erityisesti useimmille muille rataosille mahtuu hyvinkin paljon lisää junia.
Lähde sille väitteelle, ettei rataverkolle mahtuisi lisää junia on VR-Yhtymä Oy, joka esittää sen väitteen siksi, että valtio ei avaisi kilpailua.
Ei mahdu. Siksi Helsingin päässä parin minuutin myöhästymiset sekoittaa pakan.
Helsinki-Tampere-välillä liikennöivien junien määrä vaihtelee jatkuvasti mm. viikonpäivästä, sesongista, aikataulukausista yms. riippuen. Eli kyllä sinne mahtuu lisää junia.
Ulkomailta on myös esimerkkejä vastaavista radoista joilla kulkee huomattavasti enemmän junia.
Luuletko, että firmoja kiinnostaa ajella siellä sunnuntaiaamuna klo 6, kun radalla olisi tilaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näkee hän sen pääkaupunkiseudulla. Osa bussifirmoista toimii mallikkaasti ja toiset taas ei. Osalla on hyviä busseja ja toisilla rämiä.
Tilaaja eli HSL määrittää millaisilla busseilla saa ajaa. Yli-ikäisellä rämällä ajo on sopimusrikkomus.
Junaliikenteen puolella HSL muuten omistaa ne junat joilla sen tilaamaa liikennettä ajetaan.
Kuulostaa enemmän ja enemmän sille, että kilpailutus tehdään vain ideologista syistä ilman mitään todellista säästömahdollisuutta.
Kun kuljettajilla on sama TES, kalusto on sama jne., niin mistäköhän se suunnaton säästö mahtaa tulla? Alkaa kuulostaa yhtä satujutulta kuin erään m-alkuisen asian rikkaus, jota meille on kovasti mainostettu.
Citymarketissa ja Prismassa myyjien palkka on sama, tuotteiden sisäänostomäärät ovat samaa suuruusluokkaa ja kauppakeskuksessa sijaitsevien identtisten hehtaarihallien vuokra on sama. Silti hinnoissa on isoja eroja. Mistähän johtuu?
PS. Eiköhän tämä jankkaus tästä asiasta riitä tällä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sinulla jotain numeroita tästä? Ettei vaan laskentatapa olisi muuttunut, verratttiin omenoita ja päärynöitä?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002925789.html
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lr_2012_paakaupunkiseudun_bussimarkkino…
Eli vertasit nimenomaan omenoita ja päärynöitä:
"Säästösumma on laskettu niistä kuluista, jotka kaupunki olisi maksanut, jos vanhaa sopimusliikennettä olisi jatkettu ilman kilpailuttamista."
Totta kai se on maksanut enemmän, jos on aiemmin ostettu firmoilta ILMAN kilpailutusta.
Tässä keskustelussa on kuitenkin kysytty sitä, mistä tulee säästö verrattuna kokonaan kunnallisesti hoidettuun bussiliikenteeseen. Ja tähän ei taida kukaan osata vastata.
Aiemmin bussiliikenne oli Helsingissä kokonaan kunnallisesti hoidettu.
Paikallisbussiliikennettä sekä junaliikennettä on kilpailutettu joka puolella maailmaa, koska sillä saadaan selvät säästöt. Tämä on ihan toteutunut fakta, eikä siitä pääse yli eikä ympäri.
Kukaan ei vaan ole vieläkään pystynyt kertomaan, että mistä ne säästöt tulevat.
Kuten jo edellä todettiin, pääkaupunkiseudun yksi yhteinen kunnallinen bussifirma olisi niin iso, että se saisi monia etuja suuruudellaan esim. kaluston ja henkilöstön käyttö, hankinnat jne. Ja kunnallisen ei tarvitse maksaa omistajalle voittoa.
Mistä se säästö siis tulee, jos tuolla koheltaa yhden ison kunnallisen sijaan 10 yksityistä firmaa?
Säästö tulee liikenteen organisoinnista. Esimerkiksi kaluston ja henkilökunnan käyttöä sekä hallintoa ja muita toiminnan yleiskuluja voidaan optimoida.
Jos yksinoikeudella toimiva julkinen virasto olisi niin tehokas toimintatapa kuin mitä kuvaat, niin ei yhteiskunnassa paljon muita olisikaan kuin sellaisia.
Paikallisliikenteessä firma ei organisoi liikennettä, sen tekee kunta. Firma ajaa sen reitin, mitä kunta käskee ajamaan.
Bussi- tai junaliikennettä ajavan firman toiminnan organisointi tarkoittaa aika paljon muitakin asioita kuin vain aikatauluja.
Ja mistä säästö tulee, kun 10 firmaa organisoi kukin keskenään verrattuna siihen, että yksi iso kunnallinen toimija organisoi koko kokonaisuuden?
Yksi huonosti organisoitu on huonompi kuin monta hyvin organisoitua.
Lienet joskus kuullut pöhöttyneistä isoista organisaatioista?
PS. Tästä asiasta on oikeastaan aivan turha väitellä, koska kilpailutuksella saatu säästö on toteutunut fakta. On siis ihan turha väittää, että se säästö olisi jokin harha tms. koska oikeasti monopolin tulisi olla tehokkaampi tai jotain.
Eiköhän ne poliittiset palkkiovirat ole jätetty siihen organisaation, joka koordinoi sitä kunnan liikennettä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No näkee hän sen pääkaupunkiseudulla. Osa bussifirmoista toimii mallikkaasti ja toiset taas ei. Osalla on hyviä busseja ja toisilla rämiä.
Tilaaja eli HSL määrittää millaisilla busseilla saa ajaa. Yli-ikäisellä rämällä ajo on sopimusrikkomus.
Junaliikenteen puolella HSL muuten omistaa ne junat joilla sen tilaamaa liikennettä ajetaan.
Kuulostaa enemmän ja enemmän sille, että kilpailutus tehdään vain ideologista syistä ilman mitään todellista säästömahdollisuutta.
Kun kuljettajilla on sama TES, kalusto on sama jne., niin mistäköhän se suunnaton säästö mahtaa tulla? Alkaa kuulostaa yhtä satujutulta kuin erään m-alkuisen asian rikkaus, jota meille on kovasti mainostettu.
Citymarketissa ja Prismassa myyjien palkka on sama, tuotteiden sisäänostomäärät ovat samaa suuruusluokkaa ja kauppakeskuksessa sijaitsevien identtisten hehtaarihallien vuokra on sama. Silti hinnoissa on isoja eroja. Mistähän johtuu?
PS. Eiköhän tämä jankkaus tästä asiasta riitä tällä kertaa.
Koska asiakkailla on aito mahdollisuus valita ja kilpailu (tai no duopoli ainakin) toimii.
Mutta matkustaja ei voi kilpailuttaa paikallisbussilinjan operoivaa yhtiötä.
Mutta kun sinne raiteille ei mahdu noin tiheällä välillä lisää junia. Siis Helsingin ja Tampereen väli on ihan tukossa. Siellä kun seikkailee samoilla raiteilla rahti- ja paikallisliikenne myös.