Miksi et voisi asua Helsingissä?

Täh? Ootteko te koskaan edes käynyt Helsingissä? Pinnallisia ja päälle rynniviä ihmisiä, en kyllä ole niihin itse koskaan törmännyt. Kyllä niitä huumeita ja pultsareita on ihan jokaisella pikkupaikkakunnallakin nykyään. Paljon pahempi lapsen on kasvaa jossan muuttotappoisessa taajamakylässä, johon on vuosien aikana jäänyt vain degeneroitunut aines. Stadi on Vapaus.

Asun Helsingissä töiden pakottamana. Eniten häiritsee jatkuva väenpaljous, juopot, mamut, hullut, teinilaumat, ruuhkat ja ahtaasti rakennetut kalliit asunnot. Yritänkin tässä juuri etsiä asuntoa mahdollisimman rauhalliselta alueelta mutta on vaikeeta löytää, köyhä kun olen. Hirvittää laittaa lapset helsinkiläiseen kouluun jo nyt vaikka lapsia ei vielä olekaan.

Liian kallista asua

Haluan omaa tilaa ympärilleni (tarkoittaa käytännössä omakotitaloa ja sen verran laajaa pihaa ympärillä, ettei toiset aivan niskaan ole hengittämässä)

Tykkään asua lähellä luontoa

Itse olen lähtöisin pieneltä paikkakunnalta. Elämäntilanteen vuoksi muutin sieltä pois, mutta seuraavassa on muutamia etuja, joita siellä oli ja on yhä.

Erilaiset harrastuspaikat lähes AINA vapaina. Ei ole jonoja, jos haluat mennä harrastamaan, pääset melkein heti harrastamaan, ei tarvitse odottaa paikan vapautumista.

Haluat mennä esimerkiksi kirjastosta lainaamaan jonkin kirjan, saat sen lähes AINA heti, kun kirja ei ole muualla.

Lääkäriaikoja lähes AINA saatavilla. Varaat ajan ja pääset melkein heti lääkäriin.

Paikalliset nuoret pääsevät peruskoulun jälkeen AINA 100% varmuudella haluamaansa opiskelupaikkaan, mikäli kyse on paikkakunnan omasta lukiosta tai ammattikoulusta.

Erilaisissa virastoissa asioidessakaan jonoja ei juuri ole. Pääset lähes AINA välittömästi asioimaan virkailijoiden kanssa.

Kaupoissa lähes AINA tuotteita saatavilla. Haluatpa lähteä joskus ostamaan jotain tuotetta kaupassa, juuri koskaan ei sanota "ei oota" vaan tuotteita on lähes aina saatavilla.

Palvelu pelaa. Haluat tilata vaikka jonkin tuotteen paikallisen liikkeen kautta jostain kauempaa. Jonoja ei juuri ole, tuote tulee lähes AINA melko nopeasti.

Vastaan sulle stadilainen :) Vertailuhan riippuu ihan siitä missä itse asuu. Mä asun pikkukaupungissa (suht lähellä isompaa kaupunkia) ja kaikki palvelut on 1-3 km:n säteellä. Lasten kouluun alle 1 km, uimahalli-urheilutalo reilu 1 km, kirjasto samoin, lähin kauppa 1 km jne. Kuitenkin asumme ok-talossa, tontti reilut 2000 neliötä. On katuvalot, pyörätie, todella hyvät mahdollisuudet monenlaiseen liikuntaan, junat kulkee, bussitkin aika hyvin isompaan kaupunkiin. Työmatkaa mulla on 2km, miehellä vähän vähemmän. Ei mene aikaa työ-, kauppa- tai harrastusmatkoihin.

Että kun sitä sitten vertaa siihen, että asuis jossain Helsingin laitamilla ja paljonko menee työmatkoihin yms?

Paljonko pitäis olla rahaa, että sieltä sais tämmösen 170 neliöisen talon tällaisella tontilla ja palvelut yhtä lähellä? Eihän täällä tietenkään ole samoja palveluja kuin Helsingissä, mutta luulen etten niitä kaipaisikaan normiarjessa.

Jos olisimme oikeasti rikkaita, voisin kyllä harkita muuttoa Helsinkiin, jos rahalla saisin haluamani talon haluamaltani alueelta. Turistina viihdyn kyllä Helsingissä ja käyn siellä erittäin mielelläni, mutta on kyllä ihana palata maaseudun rauhaan.

-Metossa kulkeminen rasittavaa, vaikka nopea onkin. Paljon juoppoja, " avohoitopotilaita"? saa pelätä. Ihmiset rynnii. Aamumupäivästä siistiä väkeä, klo 16.00 jälkeen mölyävää sotkuista väkeä.

-kallista asua. Omaa asuntoa ei saa koskaan

-liikenteen melu, ihmispaljous.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 21:16"]

Järjettömän kalliit asunnot, ok-tuloinenkin on käyttörahan suhteen köyhä kun maksaa omakotitaloa pienellä tontilla Helsingissä. Eikä omakotitalosta Helsingin palveluiden pariin kuitenkaan pääse kuin kunnon matkustuksella - ei täältä pistäydytä laaturavintoloissa perheen kanssa iltasella, se on pitkä prosessi joko parkkipaikan etsimisineen ja maksamisineen tai neljän hengen (meillä) bussilippujen maksaminen kumpaankin suuntaan ja se puoli tuntia suuntaansa matkoihin.

t. syntyperäinen stadilainen joka asun Helsingissä työn takia mutta ymmärrän hyvin miksi omakotitaloa esim. perhesyistä haluava ei valitsisi näin elää

[/quote]

Helsingissä on palveluita muuallakin kuin keskustassa! Itse asun perheen kanssa omakotitalossa pientaloalueella pohjois-Helsingissä ja kaikki palvelut on näppärästi kävelymatkan tai lyhyen bussimatkan (n. 5 min) päässä. Kaikki tarkoittaa tässä ala- ja yläkoulua, lukiota, ammattioppilaitosta, päiväkotia (useampia), terveyskeskusta, hammashoitolaa, nuorisotaloa, uimahallia, ruokakauppoja, ostoskeskusta, elokuvateatteria, musiikkiopistoa, työväenopiston aluekeskusta, pururataa, luistinkentää, tennishallia, urheilutaloa ym. Bussi kulkee 10 minuutin välein ja lähijunalle on kävelymatka. Ja sieltä keskustasta löytyy sitten mm. Suomen parhaita kulttuuripalveluita ja ravintoloita, alle puolen tunnin ajomatkan päästä.

Olen itse kotoisin maalaiskunnan taajamasta, joten tunnen sitäkin puolta. Helsingin lähipalvelut peittoaa maalaistaajaman mennen tullen.

Myönnän toki, että asunnot ovat melko kalliita, mutta toisaalta palkkataso ja uramahdollisuudet ainakin asiantuntijatehtävissä ovat selvästi muuta maata paremmat.

Inhoan niitä mamulaumoja! Syrjäkylillä voi asua degeneroitunutta väkeä, mutta ne ei ole mitään sossupummeja, jotka kultasormukset sormissaan viettää aikaansa tekemättä mitään. Helsingissä on hurja työttömyys suhteessa siihen, että sinne on tultu työn perässä. Ja äärettömän likainen kaupunki!

- Asuminen on ihan tolkuttoman kallista. Asun lähellä kaupunkia maaseututaajamassa mukavassa rivarissa (3 huonetta, keittiö, sauna, iso terassi, autokatos) samalla hinnalla millä vuokraisin Helsingistä ehkä yksiön tai sitten kaksion jostain lähiöstä.

- Liikkuminen on hankalaa. Ei ole parkkipaikkoja (paitsi niissä lähiöissä) ja liikennettä on liikaa. Julkisilla saa kulutuettua lyhyeenkin matkaan kamalasti aikaa odotteluineen ja vaihtoineen. Nyt ajan omalla autolla kotiovelta työpaikan ovelle alle puolessa tunnissa ja matka mitataan sentään kymmenissä kilometreissä.

- En viihdy helsinkiläisten seurassa (olen asunut Helsingissä aika kauan, joten kokemusta on).

- Ilma on huono.

Liian kallista ja keskustassa liikaa tungosta. 

Helsinki ei ole likainen kaupunki, asuin siellä elämäni ensimmäiset 42 vuotta. Siitä lähtien maalla, missä viihdyn hyvin. Helsinkiä en kuitenkaan lähtisi syyttelemään, päinvastoin, Helsinki hyvä, maalla mukavampaa!

Mielenkiintoisia pointteja :) itse olen asunut ikäni helsingissä ja paljon tuttuja juttuja olette maininneet. Tosin itse kyllä viihdyn niistä ikävistä puolista huolimatta hyvin täällä kantakaupungin ulottumattomissa enkä hevillä muuttaisi pois helsingistä.

Mun mielestä on aika yleistä että muualla asuvia pelottaa esim. Metrossa. Vasta oli tästä puhetta itä-suomessa asuvan ystävän kanssa, hän pelkäsi ihan aidosti pe klo 19 aikaan kulkea kanssani kampista herttoniemeen. En itse kiinnittänyt mitään huomiota niihin häntä pelottaneisiin ihmisiin (mm. Nuorisojoukko, puliukot). Itse kuljen metrolla päivittäin ja mitään varsinaista pelkoa en ole koskaan kokenut.

Liian pieni ja ilma on liian kylma. 

Koska se on Suomessa, enkä halua asua Suomessa.

Helsingistä on vaikeampi päästä pois kuin useimmista muista Euroopan pääkaupungeista. Se on pääsyy siihen, miksi pyrin asettumaan mualle kuin Suomeen ja Helsinkiin. Ajokortittomana liikenneyhteyksillä on suuri merkitys.

Kun Helsingissä minua ärsytti melko yleinen Helsinki-keskeisyys. Tunnen useita ihmisiä joiden mielestä nimenomaan syntymäpaikkakunta antaa automaattisesti paremman asiantuntijuuden asiassa kuin asiassa. Tietenkään tämä ei koske kaikkia ihmisiä, mutta matalapalkka-aloilla, joilla työskentelin, tällaista asennetta oli aivan riittävästi.

Lisäksi en pitänyt innokkaasta kaupunginosien arvottamisesta, monen helsinkiläisen lempipuheenaihe tuntuu olevan sellaisten asuinalueiden demonisoiminen, joissa kertaakaan ei ole käynyt saati asunut. Samalla tavalla tiedetään monesti paremmin myös muut paikkakunnat ja jopa muut maat, ihan vain pelkällä syntymäpaikkakunnan tuomalla auktoriteetillä. 

Asumisen hinta on lisäksi Helsingissä todella korkea, pienituloisen yksineläjän on vaikea löytää tarpeeksi edullista asuntoa edes niiltä vähemmän suosituilta alueilta. Itse olen ollut joukkoliikenteeseen kyllä tyytyväinen, se mahdollistaa asumisen kauempanakin keskustasta. Kuitenkin, jos työpaikka ja asunto ovat sijoittuneet kaupungissa "väärään kulmaan", voi suhteellisen lyhyenkin matkan taittamiseen kulua aikaa.

Jos muutan Suomeen, muutan todennäköisesti kuitenkin Helsinkiin. Helsinki on kaunis ja siisti, erityisesti pidän merestä. Helsingissä on paljon potentiaalia ja liikkumismahdollisuudet muihin Suomen kaupunkeihin verrattuna ovat aivan mainiot. Helsingissä on pikkupaikkakuntiin verrattuna enemmän mahdollisuuksia löytää samanmielistä seuraa. Siispä, jos työpaikalla on ankea meininki ei samoja naamoja tarvitse kuitenkaan vapaa-ajalla katsella.

Tällainen keskustelu osui Googlella silmään kun hain jotain muuta. Helsinkiläisenä ymmärrän monia argumentteja. Helsinki ON kallis kaupunki asua. Helsingissä työmatkaliikenne VOI olla ihan sietämättömän hidasta. JOS olet syntynyt ja kasvanut maaseudulla, niin kaupunkiin sopeutuminen VOI olla vaikeaa (aivan kuten minä en kykenisi ikinä asumaan maalla peruskaupunkilaisena..... ei se silti tee maaseudusta mitenkään huonompaa).

Pari seikkaa kuitenkin pisyi silmään. Ensinnäkin ilman rikasta Helsinkiä, joka on valtava nettomaksaja muulle Suomelle, maaseutuasutus ei olisi yksinkertaisesti mahdollista. Joskus toivoisin, että tätä seikkaa hieman arvostettaisiin siellä, sillä joudumme maksamaan täällä tästä syystä korkeampaa kunnallisveroa kuin olisi tarve. Toinen on tämä maahanmuuttokysymys. Helsinkiläiset nyt eivät keskimäärin suhtaudu maahanmuuttajiin uuden ilmiön omaisella kauhulla. Meillä kun maahanmuuttajat hoitavat meidän lapsia, siivoavat nurkat ja ajavat dösät. Kolmas tekijä on tämä hienosti mainittu kylämäisyys. Joudun pyörimään työni puolesta kantakaupungissa päivät pitkät. Vapaa-ajalla sen sijaan, kulttuuririentoja lukuunottamatta, en käy oikeastaan koskaan keskustassa. Mitä mä siellä tekisin? Meidän ympyrät on omassa kylässämme muiden lapsiperheiden ja ystävien kanssa. Täällä ihmiset tuntevat toisensa hyvin, mutta kaupunkilaisina myös ihmisten yksityisyyttä kunnioitetaan. Ainoa ongelma tässä kylämäisyydessä on pikemminkin se, että lapset saavat aika huonosti kontaktia omien sosiaalisten ympyröiden ulkopuolelle. Meidänkin alueemme kun on varsin homogeenistä eli korkeastikoulutettua kohtuullisen hyvin toimeentulevaa (HUOM! ei rikasta) vitivalkoista ylempää keskiluokkaa. Ei meidän lapsilla ole mitään kontaktia Jakomäen sosiaalisiin ongelmiin, Kurvin narkkareihin sen enempää kuin Eiran miljonääreihinkään.

Suvaitsevaisuudesta maaltamuuttajia kohtaan vielä. Reilusti yli puolet helsinkiläisistä on kotoisin jostain muualta. En ole koskaan hulmannut, että maalaisiin suhtauduttaisiin mitenkään tympeästi. Pitää muistaa, että meidän työpaikat ja naapurustot on luonnollisesti TÄYNNÄ junantuomia. Ja suurin osa pidempään olleista jauhavat mietä ja sietä ja silti tuntevat olonsa hyvin kotoisaksi. Ainoastaan turkulaiset, ehkä kokemukseni mukaan eniten syntyperäisiä helsinkiläisiä muistuttava heimo, jostain syystä kokevat olonsa aina kyseenalaistetuksi Helsingissä vaikka olisivat asuneet Helsingissä vuosikymmeniä. Varmaan helsinkiläisillä on helposti sama fiilis jos asuvat muualla Suomessa.

Liian kallista.

Vierailija kirjoitti:

Tällainen keskustelu osui Googlella silmään kun hain jotain muuta. Helsinkiläisenä ymmärrän monia argumentteja. Helsinki ON kallis kaupunki asua. Helsingissä työmatkaliikenne VOI olla ihan sietämättömän hidasta. JOS olet syntynyt ja kasvanut maaseudulla, niin kaupunkiin sopeutuminen VOI olla vaikeaa (aivan kuten minä en kykenisi ikinä asumaan maalla peruskaupunkilaisena..... ei se silti tee maaseudusta mitenkään huonompaa).

Pari seikkaa kuitenkin pisyi silmään. Ensinnäkin ilman rikasta Helsinkiä, joka on valtava nettomaksaja muulle Suomelle, maaseutuasutus ei olisi yksinkertaisesti mahdollista. Joskus toivoisin, että tätä seikkaa hieman arvostettaisiin siellä, sillä joudumme maksamaan täällä tästä syystä korkeampaa kunnallisveroa kuin olisi tarve. Toinen on tämä maahanmuuttokysymys. Helsinkiläiset nyt eivät keskimäärin suhtaudu maahanmuuttajiin uuden ilmiön omaisella kauhulla. Meillä kun maahanmuuttajat hoitavat meidän lapsia, siivoavat nurkat ja ajavat dösät. Kolmas tekijä on tämä hienosti mainittu kylämäisyys. Joudun pyörimään työni puolesta kantakaupungissa päivät pitkät. Vapaa-ajalla sen sijaan, kulttuuririentoja lukuunottamatta, en käy oikeastaan koskaan keskustassa. Mitä mä siellä tekisin? Meidän ympyrät on omassa kylässämme muiden lapsiperheiden ja ystävien kanssa. Täällä ihmiset tuntevat toisensa hyvin, mutta kaupunkilaisina myös ihmisten yksityisyyttä kunnioitetaan. Ainoa ongelma tässä kylämäisyydessä on pikemminkin se, että lapset saavat aika huonosti kontaktia omien sosiaalisten ympyröiden ulkopuolelle. Meidänkin alueemme kun on varsin homogeenistä eli korkeastikoulutettua kohtuullisen hyvin toimeentulevaa (HUOM! ei rikasta) vitivalkoista ylempää keskiluokkaa. Ei meidän lapsilla ole mitään kontaktia Jakomäen sosiaalisiin ongelmiin, Kurvin narkkareihin sen enempää kuin Eiran miljonääreihinkään.

Suvaitsevaisuudesta maaltamuuttajia kohtaan vielä. Reilusti yli puolet helsinkiläisistä on kotoisin jostain muualta. En ole koskaan hulmannut, että maalaisiin suhtauduttaisiin mitenkään tympeästi. Pitää muistaa, että meidän työpaikat ja naapurustot on luonnollisesti TÄYNNÄ junantuomia. Ja suurin osa pidempään olleista jauhavat mietä ja sietä ja silti tuntevat olonsa hyvin kotoisaksi. Ainoastaan turkulaiset, ehkä kokemukseni mukaan eniten syntyperäisiä helsinkiläisiä muistuttava heimo, jostain syystä kokevat olonsa aina kyseenalaistetuksi Helsingissä vaikka olisivat asuneet Helsingissä vuosikymmeniä. Varmaan helsinkiläisillä on helposti sama fiilis jos asuvat muualla Suomessa.

Asiaa tuosta maahanmuuttokysymyksestä. Ei todellakaan voi sanoa tuntevansa pelkoa kun päivittäin ostaa ruokansa maksaen mamukassalle, mamuvartija valvoo turvallisuutta. Kirjastossa on mamuvirkailija, terveyskeskuksessa mamulääkäri. Jotenkin tuppaa niin huvittamaan nämä kauhusta värisevät maalaiset, joille se 80 -luvulla etelän matkalta jonkun tuoma turkkilainen on vielä ainoa käsitys maahanmuuttajista Suomessa. Ja sekään ei sanonut kaikille päivää. 

Olen ikäni asunut Helsingissä ja vihaan, mä niin vihaan tätä paikkaa!! Niin ahdasmielinen ja ulkonäkökeskeinen paikka! Mä haluaisin muuttaa Kalajoelle ❤️ valitettavasti se ei vaan vielä ole mahdollista.

Ei olisi varaa.

Liikaa ihmisiä.

Jotta saisin itselleni tosi tärkeän luonnon ihan viereen joutuisin muuttaa melkoisen syrjään keskustasta, ja siinä vaiheessa julkisilla matka keskustaan olisi abouttia yhtä pitkä ajassa mitattuna, kuin nykyiseltä asuinpaikaltani pääradan varresta, joten täysin turhaa. 

- Kusen haju

- Töykeät ja prinsessasyndroomaiset ihmiset

- Liikaa sossun sponssaamia vetelehtijöitä kaikkialla

- Kallista

- Rumaa ja likaista