Miksi et voisi asua Helsingissä?

[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 21:58"]

[quote author="Vierailija" time="25.05.2014 klo 00:34"]

Niinpä. Nämä rumuudesta ruikuttajat ovat tainneet pyöriä lähinnä rautatieasemalla pummien ja nistien joukossa.

[/quote]

Eirassa kävin viimeksi ja mielipiteeni pysyy edelleen.

[/quote]

Kerrohan sitten vielä oma asuinpaikkasi.

Pelkäisin, että heikkolahjaiset (palstamammat) kadehtisivat pääkaupungissa asumistani ja tekisivät aiheesta herjaavia huomautuksia.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 19:56"]

Olen Helsingistä, enkä puolustele yhtään. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, aina. Minua sen sijaan uteluttaa kun muutamat mainitsevat Helsingin huonona puolena julkisen liikenteen ja pitkät välimatkat julkisilla. 

Ajokortittomana olen kokenut liikkumisen esim Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä hankalaksi, kun melkein kaikki julkinen liikenne on ajettu alas. Minä pärjään kyllä, ei siinä mitään, olen noilla seuduilla käypäläinen ja keksin kyllä aina jonkun ratkaisun. Mutta kun vanhat, puolisokeat mummot ja papatkin pakotetaan autonrattiin että pääsisivät edes kauppaan, apteekkiin, lääkäriin, ystäviä tapaamaan... Ja lapset pitää viedä omalla autolla joka paikkaan, joillakin paikkakunnilla jopa kouluun. 

[/quote]

Junan tuomana sanoisin, että kyllä näillä julkisen liikenteen hankaluuteen tarttuvilla on luultavasti ihan konkretiaa mielipiteensä takana. Itsekin nimittäin pidän Helsingissä liikkumista hankalana ja aikaaviepänä, yleisesti ottaen. Toki tässä nyt ei olla minkään oikean suurkaupungin tasolla, tilanne on huomattavasti helpompi jo vaikkapa pk-seudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. 

Suurin osa väestöstä asuu noilla mainitsemillasi seuduillakin taajamissa. Taajamissa taas juuri mikään ei ole kovin kaukana. Esim. itse kasvoin maapinta-alaltaan suuressa kunnassa kuntakeskuksessa, jossa asui noin 70 % kunnan väestöstä. Alakoulu (silloinen ala-aste) oli 200 metrin päässä, yläkoulu ja lukio 600 metrin päässä kotoa. Kaupoille oli vähän pidempi matka, kun vielä asuin kunnassa, mutta nykyään kylän suurin päivittäistavaraliike on sekin 500 metrin päässä.

Asun itse nykyään Helsingissä, ja niin hyvien liikenneyhteyksien päässä kuin mahdollista. Silti varsinkin nykyään vauvan ja vaunujen kanssa julkisilla liikkuessa tulee välillä ikävä sitä taajamaa. Esim. metrolla liikkuessa matkaa pysäkille tulee melkein 300 metriä lisää verrattuna lyhyimpään reittiin, koska sillä lyhyimmällä reitillä on kahdet portaat. Lisäksi sitten pitää huomioida se, että metroasemilla on yleensä vain yksi tai korkeintaan kaksi hissiä, joilla pääsee sisään ja ulos. 

Joten kyllä liikkumiseen, johon jo ennen vauvan syntymää meni ihan liikaa aikaa, menee sitä nykyään tuhottomasti.

Tykkään asua Helsingissä, täällä on hyvä asua jos on työtä, katto pään päällä, on luontoa, merta, hyvät julkiset liikenneyhteydet, saa olla omissa oloissaa ja pääsen maaseudulle joulun aikaan ja kesällä.

Asuin 90-luvun Helsingissä, ja kyllä se oli varsinkin laman jälkeen aika järkkyä, vaikkakin se oli hyvä että omaa autoa ei tarvinnut, niin julkisissa oli paskaista ja kylähulluja vähintään joka toinen; juoppoja, narkkareita ja muuten vaan päästään vinksahtaneita.

Minä en pystynyt siellä laittamaan lastani kouluun, koulussa oli jo silloin 70 eri kansallisuutta, ja jo 80-luvulla oli yleistä jopa ala-asteen lähistöllä huumeiden myynti, joko sitten 90-luvulla. Huumeruiskuja oli bussipysäkeillä ja lasten leikkipaikoilla jatkuvasti.

Minä ja mieheni ei muutettaisi Helsinkiin suurin surminkaan, jos johonkin isoon kaupunkiin pitäisi muuttaa niin oikeastaan mihin tahansa muualle, esim. Tampere tuntuu paljon paremmalta.

Voisin, mutta ei ole vara.

Paska paikka. "Iso", ei ison etuja haitat kyllä moninkertaisesti.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 20:31"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 19:56"]

[/quote]

Junan tuomana sanoisin, että kyllä näillä julkisen liikenteen hankaluuteen tarttuvilla on luultavasti ihan konkretiaa mielipiteensä takana. Itsekin nimittäin pidän Helsingissä liikkumista hankalana ja aikaaviepänä, yleisesti ottaen. Toki tässä nyt ei olla minkään oikean suurkaupungin tasolla, tilanne on huomattavasti helpompi jo vaikkapa pk-seudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. 

Suurin osa väestöstä asuu noilla mainitsemillasi seuduillakin taajamissa. Taajamissa taas juuri mikään ei ole kovin kaukana. Esim. itse kasvoin maapinta-alaltaan suuressa kunnassa kuntakeskuksessa, jossa asui noin 70 % kunnan väestöstä. Alakoulu (silloinen ala-aste) oli 200 metrin päässä, yläkoulu ja lukio 600 metrin päässä kotoa. Kaupoille oli vähän pidempi matka, kun vielä asuin kunnassa, mutta nykyään kylän suurin päivittäistavaraliike on sekin 500 metrin päässä.

Asun itse nykyään Helsingissä, ja niin hyvien liikenneyhteyksien päässä kuin mahdollista. Silti varsinkin nykyään vauvan ja vaunujen kanssa julkisilla liikkuessa tulee välillä ikävä sitä taajamaa. Esim. metrolla liikkuessa matkaa pysäkille tulee melkein 300 metriä lisää verrattuna lyhyimpään reittiin, koska sillä lyhyimmällä reitillä on kahdet portaat. Lisäksi sitten pitää huomioida se, että metroasemilla on yleensä vain yksi tai korkeintaan kaksi hissiä, joilla pääsee sisään ja ulos. 

Joten kyllä liikkumiseen, johon jo ennen vauvan syntymää meni ihan liikaa aikaa, menee sitä nykyään tuhottomasti.

[/quote]

Joo, jokaisella on omat kokemuksensa. Mulle tutut paikkakunnat (siellä Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä) ovat sivukyliä. Lähimmät ruokakaupat (+ kirjasto, Alko, R-kioski, apteekki ...) ovat 15-20 km:n päässä. Lähin bussipysäkki, jos sellainen on, on 3,5 km:n päässä.Taajamassa tai kirkonkylällä asuminen on tietysti ihan eri juttu.

Jos viikonloppuna sattuu sairastumaan akuutisti, lähin päivystys saattaa olla 40 km:n päässä (ja puhun edelleen vain näistä mulle tutuista paikkakunnista). Ja jos sattuisi käymään niin, että kaipaa kulttuuria pitää todella säätää harvoin kulkevien linja-autojen kanssa että voisi käydä lähikaupungissa (40-60 km) teatterissa, konsertissa, keikalla tai edes leffassa. 

Selvennän vielä, että mä olen sitä mieltä, että Suomi pitää pitää asuttuna. Pk-seudulla asuu jo viidennes suomalaisista ja mun mielestä ihmisen pitää voida asua siellä missä hänen mielestään on paras olla. On hienoa kun syrjäkylien asukkaat vähän siellä sun täällä ovat taistelleet esim kyläkoulujen säilyttämisen puolesta; ne ovat avainasemassa kun taistellaan autioitumista vastaan. Ja kyllä  ihan jokaiselta syrjäkylältä pitäisi päästä julkisella taajamaan ja sieltä lähimpään kaupunkiin edes kaksi kertaa päivässä. 

Tietysti on koulutaksit ja monissa kunnissa tuetaan vanhusten taksikyytejä jonkinlaisilla taksikorteilla, mutta riittääkö se?

Mitä tarkoittaa "ihan tuhottomasti aikaa julkisilla" Helsingissä? Mikä väline, kuinka pitkä vuoroväli, kuinka monta linjaa kotoa keskustaan?

Edelleen utelias

9

Liikaa ihmisiä.

Järjettömän kalliit asunnot, ok-tuloinenkin on käyttörahan suhteen köyhä kun maksaa omakotitaloa pienellä tontilla Helsingissä. Eikä omakotitalosta Helsingin palveluiden pariin kuitenkaan pääse kuin kunnon matkustuksella - ei täältä pistäydytä laaturavintoloissa perheen kanssa iltasella, se on pitkä prosessi joko parkkipaikan etsimisineen ja maksamisineen tai neljän hengen (meillä) bussilippujen maksaminen kumpaankin suuntaan ja se puoli tuntia suuntaansa matkoihin.

t. syntyperäinen stadilainen joka asun Helsingissä työn takia mutta ymmärrän hyvin miksi omakotitaloa esim. perhesyistä haluava ei valitsisi näin elää

[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 19:56"]

Minua sen sijaan uteluttaa kun muutamat mainitsevat Helsingin huonona puolena julkisen liikenteen ja pitkät välimatkat julkisilla. 

Ajokortittomana olen kokenut liikkumisen esim Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä hankalaksi, kun melkein kaikki julkinen liikenne on ajettu alas. 

stadilainen

[/quote]

Kyllähän hesassa liikkumaan pääsee, jos on aikaa... Maaseutumaisissa kunnissa taas ei ollenkaan julkisilla. Mutta sielläkin omalla autolla nopeammin kuin hesassa julkisilla. Ja jos haluaa kävellä, pyöräillä, hiihtää pääsee varmaan samassa ajassa palvelujen ääreen kuin helsingissä julkisilla.

Puhumattakaan siitä, jos asuu maaseututaajamassa, siinähän on kaikki saatavilla olevat palvelut käden ulottuvilla.

Olen ollut Helsingissä töissä, ja tykkään kantakaupungista ja meren läheisyydestä. Jos olisi varaa, niin asuisin mieluusti jossain Töölössä tai Eirassa. Mun tuloilla päätyisin kuitenkin majailemaan johonkin onnettomaan lähiöön.

Olin juuri lapseni kanssa Helsingin keskustassa käymässä ja olen onnellinen ettei siellä tarvitse pienen lapsen kanssa enempää pyöriä. Ratikassa kukaan ei tuntunut väistävän tai huomioivan pientä matkustajaa: tönittiin, rynnittiin päälle yms.

Koska kuulostan just niin sonkajärveläiseltä puhuessani Etelä-Suomesta kotoisin olevien kanssa, että ihan itseänikin alkaa hävettää.

Meillä on kesämökki Kampissa, poika asuu siellä nyt talven ajan, joten ei viitsitä häiritä. Helsinki on hankala paikka asua, kaikki on kaukana, jos ei ihan keskustassa majaile.

- kallis

- jotenkin kalsean tosikkomainen tunnelma, tuntuu että tosi monet ottavat itsensä hirveän vakavasti ja on tärkeää tehdä vaikutus muihin

- julkisilla puksuttaminen on kuluttavaa

- en tunne sitä yhtään kodikkaaksi vaikka siellä olenkin jonkin verran viettänyt aikaa

- spontaanius tuntuu puuttuvan; jokainen kahvihetkikin täytyy merkata kalenteriin kahta kuukautta etukäteen

- jotenkin "hajanainen"; mielestäni esim. Tampereella on sellainen omanlaisensa rento tunnelma mutta Helsinki vain on, totisten ihmisten pyrkiessä sillä bussilla luukkuihinsa

- olen alun perin maalta, ja kaupunkilaisten luonnosta vieraantuneisuus välillä järkyttää, en vain tunne oloani yhtään mukavaksi siellä

up

En kestä sitä epäsiisteyttä, möykkää ja mölyä julkisissa. Somalit huutavat kännykkään, asematunnelissa ja _joka_puolella keskustassa nuohuavat epämääräiset (mies)joukot pedon katse silmissä. Es-teinit pyörivät jengeissä ja räkivät päälle. Ei kiitos. Kaikilla on koko ajan kiire: tungetaan väkisin ratikkaan koska "seuraava tulee vasta 3 min. päästä". Niin ja romanikerjäläiset pöllii kaiken minkä irti saa.

Liian iso kaupunki, ei viihtyisä, liian kallista, liikaa ihmisiä...olen paljasjalkainen manselainen enkä vaan voisi kuvitellakaan muuttavani Helsingin suunnalle.

Ne puhuu suu ammollaan auki ja on niin olevinaan.

Niin ja lisään vielä, että en saa Helsingistä mitään "tunnetta" tai tunnelmaa, tulee vaan sellainen tyhjä olo. On siellä ihan kiva käydä, mutta vielä mukavampi tulla kotiin.

22