Alkoholin suurkuluttajat/alkoholistit, kuinka monta annosta suunnilleen juotte viikossa?

Up. Lisää näitä

Minä noista annoksista... Puolen litran tai kolmen vartin pullo viskiä ja muutama kalja joka päivä paitsi sunnuntaisin, silloin oli viinakaupat kiinni. Sitten lähti muija ja lopetin juomisen kuvitellen, että jospa tuo tulisi takaisin. Ei tullut ja hyvä niin, en minä sitä nalkutusta olisi selvin päin kestänyt. Äskettäin tuli kymmenes selvä vuosi täyteen.

Ehkä sellaiset 8 annosta keskimäärin päivässä.  7*8 = 56  eli varmaan noin 50-60 annosta viikossa.   Näin se menee kun jäi eläkkeelle ja stressi laukesi:  tilalle tuli tyhjyys, jota on jotenkin täytettävä.

Tänään vähän vähemmän.  Vasta yksi kalja ja 8 cl shotti, mutta kyllä se tästä lähtee....

Yritän tipatonta kuukautta.

En ole nyt aikoihin juonut. Tänään ostin minttuviinaan ja muutaman muun pullos. Kohta alkais tissuttamaan. Oli vaan taas niin totaalisen apaattinen olo et kai sitä vähän saa välillä arkea värittää alkoholilla?

Vierailija kirjoitti:

Miten teidän rahat riittää? Ja miten jaksatte hakea tuollaisia lasteja jatkuvasti kaupasta?

Mä en nykyään syö juuri mitään, ei mene ruokaan rahaa. Tänään söin kaurapuuroa aamulla + 1 kananmuna. Illaksi ostin yhden Lidlin hodarin, 60 senttiä maksaa. Ei ole ruokahaluja. Viiniä menee 1,5l/ vrk. Olen viisikymppinen nainen. Alko on lähellä, hyvin jaksaa kantaa. 

Noin 50 annosta viikossa. Olen alle nelikymppinen nainen. Perusiltana ehkä 6 kaljaa ja parina iltana viikossa sit enemmän, 10-16 annosta kerralla.

15-20 annosta viikossa, ajoittuu viikonloppuihin. Lomilla vaihtelevasti 0-6 päivässä.

Viiniä ja olutta, joskus GT.

Olen raitis alkoholistinainen.

Juomavuosinani meni kymmenisen annosta arki-iltaisin, viikonloppuisin sammumiseen saakka. Välillä pidin taukoa eli käytin kodeiinia ja bentsoja.

Tuota rallia kesti yhteensä yhdeksän vuotta, joista kahtena viimeisenä vuotena olin yhden päivän selvin päin.

Töissä kävin koko ajan.

Perjantaiksi ostan sen litran viiniä. Eli aika vähän teihin muihin verrattuna

Ihmiset puhuu että "nauttivat nyt, pitäiskö elämän olla kurjaa, jne" Ettekö te ymmärrä, että ei elämän kuulu olla kurjaa ilman alkoholia? Jos on, alkoholi on aiheuttanut riippuvuuden josta tämä kuvitelma johtuu.

Täsmälleen samat speksit täällä eli 46 ikää ja kymmenen vuotta tuota tahtia päivittäin. Onko ilmennyt haittoja?

Aika mietoa settiä monilla.

Oliko teillä lapsuuskin yhtä kurjuutta ja apatiaa kun ette juoneet?

Vierailija kirjoitti:

Oliko teillä lapsuuskin yhtä kurjuutta ja apatiaa kun ette juoneet?

Oli. Ennen kouluikää melkein aina tylsää. Koulua inhosin. Muut lapset kiusasivat ja tunsin olevani erilainen silloinkin kun ei kiusattu. 13-vuotiaana join ekan kerran ja se oli kuin taivas olisi auennut. Ihmiset ymmärsivät minua ja minä niitä, ja ilman ihmisiäkin pelkkä nousuhumala oli taivas.

Nyt oon 46 v ja yli 20 vuotta juonut elämäntilanteen mukaan 50-90 annosta viikossa. Enkä halua enkä aio lopettaa, eikä haittaa yhtään jos elämä jää vähän lyhyemmäksi näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko teillä lapsuuskin yhtä kurjuutta ja apatiaa kun ette juoneet?

Oli. Ennen kouluikää melkein aina tylsää. Koulua inhosin. Muut lapset kiusasivat ja tunsin olevani erilainen silloinkin kun ei kiusattu. 13-vuotiaana join ekan kerran ja se oli kuin taivas olisi auennut. Ihmiset ymmärsivät minua ja minä niitä, ja ilman ihmisiäkin pelkkä nousuhumala oli taivas.

Nyt oon 46 v ja yli 20 vuotta juonut elämäntilanteen mukaan 50-90 annosta viikossa. Enkä halua enkä aio lopettaa, eikä haittaa yhtään jos elämä jää vähän lyhyemmäksi näin.

Kyllä läski selitykset keksii. Anteeksi jos on liian suora ilmaisu.

Mä en oo varsinaisesti alkoholisti, koska en ole riippuvainen alkosta. Mulla alkoholi on vähän sellainen lääkinnällinen, koska kärsin traumaperäisestä stressihäiriöstä, jonka takia en pysty rentoutumaan ja nukkumaan. Alkoholi on paras lääke niihin. Olen käynyt terapiat ja käytössä on myös oikeat lääkärin määräämät lääkkeet, mutta kun niistä ei ole apua. Traumat aiheutti mies, joka raiskasi mut ja yritti tappaa. Ne traumatakaumat ja jatkuva varuillaan olo ei jätä mua rauhaan, paitsi hetkeksi kun juon. Viikolla olen vesiselvä, mutta viikonloppuna yleensä menee väh. 3 litraa viiniä, usein enemmän. En aio lopettaa, ei ole mitään syytä. Elämä on p as kaa, joten miksi pitkittää. Ja lapsia en tähän maailmaan tee hakattavaksi ja raiskattavaksi, joten en pilaa kenenkään elämää juomalla.

nämä AA IHMISET ovat niin paljon parempia "omasta mielestään"  minun lähtöni ei heille kuulu. valtio suojeli minulta maat. eli veti perseeseen. irvinin sanoin haistakoon paskan koko "valtio valta"

En tiedä miten auttaisin. Itse ahmin alkoholia ahdistukseen.... mutta se vain vei pahempaan. Yhtenä kertana viimein laskin, että olin ottanut päivän aikana 96 alkoholiannosta vain avatakseni sähköpostin liittyen erittäin ahdistavaan työprobleemaan... ja kyllä, silloin >10 vuotta sitten olin ihan pohjilla eikä tuo ollut kivaa ( ei siis se juominenkaan todellakaan, vaan etsin apua ahdistukseen... sorry siitä). Ja tietenkin tiedän ja tiesin tuolloinkin, että se oli typerää, mutta loputon ahdistus ei katso rajoja. 

Ja huomasin 96 alkoholiannoksen jälkeen, että voisin mennä yli 100 tuosta vain, mutta koska itse ongelma ei ollut ratkennut ( eikä se juomisella selvästikään ratkeaisi ), niin nauroin "loputtomasti" ja kävin koisimaan - pari tuntia olisi 24h päivästä jäänyt jäljelle mikäli olisin 100 alkoholiannoksen rajan halunnut rikkoa, mutta sillä ei ollut enää väliä ). 

Alkoholi selvästikään ainakaan itselläni ei auttanut pulmien ratkaisuihin (mikä "yllätys"). En ole alkoholia vastaan, mutta itselleni yritän löytää jotain järkevämpää ahdistukseen ja yleiseen elämän vitutukseen. Juon vieläkin about 50 alkoholiannosta vähintään viikossa - joskus enemmän - kokeilen joko kokonaan lopettaa tai rajoittaa tuosta reilusti. Tiedän ettei liiallinen alkoholi ole itselleni hyväksi, joten etsin vaihtoehtoisia keinoja. Kukka ei ole laillista Suomessa, vaikka helpottaisi, niin etsintä jatkuu ellei halua laittomuuksiin ryhtyä. Joku teaniini jauheena voi vinkkinä auttaa joitakin, ehkä. Tietyt reseptilääkkeet taas muiden kokemuksien ( ja osittain omien, lievästi vain ) tekevät zombieiksi ja/tai pistävät seksuaalisesti mielenkiintoisiin tilanteisiin ( joko loppuu kyky kokonaan tai olet tilanteessa, jossa et voi laueta lainkaan, mutta erektio on lähes loputon... valintoja kait nuokin .. ja useilla sivuoireet ovat vähäisempiä, toivoisin ainakin ). Valikoi siitä sitten.

Oma tilanteeni on enimmäkseen onnellinen loppupeleissä, koska parisuhde sun muuta, mutta käy sääliksi monia muita. Olen siis rajoittamassa melko vähiin alkoholinkäytön tai ehkä lopettamassakin, koska se ei anna parempia kokemuksia itselleni kuin ilman olo. Mutta ymmärrän kyllä niitäkin, joille se antaa jotain... ehkä ihmiset vain ovat erilaisia. Alkoholi on ainakin "hyvä" väliaikainen pakopaikka moniin tilanteisiin. En tiedä sitten kuinka hyvä asia se on loppupeleissä eri ihmisille. Paskat tilanteet kun pitäisi periaatteessa kohdata lopulta, muttei se ole lainkaan niin helppoa kuin sanotaan läheskään kaikissa tapauksissa. En tiedä auttaako tämä kertomus ketään, mutta toivon parasta kaikille, käyttävät alkoholia (millä tahansa tyylillä) tai eivät.