Lue keskustelun säännöt.
Mikä voi olla vikana, kun en saa ns. mammakavereita?
26.09.2020 |
Ennen lapsen saamista minun oli ihan helppo tutustua mm. työkavereihin ja kavereiden kavereihin jne. Koin, että minusta pidettiin ja seurassani viihdyttiin, ja itsekin pidän ihmisistä, oikeastaan ikään ja sukupuoleen katsomatta viihdyn uusien ihmisten seurassa. Olen ihan tavallinen tyyppi, kohta 40-vuotta täyttävä yhden pienen lapsen äiti. Ystävilläni ei kellään ole pieniä lapsia, joten olen yrittänyt tutustua muihin äiteihin mm. puistoissa ja taloyhtiömme hiekkalaatikolla jne. Jopa facebookin ryhmissä etsinyt seuraa muista äideistä ja pienistä lapsista. Menen leikkipuistoissakin juttelemaan siellä oleville aikuisille, naapurissa asuvia pienten lasten äitejä aina moikkaan, juttelen heille, kyselen kuulumisia jne. Mutta kukaan ei halua tutustua minuun sellaista satunnaista small talkia enempää :( . Eräskin naapurissa asuva äiti, jonka kanssa olin jutellut satoja kertoja, kysyin lähtisikö hän lapsensa kanssa meidän mukaan lähistöllä olevaan kauppakeskukseen, lasten ilmaiskonserttiin, yhteen lastentapahtumaan tai kävelyllä (nämä siis eri kertoina). Ei lähtenyt, koska kuulemma oli aina jo sopinut jonkun muun kanssa.
Olen aika yksinäinen, ja mistään ei tunnu löytyvän seuraa samassa elämäntilanteessa olevista, vaikka yritän. Mikä voi olla vikana?
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minusta on mahdollista! Tiede ja historia kuitenkin liittyy kaikkeen. Mitä leikkipuiston kohdalla on ollut viisisataa vuotta sitten, tai miten on mielenkiintoista, kun uutisissa puhuttiin jostain avaruuden ilmiöstä tai mistä vaan. Uutisten kautta syntyy usein juttua, kun moni käy esim. Ylen tai vaikka iltapäivälehdenkin sivuilla tai sattuu näkemään saman dokumentin mainoksen. Jos ei juttu lähde lentoon, niin ei haittaa. Mutta noin voi kyllä jutustella ihan luonnollisestikin. "Tuosta muuten tuli mieleen yksi uutinen, se oli jännä" jne.