Joop ei sitten leivota pipareita meidän perheessä!!
Taas piparin leipominen meni päin persettä, lapset jaksoi keskittyä ehkä puoli tuntia, sitten vanhempi ei tehnyt muuta kuin huusi ja söi taikinaa ja nuorimmainen huusi kurkku suorana. Meni niin pahasti hermot, kun olin vaivalla suunnitellut piirrustukset hienoon piparilinnaan, että heitin koko taikinan ja piparit roskiin ja lähdin pihalle rauhoittumaan. Mies huutaa, että oon pilannut lasten leivontakokemuksen ja oon natsi ja vaadin liikoja, joka nyt hermostuttaa mua vaan lisää ja koko perhe saa kärsiä.
Kommentit (71)
Tehkää ihan tavallisia pipareita muotilla, niin ei tarvi mitään ihmeen kaavoja miettiä. Ei voi olla tuollaista suorittamista piparinkin paisto! Relatka nyt vähän.
No ei se aina onnistu, anna armoa itsellesi:)
Me tehtiin myös tänään pari pellillistä 13 vuotiaan pyynnöstä. ei edes tuon ikäinen jaksanut loppuun asti, syöminen kyllä kelpasi. Seuraavaksi pyydät miehesi puikkoihin, oppii ettei se niin helppoa ole lasten kanssa.
Miksi pitää suorittaa? Siltä tuo ainakin kuulostaa. Olet luonut päässäsi kauniin vision idyllisestä piparien leivonta hetkestä. Ja sitten, kun mikään ei menekään kuten olet suunnitellut, on teillä koko ensimmäinen adventti pilalla.
Relaa vähän!
Ap vois lukasta tuolta tuon paskimmat lapsuusmuistot-ketjun. Ymmärrän, että joskus pinna palaa pahasti, mutta koitapa korjata asia heti. Lasten kanssa leipomisesta ei tosiaan kannata tehdä turhan vakavaa...
Lapset 7v ja 3v t-ap. No olisin halunnut jotain erikoisempaa kerrankin, mies ei ois osannut kuitenkaan leipoa niinku oon suunnitellut, niin en edes halua että se koskis niihin pipareihin.
Relaa. Me leivottiin eilen pipareita ja niistä tuli ihan hirveitä möykkyjä ja lapset varmaan söivät neljänneksen taikinasta :D
Mitäs siitä, kunhan oli hauskaa! En edes haaveile mistään taloista tai linnoista tai muista, ne hankitaan mummolasta erikseen. Meillä ei suurinta osaa edes tunnista mitä esittää...
Ei meilläkään, mut se taas johtuu tuosta migreenistä. Eli piparien tuoksu/haju uunissa on niin voimakas ettei pää vaan kestä :( Eikä auta vaik menisin itse toiseen huoneeseen ja sulkisin oven jne.
Me leivottiin tänään 6- ja 3-vuotiaan kanssa torttuja ja pipareita. Löin molemmille taikina läjät eteen, kaulitsin sen ja annoin valita muotteja. Neljäsosa taikinasta meni parempiin suihin, pari pellillistä tuli pipareitakin. Kaikilla oli kivaa, kun antoi lasten itse tehdä.
Tortut painoin minä muotilla ja annostelin luumun, esikoinen sai taitella kulmat ja kuopus voiteli. Hienoja ja hyviä tuli. Kun tekee lasten ehdoilla, ei kenellekään tule paha mieli. Jos taideteoksia haluaa tehdä, on parempi leipoa yksinään.
Joo nyt vähän relaat. Meillä ainakin tuli edellisen leipmishetken tuloksena käärmeitä, kakkaläläjiä sekä etanapäämies, joka on kuulemma "perheemme vihollinen nro 1". Että juuh en kuvittelekaan että meillä mitään piparilinnoja tullaan ikinä väsäämään. :D
Relaa ap vähäsen, teet sitten ne omat taideteokset kun lapset on menneet nukkumaan.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 19:07"]
Lapset 7v ja 3v t-ap. No olisin halunnut jotain erikoisempaa kerrankin, mies ei ois osannut kuitenkaan leipoa niinku oon suunnitellut, niin en edes halua että se koskis niihin pipareihin.
[/quote]
No ei kai tuon ikäiset jotain unelmalinnoja osaa rakennella.
Kunhan muutaman piparin saavat painettua muotilla ja siinä se.
Tee ap. itse erikseen se linna, mutta anna lasten nauttia leipomisesta, tai ne ei ikinä halua sua auttaa, vaikka osaisivat.
Jessus. Miten teillä vaativammat asiat oikein onnistuvat jos yhdestä piparinleivonnasta saat tuollaisen draaman pystyyn?
Eikö se nyt ole aika luonnollista että pienet lapset eivät jaksa tuntikausia mitään pipareita vääntää kun jo aikuistakin saattaa kyllästyttää? Ja jos et halua että syövät puoli taikinaa niin voisikohan niitä tenavia vaikka kieltää?
Mekin leivottiin eilen pipareita, tosin ilman piirrustuksia. Yksi lapsi lähti pelaamaan futista, toinen auttoi jonkin aikaa kunnes kyllästyi (itse olin kyllästynyt touhuun jo paljon aiemmin) ja meni katsomaan telkkua. Kolmas oli nukkumassa. Piparit maistuivat kaikille, ja se oli vähän niinkuin ideanakin.
Löysää sitä nutturaa ja unhoda ne piparilinnat ja muut härpäkkeet. Meillä piparien leivonta menee sujuvasti, kun minä annan lapsille (5.v ja 7.v) palat taikinaa, jotka sitten kaulivat ja painavat muoteilla. Siirrän piparit pellille ja uuniin. Saavat tehdä tätä niin pitkään kun jaksavat ja sitten kun into loppuu niin minä teen loput. Myöhemmin jos mielenkiintoa riitää, lapset saavat koristella piparit.
Kuulostat kamalalta äidiltä, luojan kiitos itselläni on kärsivällisyyttä enemmän.
Odota, kun lapsillesi tulee noin 10 vuotta lisää ikää, niin he ehkä jaksavat leipoa kanssasi piparilinnan, ei 7- ja 3-vuotiailla riitä sellaiseen pinna. Hyvä jos tavallisten piparien tekoon.
Ihan kuin olisit ottanut mallia ruotsalaisista lehdistä, joissa joka vuosi julkaistaan samoja Carl Larssonin taidekuvia ihanneperheestä, jossa punaposkinen äiti ja punaposkiset lapset touhuavat innokkaasti joulua valmistamassa. Anna ruotsalaisten söpöstellä, mitä haluavat. Tee sinä ihan tavallista proosallista suomalaista joulua, joka ei vaadi sen enempää piparilinnoja kuin jouluverhoja, joululautasia, joulumattoja jne. jne. Tärkeintähän on rauhoittuminen ja yhdessäolosta nauttiminen ja kenties myös joulun sanomaa kuunnellen. Jos et vedä mahdottomilla valmisteluilla itseäsi piippuun, jaksat nauttia joulusta täysin siemauksin. Rauhallista joulunodotusta!
Olen 25-vuotias, enkä omaa hermoja rakentaa itse yksinäni piparikakkutaloa. Niin ei ehkä kannata nuoremmiltakaan semmoista olettaa. Jos haluat hienoa ja ihmeellisyyksiä, on paree olla joko Strömssössä töissä tai sitten teet niitä yksin keskellä yötä, tai miehen ja lasten ollessa vaikka siellä uimahallissa. Isoäiti teki aina meidän kanssa niin, että teki taikinan, jakoi sen osiin, ja lätti meille yhden osan nenän eteen. antoi leikkiä kaulimella, ja lopuksi "vähän auttoi" eli kauli sen kunnolliseksi. Sitten saatiin painella muoteilla, ja isoäiti latoi niitä sitä mukaa pellille ja uuniin. Sitten syötiin kaikki ylijämät taikinat ja vietiin muotit tiskialtaaseen. ja sitten muuta leikkimään. :P
Me leivottiin 2-veen kanssa aamullaja kivaa oli, lapsi painoi muotteja valmiiksi kaulittuun taikinaan ja mutusti taikinaa minkä kerkesi, piparkakkutalon rakennan itse sitten illalla kun lapsi on nukkumassa ja poika saa sitten auttaa sen koristelussa huomenna.
AP tosiaan kannattaisi relata, ei se ole niin vakavaa. Ne mukavat muistot on tärkeämpiä kuin täydelliset leivonnaiset.
Ap taitaa leipoa piparilinnojaan Porvoossa?
Ja jos ei, niin kannattaa vähentää lifestyle-blogien ja -lehtien seuraamista. Normaali lapsiperhe-elämä (tai elämä ylipäätään) ei ole valkoista ja putipuhtoista tomusokerilla kauniisti kuorrutettua kiiltokuvahöttöä.
Jos haluat viimeisen päälle olevan piparkakkulinnan, näperrä se ihan itseksesi. Jos haluat kaikille kivan leipomiskokemuksen, lataa lapsille taikinaa eteen, ohjaa vähän, anna luovuuden kukoistaa, ja sen jälkeen paista ne piparimöykyt, joita taikinasta on vielä kaiken taikinan syömisen jälkeen jäljellä.
Ja ihan tosissaanko täällä joku ehdotti, että mies olisi voinut ottaa leipomisohjat käteen sen jälkeen kun vaimolla keitti kiinni? Just. Ihan niin.
Onko joulun (ja elämän ylipäätään) tarkoitus jokin yltiöpäinen suorittaminen? Ja ne kauniit levolliset perhekuvat jaettavaksi sos.mediaan?
Mä aina ihmettelen näitä ketjuja.. Millaisia lapsia teillä oikein on..? Mihinkään ei osata/jakseta keskittyä, joku oikein kertoi miten 13 vuotiasei jaksanut keskittyä loppuun saakka!?!? Siis mitä helvettiä!??!!? :O Meillä lapset osallistuu kaikkeen, mm. 2v laittaa kanssani ruokaa, tyhjentää tiskikonetta, laittaa tavaroita paikalleen ja leipoo.. Ei puhettakaan mistään riehumisesta, huutamisesta, jnejne.. Just näin kaupassa kun ihan pieni poika (max 2v, varmasti nuorempikin), tutti suussa, juuri oppinut kävelemään, kiljui, huusi, rääkyi pää punaisena. Loppui vasta kun äitinsä raahasi jättikokoisen karkkipussin kersalle. Hetken päästä olivat kassajonossa, sitten mukula karkasi irtokarkkihyllylle, mussuttamaan niitä karkkeja ja availemaan kaikkia laatikoita.. Kun äitinsä vihdoin meni perään, alkoi taas se JÄRKYTTÄVÄ kiljunta ja rääyntä.. Kasvatus on taas todella kohdillaan.. :(
m'ä leivoin 13 v kanssa kääretorttua, ja sen mielenkiinto herpaantui kriittisessä paikassa, kun piti katsoa jalkapallotuloksia. teki sit loppuun. 3 ja 7 v on vielä tosi pieniä...
Minkä ikäisiä lapsesi ovat?