Lost boys, käyttekö katsomassa?

Kaikki eivät kasva pumpulissa kirjoitti:

Harvemmin se vika on narkomaanissa.

Mun ystävä on yrittänyt kuiville pitkään, mutta jatkuva huono kohtelu terveydenhuollossa lannistaa..

Kohtelevat kuin paska kasaa hyvä kun ei syljetä naamaan kun hakee kirvaushoitolääkkeensä.

Ystävällöni ihan kamala elämä ollut enkä kestä katsoa miten häntä kohdellaan.. Toinen yrittää eikä kukaan tsemppaa tai kehu... Miettikää oma lapsi tuohon tilanteeseen te jotka haukutte päihteidenkäyttäjiä.

Entä jos ystäväsi ei olekaan systeemin uhri, vaan on aina luullut olleensa erityinen, ansaitsevansa parempaa kohtelua kuin muut ja lisäksi tykännyt olla päihtynyt enimmän osan aikaa.

Piti katsoa pari modernia perhettä perään, että pystyi alkaa nukkumaan hyvällä mielellä.

Olen ihan livenä teininä seurannut rännäämistä, mutta kyllä teki pahaa katsoa sitä nyt telkkarista.

Mutta tuli kyllä maailman epäreiluus hyvin esille. Suomalaiset, maailmanmittakaavassa kultalusikka suussa syntyneet kaiken helposti saaneet menee köyhempiin maihin huväksikäyttämään huonompiosaisia ihmisiä. Ihan oikein niille tulla ryöstetyksi. Kaikki näiden Suominarkkien rahat pitäisi ottaa pois ja lahjoittaa köyhien maiden lasten koulutukseen. Suominarkit voisivat mennä myymään persettä Kambodza kaduille.

Vierailija kirjoitti:

Mieleeni jäi se, että tosiaanko nämä narkomaanit uskoivat, että ostetut tytöt ihan rakkauttaan hengailevat heidän kanssaan.

Luulisi, ettei porukka ihan noin hyväuskoista olisi.

Niin, he olivat narkomaaneja, eli tuskin elämässään yleensäkkään kaikista loogisimpiin päätelmiin kykeneviä ihmisiä.

Minusta rosoisuus sopii tähän dokkariin.

Naisten asema näyttää tosi surkealta.

Miten tuolla on joka paikka täynnä roskiakin ulkona?

Ei tämä nyt minustakaan ihan kaiken sen suitsutuksen arvoinen ollut. Jotenkin tässä oli hirveän paljon sellaista että kamera kuvaa jotain seinää, lattiaa, kattoa... eikä oikein ole mitään asiaa eikä näytettävää. Tämän olisi voinut tiivistää varttituntiin.

Vierailija kirjoitti:

Naisten asema näyttää tosi surkealta.

Miten tuolla on joka paikka täynnä roskiakin ulkona?

Ei ole kunnallista jätehuoltoa.

Minusta ihan hyvä dokkari, tosi järkyttävä ja surullinen. Mieleen jäi kaikumaan tekijän viimeinen lause: ’halusin hänen kuolevan’. Mutta miksi näin?

Vierailija kirjoitti:

Minusta ihan hyvä dokkari, tosi järkyttävä ja surullinen. Mieleen jäi kaikumaan tekijän viimeinen lause: ’halusin hänen kuolevan’. Mutta miksi näin?

Koska Janin elämä oli pelkkää p...kaa.

Olen katsonut sen ekan. Rovaniemeläisenä sitä haluaa katsoa kaikki kaupungissa kuvatut pätkät ja bongata tuttuja nurkkia. Luoja miten ahdistava ja surullinen se oli. Tuli niin paha mieli sen päähenkilöpojan takia. Sellainen avuton, surkea suru jäi ikäänkuin tahrana mieleen. Voimattomuus.

En tiedä haluanko katsoa tätä toista. Mutta en ymmärrä miksi nämä halutaan kieltää nuorilta, en nimittäin ole koskaan nähnyt yhtä voimakkaasti huumeidenvastaista dokumenttia/elokuvaa kuin ykkönen. Siinä kävi niin yksioikoisen selvästi ilmi, mitä se huumeidenkäyttö oikeasti on. Ja ettei se ole mitään jännää, glamouria, mahtavaa, kokeilua tai muuta. Se on vain surua ja halua paeta elämästä pois, istumaan tyhjänä eteensä tuijottaen.

Tavallaan meni sinne kuolemaan. Ei mitään tuloja, ei suunnitelmia. Veti vaan kamaa niin kauan kuin rahaa riitti. Siellä ei sossu auta eikä varastelemalla pärjää kuin paikalliset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta ihan hyvä dokkari, tosi järkyttävä ja surullinen. Mieleen jäi kaikumaan tekijän viimeinen lause: ’halusin hänen kuolevan’. Mutta miksi näin?

Koska Janin elämä oli pelkkää p...kaa.

No niin, näinhän se tietysti on. Mutta siltikin jäi vaivaamaan tuo tokaisu. Ehkä ystävä ennemminkin olisi halunnut Janille parempaa elämää, mutta se ei vaan sitten ollut mahdollista, joten muuta vaihtoehtoa ei sitten ollut jäljellä.

Olihan se teininä ihan jännä vampyyrifilmi. Onko siitä tehty joku uusversio?

En jaksanut katsoa loppuun asti, Reindeerspotting oli paljon paremmin tehty.

Vierailija kirjoitti:

Naisten asema näyttää tosi surkealta.

Miten tuolla on joka paikka täynnä roskiakin ulkona?

Joo kävi sääliksi ehkä eniten niitä naisia.. En usko, että ihan vapaaehtoisesti ovat tuohon pisteeseen alunperin päätyneet. Janilla ja kumppaneilla on sentään ollut jonkinlainen valinnanvara elämässään.

Vierailija kirjoitti:

Eipä ollut kovin ihmeellinen. Mitään ratkaisua asiaan ei saatu, ja ne useat tekotaiteelliset pätkät siellä välissä ärsyttivät (dramaattista musiikkia ja kamerakuvaa, kertoja horisee jotain pseudofilosofista puutaheinää). En ymmärrä, miksi niissä pätkissä käsiteltiin kertojan juttuja, eihän dokkari häntä käsitellyt noin muutenkaan. Myös dokkarin loppu oli outo. Jos tuosta aiheesta saadaan puristettua vielä kolmas dokkari, niin toivottavasti tuo tekotaiteellisuus jää pois, ja kerronta palaa suoraan kerrontaan, jota se oli Reindeerspottingissa.

Olihan se kertoja itsekin monella tavalla mukana tapahtumissa.

Vierailija kirjoitti:

Naisten asema näyttää tosi surkealta.

Miten tuolla on joka paikka täynnä roskiakin ulkona?

Pitää linkittää tämä keskustelu kun porukka reissaa siellä Thaimaassa ja noissa maissa yleensä ja ylistää sitä, kuinka kaikki "ovat niin ystävällisiä ihmisiä". Tässä näkyi se karumpi puoli siitäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten asema näyttää tosi surkealta.

Miten tuolla on joka paikka täynnä roskiakin ulkona?

Joo kävi sääliksi ehkä eniten niitä naisia.. En usko, että ihan vapaaehtoisesti ovat tuohon pisteeseen alunperin päätyneet. Janilla ja kumppaneilla on sentään ollut jonkinlainen valinnanvara elämässään.

Sama valinnanvara on kaikilla. Ei sielläkään jokainen hutsuna elä, vaatii toki työteliäisyyttä ja muutakin kuin narkkaamista ja hauskan pitoa.

Jos narkomaanin elämäntavan valitsee, on sesitten siinä.

Kun musta Reendeerspotting oli todella ahdistava, niin tämä ei ollut mielestäni yhtä kamala. Oli se synkkä ja surullinen tietenkin.

Ja ymmärrän kommentoijia, joiden mielestä elokuvan sisällön olisi voinut tiivistää 45 minuuttiin. Minulle oli ihan ok, että haluttiin dramatisoida niitä tapahtumia. Tuntuu, että näissäkin kommenteissä osa ei tavallaan tajua niiden haastattelupätkien perusteella, kuinka kurjassa tilanteessa nuo päähenkilöt olivat. Ja dramatisoinnilla haluttiin vähän laittaa lihaa luiden ympärille, taustoittaa haastispätkiä. Että ensin Jani ja Antti olivat viettäneet makeaa elämää (heidän mittapuullaan), mutta kun rahat loppuivat, Janille kävi huonosti ja vaikka Jani ei olisi kuollut, hänen elämännäkymänsä olisivat olleet elämä jossain katuojassa. Tai kuten lopussa sanottiin, olisi palannut Suomeen ja olisi jatkanut narkkaamista entiseen tapaan. Reindeerspottingissa hänessä oli vielä jotain nuoruuden toiveikkuutta, nyt hän oli enemmän vain raunio, joka eli huumeannoksesta toiseen.

Läheiseni on vaipunut psykoosiin joten kun Antti lopussa vaikutti siltä, että hän on psykoosissa, ehkä sitten sellaiselle, joka ei ole omakohtaisesti kokenut sellaista, että läheinen tuntemasi ihminen on psykoosissa, ei välttämättä tajua, miten vakava tila Antilla oli, mahdollisesti vasta kehkeytymässä. Ja siis ilmeisistä syistä, oli kasautunut noita asioita, jotka olivat huonosti ja sen lisäksi Janin kuolema oli järkyttänyt häntä ja se oli käsittelemättä, arkikielellä voi sanoa, että hän vain meni noista asioista sekaisin.

Mun mielestä elokuvan ansio oli se, että Janin tarina sai lopun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten asema näyttää tosi surkealta.

Miten tuolla on joka paikka täynnä roskiakin ulkona?

Joo kävi sääliksi ehkä eniten niitä naisia.. En usko, että ihan vapaaehtoisesti ovat tuohon pisteeseen alunperin päätyneet. Janilla ja kumppaneilla on sentään ollut jonkinlainen valinnanvara elämässään.

Sama valinnanvara on kaikilla. Ei sielläkään jokainen hutsuna elä, vaatii toki työteliäisyyttä ja muutakin kuin narkkaamista ja hauskan pitoa.

Jos narkomaanin elämäntavan valitsee, on se sitten siinä.

Musta tää on mustavalkoinen mielipide, se kertojahan kävi jossain slummissa, joka oli ollut aiemmin tunnettu siitä, että siellä sai hyväksikäyttää myös lapsia. Jos on sellaiseen syntynyt, niin ei välttämättä noissa ympyröissä löydä mitään parempaa elämäntapaa. Se on tietysti surullista ja järkyttävää.