39-vuotias mies ja puolessa vuodessa sain Tinderissä viisi matchia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kysynkin, keksiikö kukaan miksi kiinnostukseni keskustelua kohtaan tyrehtyi?

En kyllä arvaa! Aluksi ajattelin, että mies puhui vain itsestään eikä kysellyt sinusta mitään, mutta oli siellä ainakin opiskeluista kysymys. Tuo kuulosti ihan perushyvältä startilta itselleni. Pientä huumoria kaipaan kyllä itse eli sellainen hieman vakava jutustelu pelkästään ei ole minua.

M

Meni ekalla oikeaan. Keskustelu loppui heti kun minä lakkasin viemästä sitä eteenpäin. Mies kysyi minulta yhden ainoan kysymyksen, ja senkin vasta siinä vaiheessa kun en enää heti vastannut. Hänestä oli ihan jees höpistä vain itsestään useissa suhteellisen pitkissä viesteissä. Hän siis koki ilmeisesti olevan haastateltavana. Eli joko tyyppi ei ollut kiinnostunut minusta ollenkaan ja halusi vain avautua elämästään jollekin tai tyypillä on kehnot vuorovaikutustaidot. 

Mitä väliä, kuka vie keskustelua eteenpäin jos keskustelu kuitenkin soljuu ? Sinä tartuit hanakasti kaikkeen mitä mies sanoi ja kyselit itse. Mistä silloin voi tietää että sinä haluaisitkin olla se, jota haastatellaan? Mies ei kuitenkaan ollut päälle käyvä omista asioistaan höpöttäjä. Itsehän sinä kyselit ja hän vastasi. Ei taida vuorovaikutustaidot sielläkään kunnossa .

Mä en halua, että jompaa kumpaa vuorollaan haastatellaan, vaan haluan keskustelun, jossa molemmat osoittaa kiinnostusta toista kohtaan ja molemmat avautuu. Mutta miksi ihmeessä avautuisin tyypille, joka ei ososita pienintäkään kiinnostusta mua kohtaan?

Hän kysyi mitä opiskelet? Kommentoi kyseistä alaa. Sinä alat valittaa työllistymisestäsi ja hän vastaa. Mitä vielä olisi pitänyt tehdä, että keskustele menisi sinun piirustuksiesi mukaan?

Sun pitää ymmärtää, että mä olen käynyt tämän keskustelun jo monesti aiemmin. Mä olin jo tuossa kohtaa  jo oikeastaan menettänyt kiinnostukseni ja henkisesti irtisanoutunut "keskustelusta".  Toi on ihan vakiokuvio noiden haastateltavien toiminnassa. Ensin ei itse viedä mitenkään eteenpäin, ja tätä linjaa jatketaan niin kauan kuin mahdollista, mutta sitten kun toinen ei sitten enää vastaakaan (toisin sanoen esitä jatkokysymyksiä), niin sitten tehdään se viimeinen epätoivoinen yritelmä, jolla kokeillaan. Eli esitetään mahdollisimman pilipali-kysymys. Monesti, jopa useimmiten se on "Entäs sä?". Tällä kertaa, koska olin omatoimisesti maininnut opiskelevani, mies koki sen helpoimmaksi kysymykseksi. Itselläni oli tässä kohtaa jo muut hommat mielessä, joten en jaksanut enää elvyttää keskustelua ja mies ei tähän yksinään kyennyt (sillä onnistunut keskustelu edellyttää vastavuoroisuutta).

Niin vastavuoroisuutta juuri sinun haluamallasi tavalla. Mutta jatka toki valitsemallasi linjalla.

Niin jatkan. Tänä vuonna olen käynyt about kymmenillä treffeillä, vaikka profiili oli kesän suljettu. Entäs sä? 

Sinua ei kiinnostanut mies alunperinkään tarpeeksi. Jos olisit halunnut hänet oikeasti tavata, olisit tehnyt sen eteen töitä. Turha laittaa tätä miehen huonon keskustelun piikkiin

Tämähän on hyvin tyypillistä. Miehen kuuluu panostaa ja viedä hommaa eteenpäin. Jos nainen joutuu osallistumaan osaltaan niin hänen mielenkiinto lopahtaa kuten esimerkissä.

Mä en odota, että mies vetää mua perässään kuten pulkkaa. Mä en myöskään vedä miestä perässäni. Molemmat vetää oman osuutensa tai antaa olla. Katso sanakirjasta vastavuoroisuus. 

Ja miten sinä mielestäsi toteutit tuota vastavuoroisuutta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan voitaisiin yrittää ymmärtää toisiamme täällä eikä arvostella toista yhden keskusteluesimerkin perusteella. Täällä tää ilmapiiri on usein vaan ihan tarpeettoman myrkyllistä.

Miksi meidän pitäisi olla samaa mieltä kanssasi tai muuten olemme myrkyllisiä?

Juuri tuota tarkoitan eli ei pyritä ymmärtämään hyvällä tahdolla mitä toindn voisi tarkoittaa. Keskustelut kääntyy usein vain toisten syyttämiseksi. Eri mieltä voi olla, mutta sitä hyväntahtoisuutta ja ymmärrystä voisi ripotella joukkoon. Tulisi monelle kivempi mieli samalla!

Eihän tässä kukaan syytä ketään. Esitetään ainoastaan kritiikkiä tämän demonpitäjän kommunikaatiotaidousta. Kritiikistä on aina mahdollisuus oppia ja ottaa onkeensa ettei tarvitse kymmenillä turhilla deiteillä kiertää. -eri

Eli siis ymmärränkö nyt oikein? Mun pitäisi tästä nyt oppia sellaiset asiat, että vaikka toinen ei kysele minulta mitään, mun pitää silti puhua itsestäni. Ja vaikka toinen ei osoita mielenkiintoa mua kohtaan, niin mun pitää sinnikkäästi vain jatkaa keskustelua. 

Miksi nämä asiat ei päde siihen toiseen osapuoleen? Mikä häntä olisi estänyt laittamasta mulle viestejä, vaikka en kysynyt häneltä mitään? 

Mä kuitenkin aina välillä pääsen sinne treffiasteellekin. Ja yleensä aika puheliaitten ja keskustelutaistoisten miesten kanssa. Mä pidän puheliaista ja keskustelutaitoisista miehistä. Eli mitä mä voitan sillä, että väen vängällä jatkan keskustelua miehen kanssa, johon kiinnostus on lopahtanut?

Sinun täytyy kysyä itseltäsi mitä olet valmis tekemään, jotta pääsisit siltä ikuisesta treffiasteelta eteenpäin. Vai oletko tyytyväinen ikideittailija? Siinähän ei sinänsä ole mitään pahaa -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppupäätelmä on että miehet keskustelevat väärin tinderissa. Hahhahh :D Ne varmaan pilkkovat tomaatitkin väärin!!

Jos pääsee edes joskus treffeille (ei välttämättä Tinderistä), niin ongelma tuskin on keskustelutaidoissa. Se on nykyään ihan normaalia, että suurin osa keskusteluista naisten kanssa ei johda mihinkään, sanoit mitä tahansa.

M31

Se on ihan normaalia yleensäkin deittailussa, puolin ja toisin. Deittailun idea on katsoa löytyykö riittävästi yhteistä ja kipinää jotta tutustumista kannattaa jatkaa. Harvat kiinnostuvat ihan jokaisesta vastaantulijasta, joten ottaa aikansa että oikeanlainen ihminen löytyy. Tsemppiä!

Kyllähän näiden ketjujen ja kommenttien perusteella naiset tekee joskus näin ulkopuolisen silmin aika nopeitakin päätöksiä sen suhteen, että ei jatkoon. Yksi väärä sana, kysymättä jäänyt kysymys, kysytty kysymys, ihan mikä vaan yksittäinen asia voi tarkoittaa sitä, että nainen pistää liinat kiinni. Tai no, enhän mä tiedä onko se sukupuolisidonnainen asia, mutta ainakin siltä vaikuttaa, että korostuu naisilla. Ehkä se heijastaa vähän sitäkin tosiasiaa, että naisilla niitä juttukumppaneita usein on jonossakin. On helppo siirtyä vaan seuraavaan, jos yksittäinen mies tuottaa millään tapaa pettymyksen.

Itse löysin nykyisen kumppanini netistä muutama vuosi sitten. Mulla oli ruuhkaa, hän keskittyi aina yhteen kerrallaan. Minuun hän joutui keskittymään kuukauden ennen kuin ehdimme tavata. Ja sen kuukauden aikana oli useampi sellainen hetki, jolloin mulla, syystä tai toisesta, oli jäänyt johonkin viestiin vastaamatta. Jos mieheni olisi yhtään vähemmän periksiantamaton tyyppi, emme varmasti olisi koskaan edes tavanneet. Eikä tätä kannata lukea niin, että hän olisi ollut jotenkin epätoivoinen tai roikkujatyyppi, mutta jotenkin hän osasi aina palata siihen meidän keskusteluun siten, että se jatkui luontevasti.

No, onnea kaikille näihin kuvioihin. Ei ne helppoja ole, mutta jospa sinnikkyys palkittaisiin. Mutta antakaa myös vähän armoa sekä itsellenne että toisillenne. Ihminen siellä linjan toisessa päässäkin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt kysynkin, keksiikö kukaan miksi kiinnostukseni keskustelua kohtaan tyrehtyi?

En kyllä arvaa! Aluksi ajattelin, että mies puhui vain itsestään eikä kysellyt sinusta mitään, mutta oli siellä ainakin opiskeluista kysymys. Tuo kuulosti ihan perushyvältä startilta itselleni. Pientä huumoria kaipaan kyllä itse eli sellainen hieman vakava jutustelu pelkästään ei ole minua.

M

Meni ekalla oikeaan. Keskustelu loppui heti kun minä lakkasin viemästä sitä eteenpäin. Mies kysyi minulta yhden ainoan kysymyksen, ja senkin vasta siinä vaiheessa kun en enää heti vastannut. Hänestä oli ihan jees höpistä vain itsestään useissa suhteellisen pitkissä viesteissä. Hän siis koki ilmeisesti olevan haastateltavana. Eli joko tyyppi ei ollut kiinnostunut minusta ollenkaan ja halusi vain avautua elämästään jollekin tai tyypillä on kehnot vuorovaikutustaidot. 

Mitä väliä, kuka vie keskustelua eteenpäin jos keskustelu kuitenkin soljuu ? Sinä tartuit hanakasti kaikkeen mitä mies sanoi ja kyselit itse. Mistä silloin voi tietää että sinä haluaisitkin olla se, jota haastatellaan? Mies ei kuitenkaan ollut päälle käyvä omista asioistaan höpöttäjä. Itsehän sinä kyselit ja hän vastasi. Ei taida vuorovaikutustaidot sielläkään kunnossa .

Mä en halua, että jompaa kumpaa vuorollaan haastatellaan, vaan haluan keskustelun, jossa molemmat osoittaa kiinnostusta toista kohtaan ja molemmat avautuu. Mutta miksi ihmeessä avautuisin tyypille, joka ei ososita pienintäkään kiinnostusta mua kohtaan?

Hän kysyi mitä opiskelet? Kommentoi kyseistä alaa. Sinä alat valittaa työllistymisestäsi ja hän vastaa. Mitä vielä olisi pitänyt tehdä, että keskustele menisi sinun piirustuksiesi mukaan?

Sun pitää ymmärtää, että mä olen käynyt tämän keskustelun jo monesti aiemmin. Mä olin jo tuossa kohtaa  jo oikeastaan menettänyt kiinnostukseni ja henkisesti irtisanoutunut "keskustelusta".  Toi on ihan vakiokuvio noiden haastateltavien toiminnassa. Ensin ei itse viedä mitenkään eteenpäin, ja tätä linjaa jatketaan niin kauan kuin mahdollista, mutta sitten kun toinen ei sitten enää vastaakaan (toisin sanoen esitä jatkokysymyksiä), niin sitten tehdään se viimeinen epätoivoinen yritelmä, jolla kokeillaan. Eli esitetään mahdollisimman pilipali-kysymys. Monesti, jopa useimmiten se on "Entäs sä?". Tällä kertaa, koska olin omatoimisesti maininnut opiskelevani, mies koki sen helpoimmaksi kysymykseksi. Itselläni oli tässä kohtaa jo muut hommat mielessä, joten en jaksanut enää elvyttää keskustelua ja mies ei tähän yksinään kyennyt (sillä onnistunut keskustelu edellyttää vastavuoroisuutta).

Niin vastavuoroisuutta juuri sinun haluamallasi tavalla. Mutta jatka toki valitsemallasi linjalla.

Niin jatkan. Tänä vuonna olen käynyt about kymmenillä treffeillä, vaikka profiili oli kesän suljettu. Entäs sä? 

Sinua ei kiinnostanut mies alunperinkään tarpeeksi. Jos olisit halunnut hänet oikeasti tavata, olisit tehnyt sen eteen töitä. Turha laittaa tätä miehen huonon keskustelun piikkiin

Tämähän on hyvin tyypillistä. Miehen kuuluu panostaa ja viedä hommaa eteenpäin. Jos nainen joutuu osallistumaan osaltaan niin hänen mielenkiinto lopahtaa kuten esimerkissä.

Mä en odota, että mies vetää mua perässään kuten pulkkaa. Mä en myöskään vedä miestä perässäni. Molemmat vetää oman osuutensa tai antaa olla. Katso sanakirjasta vastavuoroisuus. 

Ja miten sinä mielestäsi toteutit tuota vastavuoroisuutta?

Olin kiinnostunut miehestä, näytin sen kysymällä mieheltä asioita jotta saisin hänestä ihmisenä paremman kuvan ja viestiäkseni, että olen kiinnostunut jatkamaan keskustelua kanssaan. Reagoin hänen kertomiinsa asioihin ja esitin jatkokysymyksiä. Jopa kerroin jotain itsestäni, vaikka ei kysytty, kun saatoin sen luontevasti tuoda esille keskustelussa. Olin siis kiinnostunut hänestä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan voitaisiin yrittää ymmärtää toisiamme täällä eikä arvostella toista yhden keskusteluesimerkin perusteella. Täällä tää ilmapiiri on usein vaan ihan tarpeettoman myrkyllistä.

Miksi meidän pitäisi olla samaa mieltä kanssasi tai muuten olemme myrkyllisiä?

Juuri tuota tarkoitan eli ei pyritä ymmärtämään hyvällä tahdolla mitä toindn voisi tarkoittaa. Keskustelut kääntyy usein vain toisten syyttämiseksi. Eri mieltä voi olla, mutta sitä hyväntahtoisuutta ja ymmärrystä voisi ripotella joukkoon. Tulisi monelle kivempi mieli samalla!

Eihän tässä kukaan syytä ketään. Esitetään ainoastaan kritiikkiä tämän demonpitäjän kommunikaatiotaidousta. Kritiikistä on aina mahdollisuus oppia ja ottaa onkeensa ettei tarvitse kymmenillä turhilla deiteillä kiertää. -eri

Eli siis ymmärränkö nyt oikein? Mun pitäisi tästä nyt oppia sellaiset asiat, että vaikka toinen ei kysele minulta mitään, mun pitää silti puhua itsestäni. Ja vaikka toinen ei osoita mielenkiintoa mua kohtaan, niin mun pitää sinnikkäästi vain jatkaa keskustelua. 

Miksi nämä asiat ei päde siihen toiseen osapuoleen? Mikä häntä olisi estänyt laittamasta mulle viestejä, vaikka en kysynyt häneltä mitään? 

Mä kuitenkin aina välillä pääsen sinne treffiasteellekin. Ja yleensä aika puheliaitten ja keskustelutaistoisten miesten kanssa. Mä pidän puheliaista ja keskustelutaitoisista miehistä. Eli mitä mä voitan sillä, että väen vängällä jatkan keskustelua miehen kanssa, johon kiinnostus on lopahtanut?

Sinun täytyy kysyä itseltäsi mitä olet valmis tekemään, jotta pääsisit siltä ikuisesta treffiasteelta eteenpäin. Vai oletko tyytyväinen ikideittailija? Siinähän ei sinänsä ole mitään pahaa -eri

Mä olen ihan tyytyväinen elämääni. Joskus on kiva käydä treffeillä ja jos joku kiva sattuu kohdille, ehkä enemmänkin. Mutta mulla ei ole mitään korventavaa tarvetta saada ketään. Siksi mun kiinnostus loppuu nopeasti. Tästä syystä mulla ei myöskään ole suurta tarvetta yrittää ymmärtää tai yrittää säilyttää mielenkiintoa tai jatkaa ikävystyttäväksi käyvää keskustelua siltä varalta, että siinä onkin jotain.  Ap:lla selvästi on, sillä hän aloitti tällaisen ketjun. Siksi neuvoisin Ap:ta kiinnittämään pieniinkin juttuihin huomiota ja siksi jaoin tämän esimerkin täällä myös. 

MInä vaihdan muutaman viestin, jossa itse kyselen. Jos toinen ei esitä niiden aikana keskustelua ylläpitäviä vastakysymyksiä, niin lopetan. Ei todellakaan kiinnosta mennä livetreffeille, jossa joutuu yksin ylläpitämään keskustelua 🤦‍♀️. Sellaista siedetään ihmissuhteissa yleensä vain lapsilta, joita jännittää, eivätkä vielä osaa. Aikuiset yrittävät helpottaa tilannetta ja siksi kantavat suuremaan vastuun.

Vierailija kirjoitti:

MInä vaihdan muutaman viestin, jossa itse kyselen. Jos toinen ei esitä niiden aikana keskustelua ylläpitäviä vastakysymyksiä, niin lopetan. Ei todellakaan kiinnosta mennä livetreffeille, jossa joutuu yksin ylläpitämään keskustelua 🤦‍♀️. Sellaista siedetään ihmissuhteissa yleensä vain lapsilta, joita jännittää, eivätkä vielä osaa. Aikuiset yrittävät helpottaa tilannetta ja siksi kantavat suuremaan vastuun.

Tämä. Vastavuoroinen keskustelu on ehdoton kriteeri jotta voin kiinnostua miehestä niin paljon, että treffeille lähtisin. Se, kun joku täällä alkaa vääntää tuosta annetusta esimerkistä, että miten muka ko. nainen siinä vie keskustelua eteenpäin mutta mies ei, viittaa juuri sellaiseen mieheen joita on Tinderissä paljon, ja joiden kanssa keskustelun lopetan lyhyeen. Kannattaisi ihan oikeasti pohtia, mitä tuon esimerkin antaja halusi sanoa, sen sijaan että yrittää vain disautella ja hämätä. 

Jos keskustelu ei toimi luontevasti vaan minä joudun yksin kannattelemaan sitä, niin pystyn siihen kyllä halutessani. Esimerkiksi töissä siihen pitää joskus pystyä kun tapaa uuden kontaktin, joka ei kykene kannattelemaan tilannetta. Tai kuten joku jo äsken sanoikin, lasten kanssa. Mutta parisuhteessa tahdon vuorovaikutuksen olevan tasavertaista, siis sellaista jota kumpikin osapuoli kannattelee yhtä luontevasti. Jos tämä ei toteudu ensimmäisessä keskustelussa, ei se toteudu treffeillä tai myöhemminkään. Siksi teen joskus hyvin nopeitakin johtopäätöksiä kun huomaan että mies ei panosta, ja lopetan keskustelun.

Vierailija kirjoitti:

Olin kiinnostunut miehestä, näytin sen kysymällä mieheltä asioita jotta saisin hänestä ihmisenä paremman kuvan ja viestiäkseni, että olen kiinnostunut jatkamaan keskustelua kanssaan. Reagoin hänen kertomiinsa asioihin ja esitin jatkokysymyksiä. Jopa kerroin jotain itsestäni, vaikka ei kysytty, kun saatoin sen luontevasti tuoda esille keskustelussa. Olin siis kiinnostunut hänestä. 

Keskitason miehenä kokemus on, että jos nainen kyselee mun jutuista on hän oikeasti kiinnostunut minusta! Tai ainakin sellainen fiilis tulee, vaikka voihan joku olla luonnostaan tuon tyylinen tms. riippumatta onko vielä oikeasti kauhean kiinnostunut. Epäilen vaan tätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan voitaisiin yrittää ymmärtää toisiamme täällä eikä arvostella toista yhden keskusteluesimerkin perusteella. Täällä tää ilmapiiri on usein vaan ihan tarpeettoman myrkyllistä.

Miksi meidän pitäisi olla samaa mieltä kanssasi tai muuten olemme myrkyllisiä?

Juuri tuota tarkoitan eli ei pyritä ymmärtämään hyvällä tahdolla mitä toindn voisi tarkoittaa. Keskustelut kääntyy usein vain toisten syyttämiseksi. Eri mieltä voi olla, mutta sitä hyväntahtoisuutta ja ymmärrystä voisi ripotella joukkoon. Tulisi monelle kivempi mieli samalla!

Eihän tässä kukaan syytä ketään. Esitetään ainoastaan kritiikkiä tämän demonpitäjän kommunikaatiotaidousta. Kritiikistä on aina mahdollisuus oppia ja ottaa onkeensa ettei tarvitse kymmenillä turhilla deiteillä kiertää. -eri

Eli siis ymmärränkö nyt oikein? Mun pitäisi tästä nyt oppia sellaiset asiat, että vaikka toinen ei kysele minulta mitään, mun pitää silti puhua itsestäni. Ja vaikka toinen ei osoita mielenkiintoa mua kohtaan, niin mun pitää sinnikkäästi vain jatkaa keskustelua. 

Miksi nämä asiat ei päde siihen toiseen osapuoleen? Mikä häntä olisi estänyt laittamasta mulle viestejä, vaikka en kysynyt häneltä mitään? 

Mä kuitenkin aina välillä pääsen sinne treffiasteellekin. Ja yleensä aika puheliaitten ja keskustelutaistoisten miesten kanssa. Mä pidän puheliaista ja keskustelutaitoisista miehistä. Eli mitä mä voitan sillä, että väen vängällä jatkan keskustelua miehen kanssa, johon kiinnostus on lopahtanut?

Sinun täytyy kysyä itseltäsi mitä olet valmis tekemään, jotta pääsisit siltä ikuisesta treffiasteelta eteenpäin. Vai oletko tyytyväinen ikideittailija? Siinähän ei sinänsä ole mitään pahaa -eri

Jännä, että tällaista kysytään niiltä (tällä kertaa naisilta), jotka kuitenkin kommunikoivat ihan normaalisti ja vastavuoroisesti. Eikö tuollainen kysymys kannattaisi esittää niille miehille, jotka eivät edes yritä skarpata?

Eivät kaikki naisetkaan niin reippaita ja puheliaita seremoniamestareita ole, joten kyllähän sen keskustelun eteenpäin vieminen voi heillekin olla todella kuormittavaa. Mutta mikäli kaksi jännittäjää kumpikin skarppaavat tahoillaan ja yrittävät panostaa keskusteluun, saattaa käydäkin niin, että se alkaa sujua ihan hyvin ja muuttuu luontevaksi alkukankeuden jälkeen. Mutta ei se kyllä tapahdu, jos toinen ei tee omaa osuuttaan. Ja jos nyt tässä esimerkissä se perässä vedettävä on mies, niin naiselle, joka itsekään ei ole maailman suulain tapaus, tuollainen voi olla vieläkin piinallisempaa kuin niille perussosiaalisille, jotka kuitenkin osaavat helpommin näyttää hiljaisuuden omalla höpinällään.

Viitaten yllä kirjoitettuun niin kyllä se niin on että ei sellainen mies tule ikinä pariutumaan joka istuu näissä keskusteluissa ainoana tarkoituksenaan vängätä vastaan naisille ja paasata miten näiden kuuluu ajatella, tuntea ja käyttäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Viitaten yllä kirjoitettuun niin kyllä se niin on että ei sellainen mies tule ikinä pariutumaan joka istuu näissä keskusteluissa ainoana tarkoituksenaan vängätä vastaan naisille ja paasata miten näiden kuuluu ajatella, tuntea ja käyttäytyä.

No häiritseekö sekin sinua sitten vai?

Olisit nyt vaan tyytyväinen että tuollainen vastenmielinen vänkääjämies jää ikuisesti yksin ja saat nauraa hänelle vahingoniloista pilkkanaurua.

Eikö teille naisille mikään kelpaa? Edes alempiarvoisten miesten voittaminen ja nöyryyttäminen?

Vierailija kirjoitti:

Viitaten yllä kirjoitettuun niin kyllä se niin on että ei sellainen mies tule ikinä pariutumaan joka istuu näissä keskusteluissa ainoana tarkoituksenaan vängätä vastaan naisille ja paasata miten näiden kuuluu ajatella, tuntea ja käyttäytyä.

Minä olen ollut sen verran monta vuotta tällä palstalla (suurin osa niistä parisuhteessa ollessani), että minulle on muodostunut hypoteesi. Sen mukaan nämä miehet eivät itse asiassa edes halua parisuhdetta. Parisuhteessa he joutuisivat ongelmiin tuosta käytöksestä, elleivät sitten huolisi suhteeseen täyttä tossukkanaista jolla ei ole omia mielipiteitä ollenkaan. Sen sijaan palstalla voi vääntää mustaa valkoiseksi niin pitkään kuin sattuu huvittamaan, ja sitten voi poistua paikalta kertoen itselleen, kuinka älykkäästi tuli taas argumentoitua daamit lakoon. Omasta epäloogisuudesta ei jää koskaan varsinaisesti kiinni, koska vastakkaisia mielipiteitä ei tarvitse huomioida mitenkään.

Ehkä tästä syystä palstalla vaikuttaisi olevan huikea yliedustus näitä mie ssel ittäjiä? Tosielämässä ei ainakaan omassa kaveripiirissäni ole yhtään tällaista. Eikä kukaan kumppaninikaan ole ollut tällainen. Ei myöskään kukaan treffikumppani. Yhtä lukuunottamatta. Hän oli niin räikeä tapaus että kävin treffeillä vain nähdäkseni, kehtaako hän ihan päin naamaakin sanoa samanlaisia juttuja kuin viestitellessä. Kehtasi. Poistin matchin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viitaten yllä kirjoitettuun niin kyllä se niin on että ei sellainen mies tule ikinä pariutumaan joka istuu näissä keskusteluissa ainoana tarkoituksenaan vängätä vastaan naisille ja paasata miten näiden kuuluu ajatella, tuntea ja käyttäytyä.

No häiritseekö sekin sinua sitten vai?

Olisit nyt vaan tyytyväinen että tuollainen vastenmielinen vänkääjämies jää ikuisesti yksin ja saat nauraa hänelle vahingoniloista pilkkanaurua.

Eikö teille naisille mikään kelpaa? Edes alempiarvoisten miesten voittaminen ja nöyryyttäminen?

Vänk vänk.

t. Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viitaten yllä kirjoitettuun niin kyllä se niin on että ei sellainen mies tule ikinä pariutumaan joka istuu näissä keskusteluissa ainoana tarkoituksenaan vängätä vastaan naisille ja paasata miten näiden kuuluu ajatella, tuntea ja käyttäytyä.

No häiritseekö sekin sinua sitten vai?

Olisit nyt vaan tyytyväinen että tuollainen vastenmielinen vänkääjämies jää ikuisesti yksin ja saat nauraa hänelle vahingoniloista pilkkanaurua.

Eikö teille naisille mikään kelpaa? Edes alempiarvoisten miesten voittaminen ja nöyryyttäminen?

No kyllä se häiritse kun usko tai älä, minä toivoisin että löytäisitte itsellenne sen elämänkumppanin.

Vierailija kirjoitti:

Kristiina xx kirjoitti:

Mä veikkaan, että pitkä, komea, lihaksikas, hyvässä kunnossa oleva ja vähintäänkin ok tulot omaavalla lapsettomalla nelikymppisellä miehellä ei ole vaikeuksia löytää kunnon kumppania.

Eikä haittaa vaikka olisi lapsikin. Ihan omasta kokemuksesta puhun.

Ei haittaa ei, ja mulla oli yhtenä kriteerinä että lapset on jo tehty koska lisää niitä ei enää tule.

Vierailija kirjoitti:

MInä vaihdan muutaman viestin, jossa itse kyselen. Jos toinen ei esitä niiden aikana keskustelua ylläpitäviä vastakysymyksiä, niin lopetan. Ei todellakaan kiinnosta mennä livetreffeille, jossa joutuu yksin ylläpitämään keskustelua 🤦‍♀️. Sellaista siedetään ihmissuhteissa yleensä vain lapsilta, joita jännittää, eivätkä vielä osaa. Aikuiset yrittävät helpottaa tilannetta ja siksi kantavat suuremaan vastuun.

Tässähän se ongelma onkin. Kaikilla aikuisilla ei juuri niitä vuorovaikutustaitoja ole ja valitettavasti juuri he ovat siellä deittiappeissä tosimielellä ja sydänverellään mukana. Jotkut ovat ujoja ja hitaastilämpeneviä, joten eivät osaa tehdä vaikutusta siinä viidessä minuutissa ,jonka toisen mielenkiinto ehkä kestää. Tämä ei tietysti ole sen supliikimman ongelma. Mutta toisaalta sitten samaan aikaan kaikki ovat tyytymättömiä kun eivät aidosti kohtaa ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MInä vaihdan muutaman viestin, jossa itse kyselen. Jos toinen ei esitä niiden aikana keskustelua ylläpitäviä vastakysymyksiä, niin lopetan. Ei todellakaan kiinnosta mennä livetreffeille, jossa joutuu yksin ylläpitämään keskustelua 🤦‍♀️. Sellaista siedetään ihmissuhteissa yleensä vain lapsilta, joita jännittää, eivätkä vielä osaa. Aikuiset yrittävät helpottaa tilannetta ja siksi kantavat suuremaan vastuun.

Tämä. Vastavuoroinen keskustelu on ehdoton kriteeri jotta voin kiinnostua miehestä niin paljon, että treffeille lähtisin. Se, kun joku täällä alkaa vääntää tuosta annetusta esimerkistä, että miten muka ko. nainen siinä vie keskustelua eteenpäin mutta mies ei, viittaa juuri sellaiseen mieheen joita on Tinderissä paljon, ja joiden kanssa keskustelun lopetan lyhyeen. Kannattaisi ihan oikeasti pohtia, mitä tuon esimerkin antaja halusi sanoa, sen sijaan että yrittää vain disautella ja hämätä. 

Jos keskustelu ei toimi luontevasti vaan minä joudun yksin kannattelemaan sitä, niin pystyn siihen kyllä halutessani. Esimerkiksi töissä siihen pitää joskus pystyä kun tapaa uuden kontaktin, joka ei kykene kannattelemaan tilannetta. Tai kuten joku jo äsken sanoikin, lasten kanssa. Mutta parisuhteessa tahdon vuorovaikutuksen olevan tasavertaista, siis sellaista jota kumpikin osapuoli kannattelee yhtä luontevasti. Jos tämä ei toteudu ensimmäisessä keskustelussa, ei se toteudu treffeillä tai myöhemminkään. Siksi teen joskus hyvin nopeitakin johtopäätöksiä kun huomaan että mies ei panosta, ja lopetan keskustelun.

Sinä olet siis asettanut standardit, että miesten pitää sanoa sitä ja tätä tai muuten ei ole panostamista hänen puoleltaan. Et tiedä yhtään kuinka paljon tuokin osallistuminen keskusteluun on häneltä vaatinut. Kaikki ei vaan osaa puhua kuin ruuneperi. Toki jokainen saa jättää tutustumisen sikseen niin halutessaan, mutta turha on sitten valittaa ettei mitään löydy deittiappeissä. Kyllä sinne tuntuu suuntaavan nimenomaan ne, joilla on vaikeuksia kommunikaatiossa IR.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MInä vaihdan muutaman viestin, jossa itse kyselen. Jos toinen ei esitä niiden aikana keskustelua ylläpitäviä vastakysymyksiä, niin lopetan. Ei todellakaan kiinnosta mennä livetreffeille, jossa joutuu yksin ylläpitämään keskustelua 🤦‍♀️. Sellaista siedetään ihmissuhteissa yleensä vain lapsilta, joita jännittää, eivätkä vielä osaa. Aikuiset yrittävät helpottaa tilannetta ja siksi kantavat suuremaan vastuun.

Tässähän se ongelma onkin. Kaikilla aikuisilla ei juuri niitä vuorovaikutustaitoja ole ja valitettavasti juuri he ovat siellä deittiappeissä tosimielellä ja sydänverellään mukana. Jotkut ovat ujoja ja hitaastilämpeneviä, joten eivät osaa tehdä vaikutusta siinä viidessä minuutissa ,jonka toisen mielenkiinto ehkä kestää. Tämä ei tietysti ole sen supliikimman ongelma. Mutta toisaalta sitten samaan aikaan kaikki ovat tyytymättömiä kun eivät aidosti kohtaa ketään.

Niin traagista kun tämä onkin, niin mä en valitettavasti tunne minkäänlaista mielenkiintoa ottaa hoivatakseni jotain sosiaalisesti kyvytöntä reppanaa ja toimia hänelle harjoitusvastuksena, jotta tämä joskus oppisi sosiaalisen kanssakäymisen perusteet. Itsekin miellän itseni ennemmin introvertiksi erakoksi kuin supersosiaaliseksi supliikki-Pirkoksi, mutta ilmeisesti mun vanhempani tekivät jotain toisin minun sosiaalistamisessani kun kuitenkin kykenen suhteellisen normaaliin kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa. Loppujen lopuksi Tinder on hyvä paikka tällaisen henkilön harjoitella. (jos oikeasti kiinnostaa oppia paremmaksi).  Näistä täällä valittavista miehistä suurin osa ei taida viitsiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MInä vaihdan muutaman viestin, jossa itse kyselen. Jos toinen ei esitä niiden aikana keskustelua ylläpitäviä vastakysymyksiä, niin lopetan. Ei todellakaan kiinnosta mennä livetreffeille, jossa joutuu yksin ylläpitämään keskustelua 🤦‍♀️. Sellaista siedetään ihmissuhteissa yleensä vain lapsilta, joita jännittää, eivätkä vielä osaa. Aikuiset yrittävät helpottaa tilannetta ja siksi kantavat suuremaan vastuun.

Tässähän se ongelma onkin. Kaikilla aikuisilla ei juuri niitä vuorovaikutustaitoja ole ja valitettavasti juuri he ovat siellä deittiappeissä tosimielellä ja sydänverellään mukana. Jotkut ovat ujoja ja hitaastilämpeneviä, joten eivät osaa tehdä vaikutusta siinä viidessä minuutissa ,jonka toisen mielenkiinto ehkä kestää. Tämä ei tietysti ole sen supliikimman ongelma. Mutta toisaalta sitten samaan aikaan kaikki ovat tyytymättömiä kun eivät aidosti kohtaa ketään.

Ujolle ja hitaastilämpiävälle tuo on tietysti iso epäkohta, ja ehkä Tinderin tapainen vaihtoehto ei olekaan heille hyvä keino löytää kumppania. Mutta sitten nuo vuorovaikutustaidot - jos niitä ei ole, niin sehän on selkeä ongelma, joka tulisi haittaamaan suhdettakin. Kannattaa siis koittaa parantaa niitä, koska ei hyviä vuorovaiktuustaitoja omaavien ole mitään syytä alkaa tarpoa siinä suossa, että yrittää saada hyvää kanssakäymistä aikaan ihmisen kanssa, joka ei niitä hallitse. Ei sillä lailla mitään oikea kohtaamista tule - yhteentörmäys ehkä korkeintaan.