Lue keskustelun säännöt.
39-vuotias mies ja puolessa vuodessa sain Tinderissä viisi matchia
25.09.2020 |
Onko jo pakko tajuta, että en ole kellekään kelpoinen?
Kommentit (549)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nyt tässä avaan vähän yhtä keskusteluani Tinderissä alle 40-vuotiaan miehen kanssa. Mies oli ikääsopiva, asui lähellä, oli hyvännäköinen, kirjoitti fiksusti ja vastaili useamman rivin viesteillä. Vakutti siis kaikin puolin kiinnostavalta.
Eli:
Tyypi aloittaa lupaavasti tervehtimällä reippaasti ja tykkäävän todella eräästä asiasta, josta itse kerron profiilissani pitävän.
Mä tervehdin takaisin ja kommentoin tätä tykkäämisen aihetta. Lopetan viestin kysymällä kuulumisia.
Mies kertoo (todella hyvin ja jopa ilmeikkäästi) mitä hänelle kuuluu 7 rivin viestillä.
Mä reagoin kommentoimalla hänen kuulumisiinsa ja kysyn jatkokysymyksen eräästä kuulumisissaan esille tulleesta vastoinkäymisestä.
Mies kertoo yksityiskohtaisesti työhön liittyvästä vastoinkäymisestään.
Vastaan reagoimalla vastointäymiseen. Kerron itsestäni jotain sivuhuomiona asiaan liittyen. Kysyn millä alalla tyyppi on (kun vastoinkäyminen liittyi työelämään)
Mies avaa työhistoriaansa.
Mä en vastaa hetkeen kun olen saanut jo juonesta kiinni.
Mies kysyy mitä opiskelen.
Mä kommentoin lyhyesti ja kerron mitä opiskelen.
Mies kommentoi opiskelemaani alaa.
Mä kommentoin lyhyesti pelkojani työllistymisen suhteen.
Mies vastaa kertomalla uskovansa, että eiköhän niitä töitä löydy.
En vastaa enää.
Nyt kysynkin, keksiikö kukaan miksi kiinnostukseni keskustelua kohtaan tyrehtyi?
Keksin miksi miehen kiinnostus tyrehtyi, sillä se näkyy aiemmin kuin sinun kiinnostuksesi loppuminen. Alat valittaa peloistasi työllistymisen suhteen ihmiselle, jota vasta opettelet tuntemaan. Eli vaikutat negatiiviselta valittajalta.
On minulla itselläni ollut samoja pelkoja, mutta en minä nyt niitä vieraan ihmisen niskaan kippaa siinä vaiheessa kun vasta tunnustellaan mikä toinen on miehiään/ naisiaan.
En mä valittanut. Ehkä ilmaisin asian tässä hieman kärjistäen, sillä halusin vain pohjustaa miehen viimeisen kommentin. Mies siis kommentoi, että alani on mielenkiintoinen ja itse vastasin siihen kertomalla kuinka olen todella nauttinut opinnoista. Lopuksi kommentoin, että hieman hermostuttaa nähdä nähdä miten sille työllistyy. Jos tämä tekee minusta valittajan, niin selvä.
Niin, sinähän voit antaa lisätietoja keskustelun kulusta aina sitä mukaa kuin omasta toiminnastasi löytyy huomautettavaa. Itse vedän tulkintani siitä mitä ensiksi kerroit. Siinä oli oman arviosi mukaan olennaiset tiedot. Näistä lisäyksistä en niin välitä.
Mutta hyvä jos menetelmäsi toimii eikä mitään tarvitse muuttaa. Muuten kuin muissa ihmisissä.
Mä en alkuperäisessä viestissä sanonut, että olisin tälle miehelle asiasta valittanut. Sanoin, että kommentoin lyhyesti pelkojani työllistymisen suhteen. Se ei ole automaattisesti valittamista. Ainakaan normaalien ihmisten mielestä. Sä olet vain siellä hikikomerossasi pillastunut kritiikistä ja pyrit tulkitsemaan kaiken minua vastaan.
Tuoko oli näyte niistä hyvistä vuorovaikutustaidoistasi?
Tämä mitä nyt teen kanssasi ei ole vuorovaikutusta. Itse yritin demonstroida joitain viestittelyn kompastuskiviä esimerkin kautta tehdäkseni siitä selvempää. Sinä taas olet trolli lässyttämässä lässyttämisen ilosta.
Näköjään olet siis väärässä. Sinulla on poikkeuksellisen huonot vuorovaikutustaidot. Et siedä kritiikkiä etkä kyseenalaistamista lainkaan. Reagoit näihin vihamielisesti solvaamalla ja mitätöimällä keskustelukumppaniasi. Et voisi hoitaa tilannetta huonommin.
Sinulla on sama asenne esimerkissäsi ja täällä. Sinä asetut muiden ihmisten yläpuolelle, valmiina tuomitsemaan muiden vuorovaikutusta. Ja edellytät että auktoriteettiasi ei kyseenalaisteta. Ja nyt kun niin kävi, et kykene keskusteluun enää lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiukan voitaisiin yrittää ymmärtää toisiamme täällä eikä arvostella toista yhden keskusteluesimerkin perusteella. Täällä tää ilmapiiri on usein vaan ihan tarpeettoman myrkyllistä.
Miksi meidän pitäisi olla samaa mieltä kanssasi tai muuten olemme myrkyllisiä?
Juuri tuota tarkoitan eli ei pyritä ymmärtämään hyvällä tahdolla mitä toindn voisi tarkoittaa. Keskustelut kääntyy usein vain toisten syyttämiseksi. Eri mieltä voi olla, mutta sitä hyväntahtoisuutta ja ymmärrystä voisi ripotella joukkoon. Tulisi monelle kivempi mieli samalla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kysynkin, keksiikö kukaan miksi kiinnostukseni keskustelua kohtaan tyrehtyi?
En kyllä arvaa! Aluksi ajattelin, että mies puhui vain itsestään eikä kysellyt sinusta mitään, mutta oli siellä ainakin opiskeluista kysymys. Tuo kuulosti ihan perushyvältä startilta itselleni. Pientä huumoria kaipaan kyllä itse eli sellainen hieman vakava jutustelu pelkästään ei ole minua.
M
Meni ekalla oikeaan. Keskustelu loppui heti kun minä lakkasin viemästä sitä eteenpäin. Mies kysyi minulta yhden ainoan kysymyksen, ja senkin vasta siinä vaiheessa kun en enää heti vastannut. Hänestä oli ihan jees höpistä vain itsestään useissa suhteellisen pitkissä viesteissä. Hän siis koki ilmeisesti olevan haastateltavana. Eli joko tyyppi ei ollut kiinnostunut minusta ollenkaan ja halusi vain avautua elämästään jollekin tai tyypillä on kehnot vuorovaikutustaidot.
Mitä väliä, kuka vie keskustelua eteenpäin jos keskustelu kuitenkin soljuu ? Sinä tartuit hanakasti kaikkeen mitä mies sanoi ja kyselit itse. Mistä silloin voi tietää että sinä haluaisitkin olla se, jota haastatellaan? Mies ei kuitenkaan ollut päälle käyvä omista asioistaan höpöttäjä. Itsehän sinä kyselit ja hän vastasi. Ei taida vuorovaikutustaidot sielläkään kunnossa .
Mä en halua, että jompaa kumpaa vuorollaan haastatellaan, vaan haluan keskustelun, jossa molemmat osoittaa kiinnostusta toista kohtaan ja molemmat avautuu. Mutta miksi ihmeessä avautuisin tyypille, joka ei ososita pienintäkään kiinnostusta mua kohtaan?
Hän kysyi mitä opiskelet? Kommentoi kyseistä alaa. Sinä alat valittaa työllistymisestäsi ja hän vastaa. Mitä vielä olisi pitänyt tehdä, että keskustele menisi sinun piirustuksiesi mukaan?
Sun pitää ymmärtää, että mä olen käynyt tämän keskustelun jo monesti aiemmin. Mä olin jo tuossa kohtaa jo oikeastaan menettänyt kiinnostukseni ja henkisesti irtisanoutunut "keskustelusta". Toi on ihan vakiokuvio noiden haastateltavien toiminnassa. Ensin ei itse viedä mitenkään eteenpäin, ja tätä linjaa jatketaan niin kauan kuin mahdollista, mutta sitten kun toinen ei sitten enää vastaakaan (toisin sanoen esitä jatkokysymyksiä), niin sitten tehdään se viimeinen epätoivoinen yritelmä, jolla kokeillaan. Eli esitetään mahdollisimman pilipali-kysymys. Monesti, jopa useimmiten se on "Entäs sä?". Tällä kertaa, koska olin omatoimisesti maininnut opiskelevani, mies koki sen helpoimmaksi kysymykseksi. Itselläni oli tässä kohtaa jo muut hommat mielessä, joten en jaksanut enää elvyttää keskustelua ja mies ei tähän yksinään kyennyt (sillä onnistunut keskustelu edellyttää vastavuoroisuutta).
Niin vastavuoroisuutta juuri sinun haluamallasi tavalla. Mutta jatka toki valitsemallasi linjalla.
Niin jatkan. Tänä vuonna olen käynyt about kymmenillä treffeillä, vaikka profiili oli kesän suljettu. Entäs sä?
Vuorovaikutustaitoni ovat sen verran hyvät ettei ole vuosiin tarvinnut deittailla. Olen onnellisesti parisuhteessa. Entäs sinä?
Miten parisuhde voi olla onnellinen, jos toinen osapuoli on sitä mieltä että parisuhteen olemassaolo on hänen "hyvien vuorovaikutustaitojensa" ansiota? Onpa itsekeskeinen tapa ajatella. -eri
Missähän kohtaa väitin ettei miehelläni ole myös hyvät vuorovaikutustaidot? Kyllä jokaisen omat taidot ja ominaisuudet vaikuttaa myös sen parisuhteen onnistumiseen. Oma kantani on että vuorovaikutuksessa pitää hyväksyä se, että ihmiset kommunikoivat eri tavoin ja eri lähtökohdista. Kaikki ei ole siinä samanlaisia ja kaikki ei tee sitä juuri sinun haluamallasi tavalla. Jonkinmoinen empatia ja ymmärtämys muita kohtaan olisi hyvä juttu , mikäli aikoo sen parisuhteen saada loputtoman deittailun sijaan. Mutta toki sitä täydellisesti ajatuksesi lukevaa kumppania jokainen saa etsiä vaikka lopunikäänsä
Kommentissasi. Lue se.
Sanoin kommentissani, että vuorovaikutustaitoni on sen verran hyvät että olen parisuhteeseen päässyt. Se ei kerro mieheni vuorovaikutustaidoista yhtään mitään. Onko täällä taas joku nepsy an kirjoilla linjoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kysynkin, keksiikö kukaan miksi kiinnostukseni keskustelua kohtaan tyrehtyi?
En kyllä arvaa! Aluksi ajattelin, että mies puhui vain itsestään eikä kysellyt sinusta mitään, mutta oli siellä ainakin opiskeluista kysymys. Tuo kuulosti ihan perushyvältä startilta itselleni. Pientä huumoria kaipaan kyllä itse eli sellainen hieman vakava jutustelu pelkästään ei ole minua.
M
Meni ekalla oikeaan. Keskustelu loppui heti kun minä lakkasin viemästä sitä eteenpäin. Mies kysyi minulta yhden ainoan kysymyksen, ja senkin vasta siinä vaiheessa kun en enää heti vastannut. Hänestä oli ihan jees höpistä vain itsestään useissa suhteellisen pitkissä viesteissä. Hän siis koki ilmeisesti olevan haastateltavana. Eli joko tyyppi ei ollut kiinnostunut minusta ollenkaan ja halusi vain avautua elämästään jollekin tai tyypillä on kehnot vuorovaikutustaidot.
Mitä väliä, kuka vie keskustelua eteenpäin jos keskustelu kuitenkin soljuu ? Sinä tartuit hanakasti kaikkeen mitä mies sanoi ja kyselit itse. Mistä silloin voi tietää että sinä haluaisitkin olla se, jota haastatellaan? Mies ei kuitenkaan ollut päälle käyvä omista asioistaan höpöttäjä. Itsehän sinä kyselit ja hän vastasi. Ei taida vuorovaikutustaidot sielläkään kunnossa .
Mä en halua, että jompaa kumpaa vuorollaan haastatellaan, vaan haluan keskustelun, jossa molemmat osoittaa kiinnostusta toista kohtaan ja molemmat avautuu. Mutta miksi ihmeessä avautuisin tyypille, joka ei ososita pienintäkään kiinnostusta mua kohtaan?
Hän kysyi mitä opiskelet? Kommentoi kyseistä alaa. Sinä alat valittaa työllistymisestäsi ja hän vastaa. Mitä vielä olisi pitänyt tehdä, että keskustele menisi sinun piirustuksiesi mukaan?
Sun pitää ymmärtää, että mä olen käynyt tämän keskustelun jo monesti aiemmin. Mä olin jo tuossa kohtaa jo oikeastaan menettänyt kiinnostukseni ja henkisesti irtisanoutunut "keskustelusta". Toi on ihan vakiokuvio noiden haastateltavien toiminnassa. Ensin ei itse viedä mitenkään eteenpäin, ja tätä linjaa jatketaan niin kauan kuin mahdollista, mutta sitten kun toinen ei sitten enää vastaakaan (toisin sanoen esitä jatkokysymyksiä), niin sitten tehdään se viimeinen epätoivoinen yritelmä, jolla kokeillaan. Eli esitetään mahdollisimman pilipali-kysymys. Monesti, jopa useimmiten se on "Entäs sä?". Tällä kertaa, koska olin omatoimisesti maininnut opiskelevani, mies koki sen helpoimmaksi kysymykseksi. Itselläni oli tässä kohtaa jo muut hommat mielessä, joten en jaksanut enää elvyttää keskustelua ja mies ei tähän yksinään kyennyt (sillä onnistunut keskustelu edellyttää vastavuoroisuutta).
Niin vastavuoroisuutta juuri sinun haluamallasi tavalla. Mutta jatka toki valitsemallasi linjalla.
Niin jatkan. Tänä vuonna olen käynyt about kymmenillä treffeillä, vaikka profiili oli kesän suljettu. Entäs sä?
Sinua ei kiinnostanut mies alunperinkään tarpeeksi. Jos olisit halunnut hänet oikeasti tavata, olisit tehnyt sen eteen töitä. Turha laittaa tätä miehen huonon keskustelun piikkiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiukan voitaisiin yrittää ymmärtää toisiamme täällä eikä arvostella toista yhden keskusteluesimerkin perusteella. Täällä tää ilmapiiri on usein vaan ihan tarpeettoman myrkyllistä.
Miksi meidän pitäisi olla samaa mieltä kanssasi tai muuten olemme myrkyllisiä?
Juuri tuota tarkoitan eli ei pyritä ymmärtämään hyvällä tahdolla mitä toindn voisi tarkoittaa. Keskustelut kääntyy usein vain toisten syyttämiseksi. Eri mieltä voi olla, mutta sitä hyväntahtoisuutta ja ymmärrystä voisi ripotella joukkoon. Tulisi monelle kivempi mieli samalla!
Eihän tässä kukaan syytä ketään. Esitetään ainoastaan kritiikkiä tämän demonpitäjän kommunikaatiotaidousta. Kritiikistä on aina mahdollisuus oppia ja ottaa onkeensa ettei tarvitse kymmenillä turhilla deiteillä kiertää. -eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kysynkin, keksiikö kukaan miksi kiinnostukseni keskustelua kohtaan tyrehtyi?
En kyllä arvaa! Aluksi ajattelin, että mies puhui vain itsestään eikä kysellyt sinusta mitään, mutta oli siellä ainakin opiskeluista kysymys. Tuo kuulosti ihan perushyvältä startilta itselleni. Pientä huumoria kaipaan kyllä itse eli sellainen hieman vakava jutustelu pelkästään ei ole minua.
M
Meni ekalla oikeaan. Keskustelu loppui heti kun minä lakkasin viemästä sitä eteenpäin. Mies kysyi minulta yhden ainoan kysymyksen, ja senkin vasta siinä vaiheessa kun en enää heti vastannut. Hänestä oli ihan jees höpistä vain itsestään useissa suhteellisen pitkissä viesteissä. Hän siis koki ilmeisesti olevan haastateltavana. Eli joko tyyppi ei ollut kiinnostunut minusta ollenkaan ja halusi vain avautua elämästään jollekin tai tyypillä on kehnot vuorovaikutustaidot.
Mitä väliä, kuka vie keskustelua eteenpäin jos keskustelu kuitenkin soljuu ? Sinä tartuit hanakasti kaikkeen mitä mies sanoi ja kyselit itse. Mistä silloin voi tietää että sinä haluaisitkin olla se, jota haastatellaan? Mies ei kuitenkaan ollut päälle käyvä omista asioistaan höpöttäjä. Itsehän sinä kyselit ja hän vastasi. Ei taida vuorovaikutustaidot sielläkään kunnossa .
Mä en halua, että jompaa kumpaa vuorollaan haastatellaan, vaan haluan keskustelun, jossa molemmat osoittaa kiinnostusta toista kohtaan ja molemmat avautuu. Mutta miksi ihmeessä avautuisin tyypille, joka ei ososita pienintäkään kiinnostusta mua kohtaan?
Hän kysyi mitä opiskelet? Kommentoi kyseistä alaa. Sinä alat valittaa työllistymisestäsi ja hän vastaa. Mitä vielä olisi pitänyt tehdä, että keskustele menisi sinun piirustuksiesi mukaan?
Sun pitää ymmärtää, että mä olen käynyt tämän keskustelun jo monesti aiemmin. Mä olin jo tuossa kohtaa jo oikeastaan menettänyt kiinnostukseni ja henkisesti irtisanoutunut "keskustelusta". Toi on ihan vakiokuvio noiden haastateltavien toiminnassa. Ensin ei itse viedä mitenkään eteenpäin, ja tätä linjaa jatketaan niin kauan kuin mahdollista, mutta sitten kun toinen ei sitten enää vastaakaan (toisin sanoen esitä jatkokysymyksiä), niin sitten tehdään se viimeinen epätoivoinen yritelmä, jolla kokeillaan. Eli esitetään mahdollisimman pilipali-kysymys. Monesti, jopa useimmiten se on "Entäs sä?". Tällä kertaa, koska olin omatoimisesti maininnut opiskelevani, mies koki sen helpoimmaksi kysymykseksi. Itselläni oli tässä kohtaa jo muut hommat mielessä, joten en jaksanut enää elvyttää keskustelua ja mies ei tähän yksinään kyennyt (sillä onnistunut keskustelu edellyttää vastavuoroisuutta).
Niin vastavuoroisuutta juuri sinun haluamallasi tavalla. Mutta jatka toki valitsemallasi linjalla.
Niin jatkan. Tänä vuonna olen käynyt about kymmenillä treffeillä, vaikka profiili oli kesän suljettu. Entäs sä?
Sinua ei kiinnostanut mies alunperinkään tarpeeksi. Jos olisit halunnut hänet oikeasti tavata, olisit tehnyt sen eteen töitä. Turha laittaa tätä miehen huonon keskustelun piikkiin
Tämähän on hyvin tyypillistä. Miehen kuuluu panostaa ja viedä hommaa eteenpäin. Jos nainen joutuu osallistumaan osaltaan niin hänen mielenkiinto lopahtaa kuten esimerkissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kysynkin, keksiikö kukaan miksi kiinnostukseni keskustelua kohtaan tyrehtyi?
En kyllä arvaa! Aluksi ajattelin, että mies puhui vain itsestään eikä kysellyt sinusta mitään, mutta oli siellä ainakin opiskeluista kysymys. Tuo kuulosti ihan perushyvältä startilta itselleni. Pientä huumoria kaipaan kyllä itse eli sellainen hieman vakava jutustelu pelkästään ei ole minua.
M
Meni ekalla oikeaan. Keskustelu loppui heti kun minä lakkasin viemästä sitä eteenpäin. Mies kysyi minulta yhden ainoan kysymyksen, ja senkin vasta siinä vaiheessa kun en enää heti vastannut. Hänestä oli ihan jees höpistä vain itsestään useissa suhteellisen pitkissä viesteissä. Hän siis koki ilmeisesti olevan haastateltavana. Eli joko tyyppi ei ollut kiinnostunut minusta ollenkaan ja halusi vain avautua elämästään jollekin tai tyypillä on kehnot vuorovaikutustaidot.
Hmm, turhauttavaa tuo keskustelun 'johtaminen'. Olen miehenä tottunut pitämään tuota normina eli että joudun kyselemään aktiivisesti naiselta ja tämä vastailee. Tarkoitan sellaista keskustelua, jossa multa tulee satunnaisia kysymyksiä ja muuten jutellaan sujuvasti eikä mitään työhaastattelumeininkiä. Vastapuoli ei itse aloita kysymyksillä tai jatka keskustelua niillä. Turhauttavaa ja usein keskustelu loppuukin jossain vaiheessa, mutta välillä vastaukset voivat olla pitkiä ja treffeillekin päästään ja toinen on valehtelematta kysynyt minulta kaksi kertaa jotain. Tässä yhdessä tapauksessa annoin treffeillä mahdollisuuden, mutta siihen se jäi.
Itse olen myös lähes aina se joka aloittaa esim. seuraavana päivänä keskustelun uudelleen. Fiilis on, että jos en ole aktiivinen itse niin lähes poikkeuksetta nainen ei ainakaan ole. En tiedä mistä tämä johtuu, mutta voin arvailla.
Nimimerkillä "Veturinkuljettaja"
No omasta puolestani voin sanoa, että tähän törmää miehissäkin aivan älyttömän usein. Jostain syystä ei ymmärretä että keskustelun eteneminen vaatii molemmilta panoksen. Se on aika raskasta yrittää keksiä jotain luontevia jatkokysymyksiä kun toinen ei rohkaise siihen millään tavalla tai viestitä minkäänlaista kiinnostusta toista kohtaan. Jos mies ei aktiivisesti osoita kiinnostusta mua kohtaan ensimmäisissä viesteissä, lopetan vastailun aika pian. Itselleni aikankin hyvä keskustelutaito on kumppanissa ehkä tärkein yksittäinen ominaisuus, joten potentiaaliset treffit tuollaisen ihmisen kanssa ei kiinnosta vähääkään.
Miksi et kertonut omia kuulumisiasi kysymättä? Itsekään en jaksa keskustella ihmisten kanssa, jotka eivät osaa yhtään tuoda omia juttujaan esiin muuten kuin kysymällä. Olisit voinut ihan hyvin esim. miehen kuulumisten perään kertoma omiasikin, ilman että hänen täytyy sitä kysyä. "Entäs sä" -kysymyksen lisääminen kaiken perään tuntuu vain typerältä, ihan kuin se toinen ei muuten osaisi kertoa itsestään.
Toki on olemassa ihmisiä jotka silti eivät yhtään tartu siihen mitä heille kerrotaan. Eli sama mitä heille kerrot, he vain jatkavat omista jutuistaan. Mutta kuvauksestasi tulee kyllä enemmän se mielikuva, että sinä olit tässä se joka ei osannut jatkaa juttua luontevasti, vaan odotti koko ajan niitä haastattelukysymyksiä ennen oman sisällön esiintuomista.
No ei se mieskään kyllä mun kysymysten ulkopuolelta puhellut, vaan viestit oli nimenomaan vastauksia mun kysymyksiin. Jos en olisi kysynyt, niin ei kai se mitään olisi kekinyt kirjoittaa (sillä heti kun lopetin kyselemisen ja vain vastailin, keskustelu hyytyi täysin). Mun olisi siis kysymysten lisäksi pitänyt vastata samalla aina myös omasta puolesta omiin kysymyksiini jotta miehen ei tarvi nähdä vaivaa saadakseen tietää musta jotain? Ei kiitos.
Se, että sä kysyt toiselta asioita viestii sille toiselle ihmiselle, että "olen aidosti kiinnostunut kiinnostunut ja tahdon tietää sinusta enemmän, joten haluan varmistaa, että keskustelumme jatkuu". Kun juttelen tutun ihmisen kanssa, niin silloin keskustelu soljuu helposti eteenpäin, eikä kysymykset ole niin välttämättömiä keskustelun ylläpitämiseksi. Kun taas ihminen on ventovieras, niin se, että toiselta välillä kysellään kyymyksiä auttaa viemään keskustelua eteenpäin. Jos et ollenkaan keksi toiselle mitään kysymyksiä esitettäväksi, et selvästi ole hänestä kovinkaan kiinnostunut. Se, että ainoa kysymys mitä keksit on "Entäs sä?" jokaisen viestin lopussa antaa hieman mielikuvituksettoman ja yksinkertaisen kuvan kuvan.
Täysin samaa mieltä tämän kanssa. Kysymykset ventovieraan kanssa ovat pakollisia tai lopetan puhumisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kysynkin, keksiikö kukaan miksi kiinnostukseni keskustelua kohtaan tyrehtyi?
En kyllä arvaa! Aluksi ajattelin, että mies puhui vain itsestään eikä kysellyt sinusta mitään, mutta oli siellä ainakin opiskeluista kysymys. Tuo kuulosti ihan perushyvältä startilta itselleni. Pientä huumoria kaipaan kyllä itse eli sellainen hieman vakava jutustelu pelkästään ei ole minua.
M
Meni ekalla oikeaan. Keskustelu loppui heti kun minä lakkasin viemästä sitä eteenpäin. Mies kysyi minulta yhden ainoan kysymyksen, ja senkin vasta siinä vaiheessa kun en enää heti vastannut. Hänestä oli ihan jees höpistä vain itsestään useissa suhteellisen pitkissä viesteissä. Hän siis koki ilmeisesti olevan haastateltavana. Eli joko tyyppi ei ollut kiinnostunut minusta ollenkaan ja halusi vain avautua elämästään jollekin tai tyypillä on kehnot vuorovaikutustaidot.
Mitä väliä, kuka vie keskustelua eteenpäin jos keskustelu kuitenkin soljuu ? Sinä tartuit hanakasti kaikkeen mitä mies sanoi ja kyselit itse. Mistä silloin voi tietää että sinä haluaisitkin olla se, jota haastatellaan? Mies ei kuitenkaan ollut päälle käyvä omista asioistaan höpöttäjä. Itsehän sinä kyselit ja hän vastasi. Ei taida vuorovaikutustaidot sielläkään kunnossa .
Mä en halua, että jompaa kumpaa vuorollaan haastatellaan, vaan haluan keskustelun, jossa molemmat osoittaa kiinnostusta toista kohtaan ja molemmat avautuu. Mutta miksi ihmeessä avautuisin tyypille, joka ei ososita pienintäkään kiinnostusta mua kohtaan?
Hän kysyi mitä opiskelet? Kommentoi kyseistä alaa. Sinä alat valittaa työllistymisestäsi ja hän vastaa. Mitä vielä olisi pitänyt tehdä, että keskustele menisi sinun piirustuksiesi mukaan?
Sun pitää ymmärtää, että mä olen käynyt tämän keskustelun jo monesti aiemmin. Mä olin jo tuossa kohtaa jo oikeastaan menettänyt kiinnostukseni ja henkisesti irtisanoutunut "keskustelusta". Toi on ihan vakiokuvio noiden haastateltavien toiminnassa. Ensin ei itse viedä mitenkään eteenpäin, ja tätä linjaa jatketaan niin kauan kuin mahdollista, mutta sitten kun toinen ei sitten enää vastaakaan (toisin sanoen esitä jatkokysymyksiä), niin sitten tehdään se viimeinen epätoivoinen yritelmä, jolla kokeillaan. Eli esitetään mahdollisimman pilipali-kysymys. Monesti, jopa useimmiten se on "Entäs sä?". Tällä kertaa, koska olin omatoimisesti maininnut opiskelevani, mies koki sen helpoimmaksi kysymykseksi. Itselläni oli tässä kohtaa jo muut hommat mielessä, joten en jaksanut enää elvyttää keskustelua ja mies ei tähän yksinään kyennyt (sillä onnistunut keskustelu edellyttää vastavuoroisuutta).
Niin vastavuoroisuutta juuri sinun haluamallasi tavalla. Mutta jatka toki valitsemallasi linjalla.
Niin jatkan. Tänä vuonna olen käynyt about kymmenillä treffeillä, vaikka profiili oli kesän suljettu. Entäs sä?
Sinua ei kiinnostanut mies alunperinkään tarpeeksi. Jos olisit halunnut hänet oikeasti tavata, olisit tehnyt sen eteen töitä. Turha laittaa tätä miehen huonon keskustelun piikkiin
Kiinnostus on Tinderissä mätsätessä vasta potentiaaliasteella. Mä en ole kiinnostunut kenestäkään pelkän kuvan ja profiilitekstin perusteella niin paljon, että alkaisin näkemään heidän eteensä erityistä vaivaa. Mä en kuvan perusteella myöskään halua tavata ketään. Jos mies osoittaa keskustelussa olevansa kiinnostava yksilö, niin sitten tilanne voi olla eri. Mä siis en ole täällä valittamassa kun en saanut tätä miestä. Vaan kertomassa mikä tässä tilanteessa sai minut jättämään viestittelyn kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kysynkin, keksiikö kukaan miksi kiinnostukseni keskustelua kohtaan tyrehtyi?
En kyllä arvaa! Aluksi ajattelin, että mies puhui vain itsestään eikä kysellyt sinusta mitään, mutta oli siellä ainakin opiskeluista kysymys. Tuo kuulosti ihan perushyvältä startilta itselleni. Pientä huumoria kaipaan kyllä itse eli sellainen hieman vakava jutustelu pelkästään ei ole minua.
M
Meni ekalla oikeaan. Keskustelu loppui heti kun minä lakkasin viemästä sitä eteenpäin. Mies kysyi minulta yhden ainoan kysymyksen, ja senkin vasta siinä vaiheessa kun en enää heti vastannut. Hänestä oli ihan jees höpistä vain itsestään useissa suhteellisen pitkissä viesteissä. Hän siis koki ilmeisesti olevan haastateltavana. Eli joko tyyppi ei ollut kiinnostunut minusta ollenkaan ja halusi vain avautua elämästään jollekin tai tyypillä on kehnot vuorovaikutustaidot.
Mitä väliä, kuka vie keskustelua eteenpäin jos keskustelu kuitenkin soljuu ? Sinä tartuit hanakasti kaikkeen mitä mies sanoi ja kyselit itse. Mistä silloin voi tietää että sinä haluaisitkin olla se, jota haastatellaan? Mies ei kuitenkaan ollut päälle käyvä omista asioistaan höpöttäjä. Itsehän sinä kyselit ja hän vastasi. Ei taida vuorovaikutustaidot sielläkään kunnossa .
Mä en halua, että jompaa kumpaa vuorollaan haastatellaan, vaan haluan keskustelun, jossa molemmat osoittaa kiinnostusta toista kohtaan ja molemmat avautuu. Mutta miksi ihmeessä avautuisin tyypille, joka ei ososita pienintäkään kiinnostusta mua kohtaan?
Hän kysyi mitä opiskelet? Kommentoi kyseistä alaa. Sinä alat valittaa työllistymisestäsi ja hän vastaa. Mitä vielä olisi pitänyt tehdä, että keskustele menisi sinun piirustuksiesi mukaan?
Sun pitää ymmärtää, että mä olen käynyt tämän keskustelun jo monesti aiemmin. Mä olin jo tuossa kohtaa jo oikeastaan menettänyt kiinnostukseni ja henkisesti irtisanoutunut "keskustelusta". Toi on ihan vakiokuvio noiden haastateltavien toiminnassa. Ensin ei itse viedä mitenkään eteenpäin, ja tätä linjaa jatketaan niin kauan kuin mahdollista, mutta sitten kun toinen ei sitten enää vastaakaan (toisin sanoen esitä jatkokysymyksiä), niin sitten tehdään se viimeinen epätoivoinen yritelmä, jolla kokeillaan. Eli esitetään mahdollisimman pilipali-kysymys. Monesti, jopa useimmiten se on "Entäs sä?". Tällä kertaa, koska olin omatoimisesti maininnut opiskelevani, mies koki sen helpoimmaksi kysymykseksi. Itselläni oli tässä kohtaa jo muut hommat mielessä, joten en jaksanut enää elvyttää keskustelua ja mies ei tähän yksinään kyennyt (sillä onnistunut keskustelu edellyttää vastavuoroisuutta).
Niin vastavuoroisuutta juuri sinun haluamallasi tavalla. Mutta jatka toki valitsemallasi linjalla.
Niin jatkan. Tänä vuonna olen käynyt about kymmenillä treffeillä, vaikka profiili oli kesän suljettu. Entäs sä?
Sinua ei kiinnostanut mies alunperinkään tarpeeksi. Jos olisit halunnut hänet oikeasti tavata, olisit tehnyt sen eteen töitä. Turha laittaa tätä miehen huonon keskustelun piikkiin
Tämähän on hyvin tyypillistä. Miehen kuuluu panostaa ja viedä hommaa eteenpäin. Jos nainen joutuu osallistumaan osaltaan niin hänen mielenkiinto lopahtaa kuten esimerkissä.
Mä en odota, että mies vetää mua perässään kuten pulkkaa. Mä en myöskään vedä miestä perässäni. Molemmat vetää oman osuutensa tai antaa olla. Katso sanakirjasta vastavuoroisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loppupäätelmä on että miehet keskustelevat väärin tinderissa. Hahhahh :D Ne varmaan pilkkovat tomaatitkin väärin!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kysynkin, keksiikö kukaan miksi kiinnostukseni keskustelua kohtaan tyrehtyi?
En kyllä arvaa! Aluksi ajattelin, että mies puhui vain itsestään eikä kysellyt sinusta mitään, mutta oli siellä ainakin opiskeluista kysymys. Tuo kuulosti ihan perushyvältä startilta itselleni. Pientä huumoria kaipaan kyllä itse eli sellainen hieman vakava jutustelu pelkästään ei ole minua.
M
Meni ekalla oikeaan. Keskustelu loppui heti kun minä lakkasin viemästä sitä eteenpäin. Mies kysyi minulta yhden ainoan kysymyksen, ja senkin vasta siinä vaiheessa kun en enää heti vastannut. Hänestä oli ihan jees höpistä vain itsestään useissa suhteellisen pitkissä viesteissä. Hän siis koki ilmeisesti olevan haastateltavana. Eli joko tyyppi ei ollut kiinnostunut minusta ollenkaan ja halusi vain avautua elämästään jollekin tai tyypillä on kehnot vuorovaikutustaidot.
Mitä väliä, kuka vie keskustelua eteenpäin jos keskustelu kuitenkin soljuu ? Sinä tartuit hanakasti kaikkeen mitä mies sanoi ja kyselit itse. Mistä silloin voi tietää että sinä haluaisitkin olla se, jota haastatellaan? Mies ei kuitenkaan ollut päälle käyvä omista asioistaan höpöttäjä. Itsehän sinä kyselit ja hän vastasi. Ei taida vuorovaikutustaidot sielläkään kunnossa .
Mä en halua, että jompaa kumpaa vuorollaan haastatellaan, vaan haluan keskustelun, jossa molemmat osoittaa kiinnostusta toista kohtaan ja molemmat avautuu. Mutta miksi ihmeessä avautuisin tyypille, joka ei ososita pienintäkään kiinnostusta mua kohtaan?
Hän kysyi mitä opiskelet? Kommentoi kyseistä alaa. Sinä alat valittaa työllistymisestäsi ja hän vastaa. Mitä vielä olisi pitänyt tehdä, että keskustele menisi sinun piirustuksiesi mukaan?
Sun pitää ymmärtää, että mä olen käynyt tämän keskustelun jo monesti aiemmin. Mä olin jo tuossa kohtaa jo oikeastaan menettänyt kiinnostukseni ja henkisesti irtisanoutunut "keskustelusta". Toi on ihan vakiokuvio noiden haastateltavien toiminnassa. Ensin ei itse viedä mitenkään eteenpäin, ja tätä linjaa jatketaan niin kauan kuin mahdollista, mutta sitten kun toinen ei sitten enää vastaakaan (toisin sanoen esitä jatkokysymyksiä), niin sitten tehdään se viimeinen epätoivoinen yritelmä, jolla kokeillaan. Eli esitetään mahdollisimman pilipali-kysymys. Monesti, jopa useimmiten se on "Entäs sä?". Tällä kertaa, koska olin omatoimisesti maininnut opiskelevani, mies koki sen helpoimmaksi kysymykseksi. Itselläni oli tässä kohtaa jo muut hommat mielessä, joten en jaksanut enää elvyttää keskustelua ja mies ei tähän yksinään kyennyt (sillä onnistunut keskustelu edellyttää vastavuoroisuutta).
Niin vastavuoroisuutta juuri sinun haluamallasi tavalla. Mutta jatka toki valitsemallasi linjalla.
Niin jatkan. Tänä vuonna olen käynyt about kymmenillä treffeillä, vaikka profiili oli kesän suljettu. Entäs sä?
Sinua ei kiinnostanut mies alunperinkään tarpeeksi. Jos olisit halunnut hänet oikeasti tavata, olisit tehnyt sen eteen töitä. Turha laittaa tätä miehen huonon keskustelun piikkiin
Kiinnostus on Tinderissä mätsätessä vasta potentiaaliasteella. Mä en ole kiinnostunut kenestäkään pelkän kuvan ja profiilitekstin perusteella niin paljon, että alkaisin näkemään heidän eteensä erityistä vaivaa. Mä en kuvan perusteella myöskään halua tavata ketään. Jos mies osoittaa keskustelussa olevansa kiinnostava yksilö, niin sitten tilanne voi olla eri. Mä siis en ole täällä valittamassa kun en saanut tätä miestä. Vaan kertomassa mikä tässä tilanteessa sai minut jättämään viestittelyn kanssaan.
Juu, sinä olet niitä Tinder-ammattilaisia, jotka fiksummat miehet kiertää kaukaa. Jännä ettei ole yhtään hyvää tarttunut haaviin vaikka ovat niin kiinnostavia olleet vuorovaikutustaidoiltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä mitä enemmän nettideiteissä viettää aikaa niin sitä paremmin kehittyy tietynlainen pelisilmä että minkälaisia keskusteluita kannattaa jatkaa.
Mä yleensä aloitan kysymällä kaksi kysymystä. Jos saan näihin lyhyen vastauksen ilman vastakysymystä niin lopetan heti siihen. Toisaalta olen lopettanut myös silloinkin jos vastaus on pitkä mutta mitään ei kysytä multa. Kysymykset ovat suurin osoitus kiinnostuksesta. Tuntuu myös todella epäluontevalta alkaa itsestään kertomaan ilman kysymystä kun en ole varma haluaako toinen edes kuulla mitään. Oliko toisen tarkoituskin antaa ilmi että kiinnostusta ei löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nyt tässä avaan vähän yhtä keskusteluani Tinderissä alle 40-vuotiaan miehen kanssa. Mies oli ikääsopiva, asui lähellä, oli hyvännäköinen, kirjoitti fiksusti ja vastaili useamman rivin viesteillä. Vakutti siis kaikin puolin kiinnostavalta.
Eli:
Tyypi aloittaa lupaavasti tervehtimällä reippaasti ja tykkäävän todella eräästä asiasta, josta itse kerron profiilissani pitävän.
Mä tervehdin takaisin ja kommentoin tätä tykkäämisen aihetta. Lopetan viestin kysymällä kuulumisia.
Mies kertoo (todella hyvin ja jopa ilmeikkäästi) mitä hänelle kuuluu 7 rivin viestillä.
Mä reagoin kommentoimalla hänen kuulumisiinsa ja kysyn jatkokysymyksen eräästä kuulumisissaan esille tulleesta vastoinkäymisestä.
Mies kertoo yksityiskohtaisesti työhön liittyvästä vastoinkäymisestään.
Vastaan reagoimalla vastointäymiseen. Kerron itsestäni jotain sivuhuomiona asiaan liittyen. Kysyn millä alalla tyyppi on (kun vastoinkäyminen liittyi työelämään)
Mies avaa työhistoriaansa.
Mä en vastaa hetkeen kun olen saanut jo juonesta kiinni.
Mies kysyy mitä opiskelen.
Mä kommentoin lyhyesti ja kerron mitä opiskelen.
Mies kommentoi opiskelemaani alaa.
Mä kommentoin lyhyesti pelkojani työllistymisen suhteen.
Mies vastaa kertomalla uskovansa, että eiköhän niitä töitä löydy.
En vastaa enää.
Nyt kysynkin, keksiikö kukaan miksi kiinnostukseni keskustelua kohtaan tyrehtyi?
Keksin miksi miehen kiinnostus tyrehtyi, sillä se näkyy aiemmin kuin sinun kiinnostuksesi loppuminen. Alat valittaa peloistasi työllistymisen suhteen ihmiselle, jota vasta opettelet tuntemaan. Eli vaikutat negatiiviselta valittajalta.
On minulla itselläni ollut samoja pelkoja, mutta en minä nyt niitä vieraan ihmisen niskaan kippaa siinä vaiheessa kun vasta tunnustellaan mikä toinen on miehiään/ naisiaan.
En mä valittanut. Ehkä ilmaisin asian tässä hieman kärjistäen, sillä halusin vain pohjustaa miehen viimeisen kommentin. Mies siis kommentoi, että alani on mielenkiintoinen ja itse vastasin siihen kertomalla kuinka olen todella nauttinut opinnoista. Lopuksi kommentoin, että hieman hermostuttaa nähdä nähdä miten sille työllistyy. Jos tämä tekee minusta valittajan, niin selvä.
Niin, sinähän voit antaa lisätietoja keskustelun kulusta aina sitä mukaa kuin omasta toiminnastasi löytyy huomautettavaa. Itse vedän tulkintani siitä mitä ensiksi kerroit. Siinä oli oman arviosi mukaan olennaiset tiedot. Näistä lisäyksistä en niin välitä.
Mutta hyvä jos menetelmäsi toimii eikä mitään tarvitse muuttaa. Muuten kuin muissa ihmisissä.
Mä en alkuperäisessä viestissä sanonut, että olisin tälle miehelle asiasta valittanut. Sanoin, että kommentoin lyhyesti pelkojani työllistymisen suhteen. Se ei ole automaattisesti valittamista. Ainakaan normaalien ihmisten mielestä. Sä olet vain siellä hikikomerossasi pillastunut kritiikistä ja pyrit tulkitsemaan kaiken minua vastaan.
Tuoko oli näyte niistä hyvistä vuorovaikutustaidoistasi?
Tämä mitä nyt teen kanssasi ei ole vuorovaikutusta. Itse yritin demonstroida joitain viestittelyn kompastuskiviä esimerkin kautta tehdäkseni siitä selvempää. Sinä taas olet trolli lässyttämässä lässyttämisen ilosta.
Näköjään olet siis väärässä. Sinulla on poikkeuksellisen huonot vuorovaikutustaidot. Et siedä kritiikkiä etkä kyseenalaistamista lainkaan. Reagoit näihin vihamielisesti solvaamalla ja mitätöimällä keskustelukumppaniasi. Et voisi hoitaa tilannetta huonommin.
Sinulla on sama asenne esimerkissäsi ja täällä. Sinä asetut muiden ihmisten yläpuolelle, valmiina tuomitsemaan muiden vuorovaikutusta. Ja edellytät että auktoriteettiasi ei kyseenalaisteta. Ja nyt kun niin kävi, et kykene keskusteluun enää lainkaan.
Mä en näe syytä suhtautua sun kritikkiisi rakentavana, sillä sä selvästi pyrit ymmärtämään mut väärin jotta pääset dissaamaan mua. Siksi sinä päätit tarttua siihen kommenttiini työllistymisnäkymien pelottavuudesta ja ilman järkevää syytä vääntää se niin, että minä olen tälle miehelle muka valittanut ja olen siis valittaja ja siksi tämä mies ei kiinnostu minusta jne. Sinä et tee tätä ollaksesi rakentava, vaan ollaksesi ilkeä. Se tekee sinusta trollin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään kiinnostaisi enemmän miten osaisi päästää irti koko ajatuksesta, hyväksyisi yksinäisyyden. Aina välissä onnistuu hyvin, mutta sitten taas hiipii ajatus takaisin. Olisi paljon helpompaa kun pääsisi eroon kokonaan siitä haaveilusta, tulee vaan paha mieli. Viikonloppuna tuli erehdyttyä baariinkin.
M37
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiukan voitaisiin yrittää ymmärtää toisiamme täällä eikä arvostella toista yhden keskusteluesimerkin perusteella. Täällä tää ilmapiiri on usein vaan ihan tarpeettoman myrkyllistä.
Miksi meidän pitäisi olla samaa mieltä kanssasi tai muuten olemme myrkyllisiä?
Juuri tuota tarkoitan eli ei pyritä ymmärtämään hyvällä tahdolla mitä toindn voisi tarkoittaa. Keskustelut kääntyy usein vain toisten syyttämiseksi. Eri mieltä voi olla, mutta sitä hyväntahtoisuutta ja ymmärrystä voisi ripotella joukkoon. Tulisi monelle kivempi mieli samalla!
Eihän tässä kukaan syytä ketään. Esitetään ainoastaan kritiikkiä tämän demonpitäjän kommunikaatiotaidousta. Kritiikistä on aina mahdollisuus oppia ja ottaa onkeensa ettei tarvitse kymmenillä turhilla deiteillä kiertää. -eri
Eli siis ymmärränkö nyt oikein? Mun pitäisi tästä nyt oppia sellaiset asiat, että vaikka toinen ei kysele minulta mitään, mun pitää silti puhua itsestäni. Ja vaikka toinen ei osoita mielenkiintoa mua kohtaan, niin mun pitää sinnikkäästi vain jatkaa keskustelua.
Miksi nämä asiat ei päde siihen toiseen osapuoleen? Mikä häntä olisi estänyt laittamasta mulle viestejä, vaikka en kysynyt häneltä mitään?
Mä kuitenkin aina välillä pääsen sinne treffiasteellekin. Ja yleensä aika puheliaitten ja keskustelutaistoisten miesten kanssa. Mä pidän puheliaista ja keskustelutaitoisista miehistä. Eli mitä mä voitan sillä, että väen vängällä jatkan keskustelua miehen kanssa, johon kiinnostus on lopahtanut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kysynkin, keksiikö kukaan miksi kiinnostukseni keskustelua kohtaan tyrehtyi?
En kyllä arvaa! Aluksi ajattelin, että mies puhui vain itsestään eikä kysellyt sinusta mitään, mutta oli siellä ainakin opiskeluista kysymys. Tuo kuulosti ihan perushyvältä startilta itselleni. Pientä huumoria kaipaan kyllä itse eli sellainen hieman vakava jutustelu pelkästään ei ole minua.
M
Meni ekalla oikeaan. Keskustelu loppui heti kun minä lakkasin viemästä sitä eteenpäin. Mies kysyi minulta yhden ainoan kysymyksen, ja senkin vasta siinä vaiheessa kun en enää heti vastannut. Hänestä oli ihan jees höpistä vain itsestään useissa suhteellisen pitkissä viesteissä. Hän siis koki ilmeisesti olevan haastateltavana. Eli joko tyyppi ei ollut kiinnostunut minusta ollenkaan ja halusi vain avautua elämästään jollekin tai tyypillä on kehnot vuorovaikutustaidot.
Mitä väliä, kuka vie keskustelua eteenpäin jos keskustelu kuitenkin soljuu ? Sinä tartuit hanakasti kaikkeen mitä mies sanoi ja kyselit itse. Mistä silloin voi tietää että sinä haluaisitkin olla se, jota haastatellaan? Mies ei kuitenkaan ollut päälle käyvä omista asioistaan höpöttäjä. Itsehän sinä kyselit ja hän vastasi. Ei taida vuorovaikutustaidot sielläkään kunnossa .
Mä en halua, että jompaa kumpaa vuorollaan haastatellaan, vaan haluan keskustelun, jossa molemmat osoittaa kiinnostusta toista kohtaan ja molemmat avautuu. Mutta miksi ihmeessä avautuisin tyypille, joka ei ososita pienintäkään kiinnostusta mua kohtaan?
Hän kysyi mitä opiskelet? Kommentoi kyseistä alaa. Sinä alat valittaa työllistymisestäsi ja hän vastaa. Mitä vielä olisi pitänyt tehdä, että keskustele menisi sinun piirustuksiesi mukaan?
Sun pitää ymmärtää, että mä olen käynyt tämän keskustelun jo monesti aiemmin. Mä olin jo tuossa kohtaa jo oikeastaan menettänyt kiinnostukseni ja henkisesti irtisanoutunut "keskustelusta". Toi on ihan vakiokuvio noiden haastateltavien toiminnassa. Ensin ei itse viedä mitenkään eteenpäin, ja tätä linjaa jatketaan niin kauan kuin mahdollista, mutta sitten kun toinen ei sitten enää vastaakaan (toisin sanoen esitä jatkokysymyksiä), niin sitten tehdään se viimeinen epätoivoinen yritelmä, jolla kokeillaan. Eli esitetään mahdollisimman pilipali-kysymys. Monesti, jopa useimmiten se on "Entäs sä?". Tällä kertaa, koska olin omatoimisesti maininnut opiskelevani, mies koki sen helpoimmaksi kysymykseksi. Itselläni oli tässä kohtaa jo muut hommat mielessä, joten en jaksanut enää elvyttää keskustelua ja mies ei tähän yksinään kyennyt (sillä onnistunut keskustelu edellyttää vastavuoroisuutta).
Niin vastavuoroisuutta juuri sinun haluamallasi tavalla. Mutta jatka toki valitsemallasi linjalla.
Niin jatkan. Tänä vuonna olen käynyt about kymmenillä treffeillä, vaikka profiili oli kesän suljettu. Entäs sä?
Sinua ei kiinnostanut mies alunperinkään tarpeeksi. Jos olisit halunnut hänet oikeasti tavata, olisit tehnyt sen eteen töitä. Turha laittaa tätä miehen huonon keskustelun piikkiin
Kiinnostus on Tinderissä mätsätessä vasta potentiaaliasteella. Mä en ole kiinnostunut kenestäkään pelkän kuvan ja profiilitekstin perusteella niin paljon, että alkaisin näkemään heidän eteensä erityistä vaivaa. Mä en kuvan perusteella myöskään halua tavata ketään. Jos mies osoittaa keskustelussa olevansa kiinnostava yksilö, niin sitten tilanne voi olla eri. Mä siis en ole täällä valittamassa kun en saanut tätä miestä. Vaan kertomassa mikä tässä tilanteessa sai minut jättämään viestittelyn kanssaan.
Juu, sinä olet niitä Tinder-ammattilaisia, jotka fiksummat miehet kiertää kaukaa. Jännä ettei ole yhtään hyvää tarttunut haaviin vaikka ovat niin kiinnostavia olleet vuorovaikutustaidoiltaan.
On niitä hyviäkin sattunut ja ihan hauskoja aikoja on tullut vietettyä. Ja vaikka treffikumppani ei muuten natsaisi, niin ainakaan ei ole tarvinut istua kiusallisessa hiljaisuudessa, vaan juttua on riittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Loppupäätelmä on että miehet keskustelevat väärin tinderissa. Hahhahh :D Ne varmaan pilkkovat tomaatitkin väärin!!
Ei kaikki miehet. Mutta varmaan aika iso osa näistä, jotka valittavat palstalla kuinka eivät saa pildeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä nyt tässä avaan vähän yhtä keskusteluani Tinderissä alle 40-vuotiaan miehen kanssa. Mies oli ikääsopiva, asui lähellä, oli hyvännäköinen, kirjoitti fiksusti ja vastaili useamman rivin viesteillä. Vakutti siis kaikin puolin kiinnostavalta.
Eli:
Tyypi aloittaa lupaavasti tervehtimällä reippaasti ja tykkäävän todella eräästä asiasta, josta itse kerron profiilissani pitävän.
Mä tervehdin takaisin ja kommentoin tätä tykkäämisen aihetta. Lopetan viestin kysymällä kuulumisia.
Mies kertoo (todella hyvin ja jopa ilmeikkäästi) mitä hänelle kuuluu 7 rivin viestillä.
Mä reagoin kommentoimalla hänen kuulumisiinsa ja kysyn jatkokysymyksen eräästä kuulumisissaan esille tulleesta vastoinkäymisestä.
Mies kertoo yksityiskohtaisesti työhön liittyvästä vastoinkäymisestään.
Vastaan reagoimalla vastointäymiseen. Kerron itsestäni jotain sivuhuomiona asiaan liittyen. Kysyn millä alalla tyyppi on (kun vastoinkäyminen liittyi työelämään)
Mies avaa työhistoriaansa.
Mä en vastaa hetkeen kun olen saanut jo juonesta kiinni.
Mies kysyy mitä opiskelen.
Mä kommentoin lyhyesti ja kerron mitä opiskelen.
Mies kommentoi opiskelemaani alaa.
Mä kommentoin lyhyesti pelkojani työllistymisen suhteen.
Mies vastaa kertomalla uskovansa, että eiköhän niitä töitä löydy.
En vastaa enää.
Nyt kysynkin, keksiikö kukaan miksi kiinnostukseni keskustelua kohtaan tyrehtyi?
Keksin miksi miehen kiinnostus tyrehtyi, sillä se näkyy aiemmin kuin sinun kiinnostuksesi loppuminen. Alat valittaa peloistasi työllistymisen suhteen ihmiselle, jota vasta opettelet tuntemaan. Eli vaikutat negatiiviselta valittajalta.
On minulla itselläni ollut samoja pelkoja, mutta en minä nyt niitä vieraan ihmisen niskaan kippaa siinä vaiheessa kun vasta tunnustellaan mikä toinen on miehiään/ naisiaan.
En mä valittanut. Ehkä ilmaisin asian tässä hieman kärjistäen, sillä halusin vain pohjustaa miehen viimeisen kommentin. Mies siis kommentoi, että alani on mielenkiintoinen ja itse vastasin siihen kertomalla kuinka olen todella nauttinut opinnoista. Lopuksi kommentoin, että hieman hermostuttaa nähdä nähdä miten sille työllistyy. Jos tämä tekee minusta valittajan, niin selvä.
Niin, sinähän voit antaa lisätietoja keskustelun kulusta aina sitä mukaa kuin omasta toiminnastasi löytyy huomautettavaa. Itse vedän tulkintani siitä mitä ensiksi kerroit. Siinä oli oman arviosi mukaan olennaiset tiedot. Näistä lisäyksistä en niin välitä.
Mutta hyvä jos menetelmäsi toimii eikä mitään tarvitse muuttaa. Muuten kuin muissa ihmisissä.
Mä en alkuperäisessä viestissä sanonut, että olisin tälle miehelle asiasta valittanut. Sanoin, että kommentoin lyhyesti pelkojani työllistymisen suhteen. Se ei ole automaattisesti valittamista. Ainakaan normaalien ihmisten mielestä. Sä olet vain siellä hikikomerossasi pillastunut kritiikistä ja pyrit tulkitsemaan kaiken minua vastaan.
Tuoko oli näyte niistä hyvistä vuorovaikutustaidoistasi?
Tämä mitä nyt teen kanssasi ei ole vuorovaikutusta. Itse yritin demonstroida joitain viestittelyn kompastuskiviä esimerkin kautta tehdäkseni siitä selvempää. Sinä taas olet trolli lässyttämässä lässyttämisen ilosta.
Näköjään olet siis väärässä. Sinulla on poikkeuksellisen huonot vuorovaikutustaidot. Et siedä kritiikkiä etkä kyseenalaistamista lainkaan. Reagoit näihin vihamielisesti solvaamalla ja mitätöimällä keskustelukumppaniasi. Et voisi hoitaa tilannetta huonommin.
Sinulla on sama asenne esimerkissäsi ja täällä. Sinä asetut muiden ihmisten yläpuolelle, valmiina tuomitsemaan muiden vuorovaikutusta. Ja edellytät että auktoriteettiasi ei kyseenalaisteta. Ja nyt kun niin kävi, et kykene keskusteluun enää lainkaan.
Mä en näe syytä suhtautua sun kritikkiisi rakentavana, sillä sä selvästi pyrit ymmärtämään mut väärin jotta pääset dissaamaan mua. Siksi sinä päätit tarttua siihen kommenttiini työllistymisnäkymien pelottavuudesta ja ilman järkevää syytä vääntää se niin, että minä olen tälle miehelle muka valittanut ja olen siis valittaja ja siksi tämä mies ei kiinnostu minusta jne. Sinä et tee tätä ollaksesi rakentava, vaan ollaksesi ilkeä. Se tekee sinusta trollin.
Te molemmat jankkaajat ja syyttelijät voisitte hyötyä sosiaalisten taitojen kehittämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Loppupäätelmä on että miehet keskustelevat väärin tinderissa. Hahhahh :D Ne varmaan pilkkovat tomaatitkin väärin!!
Jos pääsee edes joskus treffeille (ei välttämättä Tinderistä), niin ongelma tuskin on keskustelutaidoissa. Se on nykyään ihan normaalia, että suurin osa keskusteluista naisten kanssa ei johda mihinkään, sanoit mitä tahansa.
M31
Ainakin tämä on hyvä demonstraatio kaikille miehille siitä millaista on kommunikoida ikisinkku naisen, jolla on rima korkealla, kanssa. Sitten vielä väitetään että miehet ovat huonoja keskustelemaan. -eri