Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
ADHD lapsen harrastusten epäonnistuminen.
28.11.2013 |
Olemme jo aivan poikki mieheni kanssa. Lapsellamme on adhd ja se tietysti kuormittaa meitä täällä kotioloissa lisää koko ajan. Myös eskarin ja myöhemmin koulun kanssa ollaan nähty paljon vaivaa, että poika sopeutuu kouluun ja pärjää tunneilla.
Mutta nämä harrastukset on sitten luku itsestään. Mihinkään poika ei haluaisi mennä. Sitten kun puolipakotamme, niin kuitenkin tykkää harrastaa. Mikä on selvä juttu kun haluaa aktiviteettejä jatkuvasti. Mutta ei niistä harrastuksista tule mitään. Aloitimme aikanaan yhden harrastuksen missä poika oli suht lahjakas, hän pääsi heti kilparyhmäänkin. Mutta lensi sitten ulos ryhmästä kun ei pystynyt keskittymään ja motivaatio oli huono. Meitä tietytsti harmitti kovasti, sillä aikaa vievä harrastus voisi olla myöhemmässä vaiheessa poikamme pelastus.
Etsimme pian uuden harrastuksen, liikuntaa sekin, että saataisin loputonta energiaa hieman kulutettua. Valitsimme harrastuksen mikä auttoi myös sosiaalisten suhteiden luomiseen. Samalla luokalla oli ja on paljon lajin harrastajia ja erikoinen poikamme pääsi näin mukaan "piireihin"- Tarkoitan hänen tapauksessaan sitä, että sai edes vähän kavereita.
No sitä on nyt harrasteltu tässä jonkin aikaa...puolisenvuotta ja tekisi mieli ottaa poika pois koko lajista. Hän ei keskity yhtään sielläkään, sooloilee, hölmöilee ja laiskottelee. Tänään joutui jäähylle ja valmentaja UNOHTI pojan sinne puoleksitunniksi. Kävin sanomassa, että pääsisikö se poika nyt takas treenaamaan kun on jo puolet treeniajasta mennyt. Hups, sanoi valmentaja. Juuri tätä tämä on, valmentajat ovat onneissaan kun lapsi istuu jäähyllä eikä sooloille muiden seassa. Tai istuu vapaaehtoisesti reunalla. Kukaan valmentaja ei hae häntä mukaan treeneihin tai tsemppaa jatkamaan.
Olen niin poikki tähän loputtomaan taisteluun, että poikamme sulautuisi jossain joukkoon ja hän saisi tsemppaavaa valmennusta josssain. Pojan sosiaaliset suhteet on aivan kuralla koko ajan. Häntä kiusataan, sillä hän on niin massasta poikkeava, että joutuu herkästi kiusaamisen uhriksi. Poikani on kyllä super ärsyttävä, että leikeistä ulos jäämistä en ihmettele yhtään. Hän härkkii koko ajan toisia, repii paidasta, tönii, puhuu sentin päästä toisten kasvoista, puhuu päälle, koskee toisiin jatkuvasti. Ei tajua milloin se on sopivaa ja mlloin ei. Ei osaa myöskään yhtään luke toisten ihmisten tunnetiloja. Tyrkyttää seuraansa loputtomiin samoille lapsille, jotka torjuvat hänet (jopa hyvin julmasti) kerta toisensa jälkeen.
Mitä minä tuon pojan kanssa teen? lähinnä nuo harrastukset nyt mietityttävät? Mitä muiden adhd lapset harrastavat ja miten on mennyt?
Kommentit (98)
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 07:05"]
Tuntevatko adhd-lapset empatiaa? Jos tuntevat niin saako lapsen ymmärtämään miltä toisista tuntuu kun härkitään, tönitään, sotketaan ja sooloillaan. Oman lapseni päiväkotiryhmässä oli lapsi joka jatkuvasti kiusasi toisia ja kun toiset itkivät niin tämä sankari nauroi ja kiusasi lisää. Hän oli äitinsä sanojeen mukaan The Erityislapsi, mutten tiedä mikä diagnoosi.
[/quote]
Kyllä ainakin oma adhd lapseni tuntee. Nyt nuo enimmät muiden härkkimiset ym. fyysiset "hyökkäykset" omat luojan kiitos jääneet pois, mutta vähän pienempänä lapsi itsekin itki ääneen miksei hän osaa olla satuttamatta muita. Hänellä on ja on aina ollut myös hyvin hellä puolli joka kohdistuu varsinkin pienempiin lapsiin ja vauvoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 11:45"]
En ole ollenkaan asiantuntija mutta muuta ajatus tuli mieleen. Olethan kokeillut kalaöljyä, reipasta annostusta. Tekee kuulemma hyvää tavallisillekin lapsille. Sitten itse olisin valmis kokeilemaan jotain vaihtoehtoista hoitoa, homeopatiaa, akupunktiota tms. hierontaa..googlaamalla varmaan löytyy kaikenlaista. Sitten voisi kokeilla esim. luomuruokaa. Voisiko löytyä joku erityislasten harrastusryhmä, tai sitten menet mukaan lapsen kanssa vaikka itsepuolustuslajin kurssille. Tässä kaikenlaista ajatusta, ekan pitäisi olla tutkitusti toimiva. Voimia!
[/quote]
Kiitos ajatuksista. Kalaöljy on käytössä. Käytämme luomua aika paljon, tosin en tiennyt sen vaikutuksista adhd lapsiin aikaisemmin? Vaihtoehtoisia hoitoja en ole kokeillut, voisin pistää korvantaakse kun rahatilanne on parempi niin voisi kokeilla.
ap
MIKSI teillä on neljä lasta??? Jos ei ole aikaa eikä rahaa sitten mihinkään.
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 11:59"]
Jos itselläsi on adhd ja poikasi on jo kaksivuotiaana örvelö, nuo muut olisi voinut jättää väliin. Itse kirjoitat, että ne muut estävät hoitamasta poikaa kunnolla.
[/quote]
Enkä kirjoita! Muut estävät harrastamasta pojan kanssa päivittäin itse ohjattavia harrastuksia! Aika harvalla tavis lasten vanhemmillakaan on aikaa moiseen.
ap
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 12:06"]
MIKSI teillä on neljä lasta??? Jos ei ole aikaa eikä rahaa sitten mihinkään.
[/quote]
On meillä aikaa ja rahaa mihinkään. Mistä tällaista päättelit?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jos nyt keskityttäisiin taas itse aiheeseen...provoilu on ihan turhaa, en ärsyynny ;)
ap
Mielestäni ketjussa oli paljon hyviä vinkkejä. Laitan vielä muutaman oman, mikä itselle tulee mieleen.
Korkean adrenaliinin harrastuksia, joissa vaaditaan kovaakin keskittymistä esim lumilautailu, skeittaus, kiipeily, parkour, flowpark, krav maga, uinti(hypyt), rullaluistelu.
Jos tykkää teatterista, niin entäs musiikki. Hienoa, että tykkää teatterista, voisiko harrastusta vielä lisätä. Myöhemmin ainakin harrastelijateattereihin saa upotettua kaiken vapaa-aikansa. Jotenkin ajattelisin, että joku nysvääminenkin voisi sopia, esim palapelien teko, tietokonekoodaamista, kitaran soittoa, kirjoittaminen, jotain mihin uppoutua.
Jos teatterissa tulee hyvin toimeen muiden kanssa, mutta toisessa harrastuksessa ei, niin ehkä harrastus on vain väärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 12:12"]
Mielestäni ketjussa oli paljon hyviä vinkkejä. Laitan vielä muutaman oman, mikä itselle tulee mieleen.
Korkean adrenaliinin harrastuksia, joissa vaaditaan kovaakin keskittymistä esim lumilautailu, skeittaus, kiipeily, parkour, flowpark, krav maga, uinti(hypyt), rullaluistelu.
Jos tykkää teatterista, niin entäs musiikki. Hienoa, että tykkää teatterista, voisiko harrastusta vielä lisätä. Myöhemmin ainakin harrastelijateattereihin saa upotettua kaiken vapaa-aikansa. Jotenkin ajattelisin, että joku nysvääminenkin voisi sopia, esim palapelien teko, tietokonekoodaamista, kitaran soittoa, kirjoittaminen, jotain mihin uppoutua.
Jos teatterissa tulee hyvin toimeen muiden kanssa, mutta toisessa harrastuksessa ei, niin ehkä harrastus on vain väärä.
[/quote]
Poika äy isän kanssa kiipeilemässä, mutta sinne on aika pitkä matka ja ajanpuutteen vuoksi liian harvoin käyvät. Nyt talvella ajattelimme myös kokeilla lumilautailua yhdessä. Hyviä ideoita siis.
Teatterikerhossa ei ole sääntöjä ja meno on aika omahetoista, siksi taitaa tykätä siitä. Sielläkin on ollut vähän kiusaamista ja mitään kaverisuhteita ei ole päässyt syntymään, mutta itse harjoittelusta poika tykkää kovasti.
ap
Niin ja kerron nyt vielä sen verran, että vaikka puhu puolipakottamisesta harrastuksiin, niin jos olemme puhuneet esim tuon jalkapallon lopettamisesta niin itkuhan siitä on tullut, haluaa jatkaa. Pakottaminen liittyy lähinnä kotoa lähtö tilanteisiin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa kokeilla vielä sitä lääkitystä. Meillä meni tilanne 2. luokalla sellaiseksi että Wilmaan tuli joka ikinen päivä jotain negaa, ja poika on kiltti kun mikä. Diagnoosi saatiin 2. luokalla, alotettiin Medikinet-lääkitys. Wilma-viestit loppu kun seinään, koulussa numerot 8-10.
Harrastuksista, jännä mutta lätkään pysty keskittymään jo pienenä, siinä ilmeisesti se häkki antaa sen keskittymisrauhan, sen sijaan esim. uimakoulut oli ihan mahdottomia kun piti kuunnella ohjeita.
No ei oo aikaa olla pojan kanssa, ei oo aikaa koiraan, eikä oo rahaa palkata apua.
Eli sinusta muiden pitää joustaa, ymmärtää ja auttaa. Sinun osuutesi on sitten tuo hervoton lisääntyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja AJANpuutteen vuoksi kiipeilykään ei käy. Veikkaanpa, että AIKAA olisi enemmän, jos mukuloita ei olisi tehtailtu ennätysvauhtia.
Mun piti vielä kirjoittaa, että agilityä voi harrastaa myös lainakoiran kanssa.
Jos löytyy naapurista tai perhepiiristä joku tuttu koira niin ehdottomasti kokeilun arvoista. Hieno harrastus, jos tykkää koirista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minä en ainakaan anna tottumattomalle 7-vuotiaalle. Pöllö ajatuskin!
Mikä ihme saa ihmiset ajattelemaan että ADHD lapset ovat kyvyttömiä tuntemaan empatiaa tai ovat täysin lahjattomia?!??
Jos lapsi on agressiivinen on yleensäkin kyse muustakin kuin ADHd:sta.
Ylivilkas lapsi tarvitsee selkeät rajat, kärsivällisyyttä ja paljon rakkautta. He eivät tee tyhmyyksiä koska haluavat olla ilkeitä tai tahallaan.
Tämä on ensimmäinen asia mikä ihmisten pitäisi ymmärtää,kun tämän näkee niin myös ymmärtää mistä häiriökäyttäytyminen tulee tietyissä tilanteissa. Esim, jännitys, iloisuus yms voi purkautua niin että niillä on täysin päinvastainen vaikutus.
Tällöin pitäisi aikuisen ohjata lasta hienovaraisesti toiseen suuntaan. Erityislapsille huutaminen tai pitkät saarnat eivät tee kuin haittaa. Lasta voi ohjata myös ilman puheita, näyttää mitä tehdä ja käydä asiaa läpi muullakin tavoin kuin puhumalla.
Jos sinulla on erityislapsi sinun pitää oppia tuntemaan lapsesi ja ymmärtämään häntä ehkä vielä paremmin kuin muita lapsiasi.
Diagnoosi ei ole mikään syy jättää hankala lapsi yksinään.
Mitä jos koittaisit saada poikasi kiinnostumaan auttamaan pikkusisaruksia, hänhän on isoveli! Hän voi opettaa,näyttää pienemille mallia. Ja tästä poikasi saisi paljon kehuja,joten huomion jakaminen sisarusten kanssa olisikin positiivista eikä negatiivista.
Lukeminen on hyvä, osta mielenkiintoisia kirjoja tai lehtiä. Tai sarjakuvia.
Piirtäminen,maalaaminen
Oma rakennus nurkka, jossa voi veistellä,hakata nauloja ja rakennella omia juttuja
Musiikki
Uimahyppy?
Miten poikasi pärjää eläinten kanssa? Siitäkin voi saada harrastuksen.
Voimia teille. Meidän kymmenvuotias ADHD-diagnoosin ja lääkityksen saanut lapsenlapsi on samassa tilanteessa. Näille lapsille pitäisi olla omat harrastusryhmät, jossa he voisivat välillä katsoa sivusta jos ahdistaa. Mikään ei onnistu: on lennetty ulos ringetestä ja uimakoulusta. Opetin itse hänet sitten uimaan. Luulen, että ratsastus voisi olla hyvä hänelle, mutta sekin on turkasen kallis harrastus. Ajattelin, että hevosen kanssa pitää toimia yhteen, eikä voi sählätä. Hevosen lämpö rauhoittaa levotonta mieltä, eikä kiirettä ole. - Tyttö pääsi kesällä Kiljavan leirikesän leirille jossa hän viihtyi loistavasti. Leirillä oli erityislasten ongelmia ymmärtäviä ohjaajia ja avustajiakin niille, jotka tarvitsevat. Heillä on myös talvikaudella leirejä, mutta niistä en tiedä. Ei niissä ainakaan teltoissa voi nukkua. Katso leiri.fi
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 11:41"]
Ap entäpä se musiikki? t. rumpalipojan äiti, jonka tuttavapiirissa on myös kitaristi-adhd.
[/quote]
Toistaiseksi ei ole osoittanut kiinnostusta. Kävi pienenä muskarissa, mutta kun edistyi siihen asti, että olisi pitänyt valita soitin halusi lopetta.
ap