Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
ADHD lapsen harrastusten epäonnistuminen.
28.11.2013 |
Olemme jo aivan poikki mieheni kanssa. Lapsellamme on adhd ja se tietysti kuormittaa meitä täällä kotioloissa lisää koko ajan. Myös eskarin ja myöhemmin koulun kanssa ollaan nähty paljon vaivaa, että poika sopeutuu kouluun ja pärjää tunneilla.
Mutta nämä harrastukset on sitten luku itsestään. Mihinkään poika ei haluaisi mennä. Sitten kun puolipakotamme, niin kuitenkin tykkää harrastaa. Mikä on selvä juttu kun haluaa aktiviteettejä jatkuvasti. Mutta ei niistä harrastuksista tule mitään. Aloitimme aikanaan yhden harrastuksen missä poika oli suht lahjakas, hän pääsi heti kilparyhmäänkin. Mutta lensi sitten ulos ryhmästä kun ei pystynyt keskittymään ja motivaatio oli huono. Meitä tietytsti harmitti kovasti, sillä aikaa vievä harrastus voisi olla myöhemmässä vaiheessa poikamme pelastus.
Etsimme pian uuden harrastuksen, liikuntaa sekin, että saataisin loputonta energiaa hieman kulutettua. Valitsimme harrastuksen mikä auttoi myös sosiaalisten suhteiden luomiseen. Samalla luokalla oli ja on paljon lajin harrastajia ja erikoinen poikamme pääsi näin mukaan "piireihin"- Tarkoitan hänen tapauksessaan sitä, että sai edes vähän kavereita.
No sitä on nyt harrasteltu tässä jonkin aikaa...puolisenvuotta ja tekisi mieli ottaa poika pois koko lajista. Hän ei keskity yhtään sielläkään, sooloilee, hölmöilee ja laiskottelee. Tänään joutui jäähylle ja valmentaja UNOHTI pojan sinne puoleksitunniksi. Kävin sanomassa, että pääsisikö se poika nyt takas treenaamaan kun on jo puolet treeniajasta mennyt. Hups, sanoi valmentaja. Juuri tätä tämä on, valmentajat ovat onneissaan kun lapsi istuu jäähyllä eikä sooloille muiden seassa. Tai istuu vapaaehtoisesti reunalla. Kukaan valmentaja ei hae häntä mukaan treeneihin tai tsemppaa jatkamaan.
Olen niin poikki tähän loputtomaan taisteluun, että poikamme sulautuisi jossain joukkoon ja hän saisi tsemppaavaa valmennusta josssain. Pojan sosiaaliset suhteet on aivan kuralla koko ajan. Häntä kiusataan, sillä hän on niin massasta poikkeava, että joutuu herkästi kiusaamisen uhriksi. Poikani on kyllä super ärsyttävä, että leikeistä ulos jäämistä en ihmettele yhtään. Hän härkkii koko ajan toisia, repii paidasta, tönii, puhuu sentin päästä toisten kasvoista, puhuu päälle, koskee toisiin jatkuvasti. Ei tajua milloin se on sopivaa ja mlloin ei. Ei osaa myöskään yhtään luke toisten ihmisten tunnetiloja. Tyrkyttää seuraansa loputtomiin samoille lapsille, jotka torjuvat hänet (jopa hyvin julmasti) kerta toisensa jälkeen.
Mitä minä tuon pojan kanssa teen? lähinnä nuo harrastukset nyt mietityttävät? Mitä muiden adhd lapset harrastavat ja miten on mennyt?
Kommentit (98)
Meillä ei ole yksikään ohjattu harrastus onnistunut. Ryhmälajit on ehdottoman poissuljettu, samoin tietysti kaikki mikä edellyttäisi vähänkään pitkäjänteisyyttä tai säännöissä on enemmän kuin kaksi kohtaa.
Itsekseen, omaehtoisesti lapsi ulkona harjoittelee skeittaamista, parkouria ja mitä milloinkin. On urheilusta tosi innostunut, joten siinä mielessä vähän eri tilanne meillä. Lapsi siis 10-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko keskustelleet valmentajien tai lajivastaavien kanssa tilanteesta? Jos muut aikuiset harrastuksessa tietäisivät, mistä on kyse, voisi sieltä löytyä lisäkeinoja harjoituksiin. Ehkä joku apuvalmentaja, joka jonkin aikaa ohjaisi lastanne? Ehkä voisitte itse toimia apuvalmentajana.
Omalla lapsellani on harrastus, jossa vanhempi osallistuu koko ajan harrastustunneille ja ohjaa harrastusta myös kotona. Tämä on välillä haasteellista (varsinkin kotiharjoittelu), mutta olen oppinut tuntemaan lastani paremmin ja tämä harrastusmatka on kyllä lähentänyt välejämme hienosti. Kyse on musiikkiharrastuksesta ja lapsi harjoittelee pitkäjänteisyyttä ja keskittymistä koko ajan, pienin askelin. Lapsellani ei kylläkään ole diagnoosia, mutta levottomuutta esiintyy ja paikallaan pysyminen on haastavaa. Mutta vähitellen...
Itse kokeilisin levottoman poikalapsen kanssa voimisteluharjoittelua. Siinä harjoitellaan ryhmässä, mutta kuitenkin yksin. Harjoitukset on usein jaettu pienempään ryhmään ja luppoaikaa eli odottelua ja muuta on melko vähän. Mutta voimistelussa (siis teline-) sääntöjen noudattaminen on erityisen tärkeää ja ryhmästä voi lentää ulos, jos liikaa sooloilee... Hankalaa! Mutta ainakaan lapsi ei omilla suorituksilla vaikuta muiden peliin, esim. jalkapallon tavoin, vain sössii vain mahdollisesti oman suorituksensa.
Kartoittaisin tai kokeilisin kyllä vielä ap:n lapsen kohdalla lääkitystä. Onko vain yksi valmiste? Miten ruokavalio? Saako lapsi terapiaa ja kuntoutusta?
Tsemppiä!
Onko paikkakunnallanne mitään liikunnallista erityisryhmää? Oma lapseni, as, kävi erityisjudossa ja siellä kaksi adhd-lasta, joista toisen diagnoosin kuulin äidiltään kun oli oman lapsen kaveri. Toisesta vaan arvasi. Mulla sellainen hiljainen vetäytyvä lapsi, joka tuli hyvin toimeen vilkkaan lapsen kanssa. Kyllä nämä molemmat rauhoittuvat joskus 16-17 vuoden tienoilla. Judo on kyllä hyvin kurinalaista, mutta erityisryhmät ovat pieniä ja niitä on nykyään tosi monella paikkakunnalla.
Lääkityksen uudelleen kokeileminen tulee teillä väistämättä eteen. Se on sitä aivojen auttamista. Vähentäisi sitä hässäkkää mikä aivoissa on ja antaisi pojan olla edes hetken aikaa oma itsensä. Lääkitsemättömät nuoret lähtevät helposti itse hoitamaan oireitaan (ja käytöksensä aiheuttamaa pahaa oloa) päihteillä. Lääkkeet ovat pienempi paha.
Sivuoireet eivät välttämättä ole enää samat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, miten niin sinulla ei ole aikaa ulkoilla/liikkua lapsen kanssa? Jos sinulla on vastasyntynyt lapsi, olet varmaan kotona. Ota kaikki lapset mukaan, vauva vaunuihin kentän reunalle tai metsään kantoliinassa. Nyt vaikuttaa siltä ettet ole valmis itse tekemään lapsesi eteen mitään vaan odotat että joku ulkopuolinen terapia tai valmennus hoitaa asian. Jos kerran olette kokeilleet erilaisia ohjattuja harrastuksia ja ne eivät suju, niin varmasti kannattaaitse järjestää mielekästä puuhaa lapselle.
Perustakaa hei "ADHD-lasten" omia ryhmiä harrastuslajeihin sitten, pliis. Omanikin haluavat harrastaa mutta opettajan aika menee sairaan pikku JircaNicklaksen terapoimiseen ja ymmärtämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntevatko adhd-lapset empatiaa? Jos tuntevat niin saako lapsen ymmärtämään miltä toisista tuntuu kun härkitään, tönitään, sotketaan ja sooloillaan. Oman lapseni päiväkotiryhmässä oli lapsi joka jatkuvasti kiusasi toisia ja kun toiset itkivät niin tämä sankari nauroi ja kiusasi lisää. Hän oli äitinsä sanojeen mukaan The Erityislapsi, mutten tiedä mikä diagnoosi.
Hei ap, tilanteenne kuulostaa hyvin samalta kuin meillä. Vanhimmalla pojallamme on adhd joka aiheuttaa samansuuntaisia pulmia kun itse kuvailit, lisäksi meillä myös pikkusisaruksia joista pienin vauva.
harrastuksiin on yritetty poikaa viedä, mutta mitkään ohjatut urheiluharrastukset eivät hänelle toimi. paremmin sujuu ihan omilla kotipihoilla leikki, potkulautailu, rullaluistelu, frisbeegolf, pyöräily. Joskus poika pyöräilee mukana kun itse juoksen työntäen rattaita. Hän usein tekee miellään, kun vaan alkuun saa vanhemmilta konkreettisen mallin.
toinen erittäin toimiva harrastus on musiikki. aina kierroksilla olon rauhoittamiseksi meidän pojallamme ei toimikaan urheilu, vaan nimenomaan rauhallinen tekeminen.
mikäli kotona meno yltyy liian raisuksi, saatan ihan kädestäpitäen ohjata poikaa mukaan kotiaskareihin. Alkuun oli vastaansanomista, mutta nyt esim imuroiminen (ei tietenkään kohtuuttoman pitkää aikaa, 5-10min) saattaa katkaista ylikierroksilla käymisen.
hankalimmaksi itse koen pikkusisarusten kiusaamisen ja yleisen negatiivisen suhtautumisen elämään. vinkkejä tämän käsittelyyn otetaan Mielellään vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tule niistä harrastuksista mitään kun ADHD lapset tarttuu muihin kiinni. Ryhmässä on pakko pakko totella, keskittyä ja kuunnella. Ryhmäkuri on monesti aika ankaraa vielä. Jäähylle joutuu kaikki, jos ei osaa olla oikein. Lapseni ryhmässä on ADHD lapsi ja kyllä se ongelmia aiheuttaa koko ajan. Suosittelen lapsellesi ADHD lasten judo harrastusta, jos teidän kaupungista sellainen löytyy. Ei valmentajien aika riitä yksilö ohjaamiseen. Niin karua, mutta totta. Mun lastani ei häiritse tämä ADHD lapsi, mutta kun se käy välillä käsiksi ja sotkee lapseni omiin kuvioihinsa mukaan.
En ihan tajua, että miksi niitä harrastuksia pitää sitten väkisin olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No meidän lasten harrastuksessa on kolme ylivilkasta poikaa. Kokematon ohjaaja. Hän sitten mennyt vanhempien lässytykseen mukaan, minkä takia rähjää muille ja keskittyy näihin kolmeen, jotka saa tehdä ihan mitä vaan!
Ei millään pahalla, mutta ei ole ihan oikein, että vanhemmat lisääntyy kuin kanit ja se häiriöesikoinen tuupataan sitten jaloista harrastuksiin muiden riesaksi...
Omat resurssit pitäisi tajuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en nyt oikein ymmärrä. Ap avoimesti myöntää, ettei jaksa oman lapsensa käytöstä ja että oma lapsi on häiriöksi nin kotona, kuin koulussa. Miksi tällainen häiriökäyttäytyvä lapsi pitäisi viedä vielä johonkin joukkueharrastukseen pilaamaan kaikkien muiden mahdollisuudet harrastaa?
Jos ei jaksa tai ehdi pitämään omasta lapsesta huolta on syytä pyytää tukitoimia, kuten tukiperhettä tai kodinhoitajaa avuksi, mutta ei törkätä lasta harrastuksiin pilaamaan muidenkin ilta.
Minäkin kannatan AP:n lapselle harrastusta, jota voi tehdä yksin ja itsenäisesti. Moni ahdh rauhoittuu johonkin keskittymistä vaativaan näpertelyyn, kun kyseessä ei ole liian vaikea tehtävä. Miten siis olisi jokin askartelu? Pienoismallit? Lennokit?
Voi tuntua siltä, että energiaa olisi hyvä purkaa ulkona riehumalla, mutta mun kokemuksen mukaan siitä seuraa vain enemmän riehumista, joten ennemmin etsisin, jonkin rauhallisen lajin, joka treenaisi koulussakin tarvittavia taitoja.
Koska lapsi on jo valmiiksi kiinnostunut tietokonepeleistä, voisi myös pelimaailmasta tai tietokoneista löytyä uusi harrastus. Kokeilkaa vaikka koodaamista.
Jos ei ryhmäliikunta onnistu kannattaa varmasti kokeilla yksilölajeja. ADHD lapsella suurin ongelma ei ole se että on energiaa vaan se ettei ole mitään paikkaa mihin sen laittais Ja se tulkitaan sairaudeksi. Pitää siis keksiä mika lasta kiinnostaa ja tarjota sitä niin että varmasti on raskasta.
Kokeilkaa uintia, voimistelua, yleisurheilua, jottain sellaista joka on tosi vaativaa ja vaatii myös paljon aivoilta, tai ainakin vaatii sen että keskittyy kovasti suoritukseen joka voi olla hyvinkin rutiininomaista, sellaista että siihen saa uppoutua ja pääsee flowtilaan. Noissa jutuissa AHDH lapset on hyviä. En ne ole hyviä seisomaan rivissä ja odottamaan omaa vuoroaan jos ärsykkeitä ei ole riittävästi.
Ettekö voi itse harrastaa hänen kanssaan? Lintubongausta, patikointia, luontoretkeilyä, uintireissuja. Entäs koira?
Hyvällä ystävälläni on adhd lapsi ja he harrastavat uintia perheen kesken kerran tai kaksi viikossa. Lapsi onkin siinä erittäin taitava ikäisekseen. Lisäksi ryhmäharrastuksissa ystäväni on kommunikoinut ohjaajan kanssa, antanut neuvoja, ohjeita ja myös vastaanottanut niitä. Jos ohjaajan asennenon ollut hyvä niin ei ole ollut ongelmia ja kaikilla on ollut kivaa. Mutta jos asenne on tuo ettei sitä Nicopetteriä saa tuoda häiritsemään muita lapsia niin tuloksena on ollut kaaos.
Ja siis näitä ohjattuja harrastuksia on ollut yksi kerrallaan ja koko päivä on pitkälti ollut lapselle "suoritukseen" valmistautumista esim siten, että pyritään välttämään riehuttavia juttuja jo paljon aiemmin ja ahtaita tylsiä eteisiä ennen harrastusta ja pitkää odotusaikaa vältetään.
En mä ihab oikeesti ymmärrä mitä te jotkut kelaatte. Joku on erilainen niin eristetään ne silmistä? Oppiiko teidän lapset sellaista kun suvaitsevaisuus? Noinniinku oikeesti? Adhd lapsen kanssa on usein haastavaa leikkiä, mutta näitä asioita voi harjoitella ja helpottaa lisäämällä molemminpuolista ymmärrystä ja ennenkaikkea valvonnalla. Lisäksi vanhempien esimerkillä on suuri vaikutus.
No esimerkiksi sitä kelaan, että jos itse maksan paljon ja käytän tuntitolkulla siihen kuskaamiseen ja odtteluun niin haluan omille oikeasti lahjakkaille ja keskittymiskykyisille lapsilleni muutakin kuin eturivin paikat örvellysnäytökseen ja tiuskivan väsyneen ohjaajan. Koska niin siinä sitten niille muille käy.
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 23:34"]
"Minä en usko, että lapsenne eivät olisi innostuneita yhtään mistään. Enemmän tuntuu, että te ette ole oikeasti kuunnelleet ( tai lapsi ei oikein itsekään osaa nimetä) mitä lapsi haluaisi tehdä. Meillä on ihan samaa. Sen olen kyllä todellakin jo huomannut, että lasta on todella turha viedä harrastuksiin, mistä hän ei ole kiinnostunut, se on todella ikävää kaikille osapuolille.
"
No minä kyllä tiedän. On kiinnostunut tietokonepelaamisesta. Olemme keskustelleet ja hän osaa loistavasti nimetä kyllä mikä kiinnostaa. Harmi vain etten itse löydä noista peleistä mitään positiivista. Ja ei, häntä ei kiinnosta mitkään "kehittävät" pelit, niitäkin on kokeiltu.
11v:n äiti
[/quote]
Oliskos noista fyysisistä konsolipeleistä mitään iloa? Niihin ainakin saisi energiaa purettua runsaasti.
Alue: Aihe vapaa
"Minä en usko, että lapsenne eivät olisi innostuneita yhtään mistään. Enemmän tuntuu, että te ette ole oikeasti kuunnelleet ( tai lapsi ei oikein itsekään osaa nimetä) mitä lapsi haluaisi tehdä. Meillä on ihan samaa. Sen olen kyllä todellakin jo huomannut, että lasta on todella turha viedä harrastuksiin, mistä hän ei ole kiinnostunut, se on todella ikävää kaikille osapuolille.
"
No minä kyllä tiedän. On kiinnostunut tietokonepelaamisesta. Olemme keskustelleet ja hän osaa loistavasti nimetä kyllä mikä kiinnostaa. Harmi vain etten itse löydä noista peleistä mitään positiivista. Ja ei, häntä ei kiinnosta mitkään "kehittävät" pelit, niitäkin on kokeiltu.
11v:n äiti