Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kaveri arvosteli, että ostan liikaa leluja 2,5 vuotiaalle!
28.11.2013 |
Kaksivuotiaalla tytöllä on kaikkea kirjoista, piirustusvälineistä brion junarataan. Myös koti-keittiö- ja kauppaleikkeihin tarvittavat tilpehöörit löytyy. Muutama barbie on sekä poneja ja klassinen nukkekoti huonekaluineen ja pari perhettä. Sitten päälle vielä palikat, dublot ja soittimet (minipiano, rumpu, tamburiini, ksylofoni, kitara). Ulkona pari mopoa, nukenrattaat, kärry, leikkimökki ja hiekkis. Lisänä vielä leikkityökaluja.
Kuulostaa paljolta, mutta toisen kautta aika normaalilta minusta. Minulle ei auennut kaverin kritiikki, koska en ymmärrä miten ns lapsuuden hemmottelu pilaa lapsen? Ja onko se edes hemmottelua, jos tarjoaa lapselle mahdollisuuden monenlaiseen leikkiin?
Miten se jalostaa lasta, että ostetaan leluja vain jouluna ja synttärinä, ja silloinkin kerätään vaikka niitä dubloja vuodesta toiseen.:( leikki on lapsen työ!
Kommentit (73)
Sinänsä OT, mutta mun mielestä yksi hämmästyttävimmistä asioista, jotka olen oppinut tältä palstalta, on se, että on olemassa ihmisiä, jotka suoraan päin naamaa arvostelevat ja kritisoivat kavereitaan asioista, jotka eivät ole mitenkään objektiivisesti oikein tai väärin. Tää ap:n kaveri on oikein malliesimerkki. Itse suosin vähäistä lelumäärää (ja leluja on liikaa vaikka niitä ei tod osteta kuin synttäreinä ja jouluna, lapset ovat miehen suvun ainoat lapsenlapset ja mun äiti rakastaa lahjojen ostelua), mutta ap:n tapa on myös täysin ok, siitä ei ole haittaa kenellekään (toivottavasti ne, jotka kritisoivat sitä maailman ekologisen tulevaisuuden takia elävät itse täydellisen luontoystävällisesti). Miten joku viitsii riskeerata kaveruuden tuollaisen takia? Tai käyttäytyä noin epäystävällisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 14:16"]
toivottavasti ne, jotka kritisoivat sitä maailman ekologisen tulevaisuuden takia elävät itse täydellisen luontoystävällisesti
[/quote]
Miten se tapahtuu? Onko vaihtoehtoina täydellinen asketismi tai täysi piittaamattomuus? Miksei näistä asiasta voi keskustella?
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 10:12"]
Aika paljon väärää luulottelua. Olen itse saanut myös runsaasti leikkikaluja lapsena, mutta minusta tuli silti teknologiaa vieroksuva kirppishörhö. No yksi LV-laukku löytyy kun sain lahjaksi. En myöskään pode syyllisyyttä suurissa määrin. Olen lapsen kanssa kotona kunnes hän on 3-vuotias ja päiväämme kuuluu ulkoilua, myös metsässä ja askartelua! Voi tehdä monia juttuja samaan aikaan näet.;)
Kauppa-ja kotileikki on pitkälti miehen puusta tekemä (upea!). Lapsi oli puuhassa innokkaana apurina. Keittiön teossa ei siis tuettu yhtään monikansallista lelujättiä. Hurjia oletuksia sinulla, aivan kuin luulisit tuntevasi minut.x)
Minusta 400 e älypuhelin kerran 2-3-vuodessa ei ole kovin kestämätön kulu, jos kyse on 11-18-vuotiaasta, tuon ikäiset eivät enää leiki leluilla. Ap
[/quote]
No itsepä ilmaisit asiat aika tökerösti. Otsikossa kailotat, että ostat lapsellesi leluja, niin kai sitä kaikki luuli, että nuo keittiöt ja kaupatkin on niitä sellaisia ostettuja muovipömpeleitä. Liika lelumäärä tappaa lasten mielikuvitusta: kaikkeen leikkiin tarvitaan ihan oikeat välineet, eikä osata enää oikeastaan leikkiä ollenkaan. Siis niin, että tämä pahvinpala on nyt ratti ja nämä kaksi tyynyä on auton istuimet ja sitten ajetaan... tähänkin tarvitaan nykyään ihan oikea miniauto, että lapset osaavat leikkiä autoleikkejä...
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 14:19"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 14:16"]
toivottavasti ne, jotka kritisoivat sitä maailman ekologisen tulevaisuuden takia elävät itse täydellisen luontoystävällisesti
[/quote]
Miten se tapahtuu? Onko vaihtoehtoina täydellinen asketismi tai täysi piittaamattomuus? Miksei näistä asiasta voi keskustella?
[/quote]
Voi keskustella, mutta olettaisin, että jokainen länsimainen ihminen on tänäpäivänä tietoinen siitä, että tavarantuotanto kuluttaa ympäristöä. Niinpä ap on tehnyt tietoisen valinnan ostaa paljon leluja huolimatta siitä, että tämä kuluttaa ympäristöä. Hänen mielestään se on siis ok. On mielestäni outoa, että ystävä kehtaa suoraan kritisoida tällaista valintaa. Varmasti hän on itsekin tehnyt joitakin valintoja omien halujensa eduksi ympäristöä vastaan.
Ja objektiivisestikaan lelut eivät ole mikään pahin juttu ympäristölle, esim. auton päivittäinen käyttö ja naudanlihan syöminen säännöllisesti ovat paljon vakavampia asioita. Minä olen kasvissyöjä, mutta en todellakaan huomauttele ystävilleni lihansyönnistä. Minusta se ei vain ole asiallista, koska lihantuotannon ympäristövaikutukset ovat yleisesti tunnettuja. Sitäpaitsi haluan mieluummin pitää ystäväni kuin päteä.
Huomaan selvän eron oman poikani ja naapurin pojan välillä leikkitaidoissa ja mielikuvituksessa. Pojallani on vain muutama kallis lelu ja hän on kehitellyt upeita leikkejä milloin mistäkin. Naapurin pojalla taas on koko huone täynnä hienoja leluja, jotka eivät kehitä lapsen omaa mielikuvitusta samalla tavoin. Huomaan, miten oma poikani haluaa itse luoda, mutta naapurin Joona ei osaa itse keksiä leikkejä juuri ollenkaan. Siksi leikitkin hänen kanssaan ovat vähän väkinäisiä.” (3-vuotiaan pojan äiti)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en kyllä allekirjoita tuota, että tavaramäärä vaikuttaisi mielikuvitukseen vähentävästi. Päin vastoin. Mitä enemmän on erilaisia juttuja ympärillä, sen enemmän niistä keksii ja yhdistelee.
Meillä oli pienenä paljon leluja. Silti leikin päivät pitkät metsissä ja rakensimme majoja, teimme keppihevosia ja pidimme tallia. Kunnon välineillä piirtäminen ja askartelu oli kivaa ja motivoivaa.
Mun poika 2v on ihan itse päätellyt, miten sillä leikkiuunilla leikitään. Tekee muffineita ja spagettia. Ei ole leikkiä tarvinnut ohjailla mitenkään. Lapsi itse keksii ja matkii. En ymmärrä, miksi täytyisi jotenkin erityisesti opettaa leikkimään.
En tunne yhtäkään lasta tai nuorta, joka olisi pilalle mennyt tavarasta. Muunlainen hemmottelu ja läpi sormien katseleminen kyllä saa aikaa näitä minä minulle heti tyyppejä..
Minä sain aina lapsena kaiken mitä ikinä edes vähän vihjasin haluavani ja enemmänkin. En sitten 13v jälkeen enään halunnutkaan mitään tavaraa, ehkä välillä pyysin tuomaan kaupasta uuden yöpaidan. Oli varmaan kivaa, kun oli perheessä niin vaatimaton ja hillitty teini.
Materia menetti kaiken merkityksensä, minkään eteen ei pitänyt tehdä töitä ja vaikka töitä olisi tarjolla niin eihän niistä mitään iloa tulisi saamaan kuitenkaan, aika vaan kului hitaammin eikä oikein tiennyt että mihin raha pitäisi käyttää tai että tarvitsiko sitä edes lainkaan. Sitten 20-vuotiaana putosin koulusta masennuksen vuoksi ja jäin kotiin löhöilemään kuudeksi vuodeksi.
En sitten tiedä että olisinko iloisempi jos lapsena ei olisi saanut mitään, ja kasvaessa olisi tullut tarve paiskia töitä ja iloita sitten uutta krääsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkitustikin luovuus kehittyy kun leikitään ilman leluja. Ei se kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki lelut on pahasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 16:31"]
Minä sain aina lapsena kaiken mitä ikinä edes vähän vihjasin haluavani ja enemmänkin. En sitten 13v jälkeen enään halunnutkaan mitään tavaraa, ehkä välillä pyysin tuomaan kaupasta uuden yöpaidan. Oli varmaan kivaa, kun oli perheessä niin vaatimaton ja hillitty teini.
Materia menetti kaiken merkityksensä, minkään eteen ei pitänyt tehdä töitä ja vaikka töitä olisi tarjolla niin eihän niistä mitään iloa tulisi saamaan kuitenkaan, aika vaan kului hitaammin eikä oikein tiennyt että mihin raha pitäisi käyttää tai että tarvitsiko sitä edes lainkaan. Sitten 20-vuotiaana putosin koulusta masennuksen vuoksi ja jäin kotiin löhöilemään kuudeksi vuodeksi.
En sitten tiedä että olisinko iloisempi jos lapsena ei olisi saanut mitään, ja kasvaessa olisi tullut tarve paiskia töitä ja iloita sitten uutta krääsää.
[/quote]
Niin ikuisuuskysymys ollako vai eikö? Mikä oikein mikä väärin
Mä haluan nähdä sen lapsen, jolla pysyy joku kallis älypuhelin ehjänä 2-4vuotta:D:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummilapseni vanhemmat kieltävät ostamasta tälle leluja lahjaksi. :/
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 13:51"]
[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 13:11"]
Vähemmän on enemmän. Jos ymmärrät.
Mitä enemmän lapsi saa leluja, sen vähemmän se niitä arvostaa.
[/quote]
Pitääkö enää nykymaailmassa lapsen arvostaa lelujaan? Tavaraa tulee joka tuutista ja lapsikin ymmärtää että suurin osa ei ole juurikaan minkään arvoista?
Ei tietysti suvaita tahallista rikkomista ja huonoja käytöstapoja lahjan antajaa kohtaan. Mutta jos lelulla ei ole käyttöarvoa (ja myöhemmin muistoarvoa), niin kiertoon vain.
Maailma on muuttunut, eikä millään tavaralla ole enää samaa arvoa kuin pula-aikana.
numero 40
[/quote]
Niin, se just, kun tavara ei ole minkään arvoista. Se vaikuttaa meidän kaikkien elämään, koska sitä tavaraa pitää olla koko ajan lisää, kun sitä ei arvosteta ja siitä ei pidetä huolta. Esim. vaatteet ovat paljon huonolaatuisempia kuin ennen, koska niitä pitää saada hirveät määrät mahdollisimman halvalla - ja se taas onnistuu, kun valmistuskustannukset ovat mahdollisimman pienet. Vaatetta käytetään vähän aikaa ja heitetään pois. Monen muun tavaran kohdalla sama juttu.
Ehkä tämä ei sinusta ole paha asia, mutta kyllä se tulevien polvien kannalta on. Luonnonvarat loppuvat ja maa saastuu. Mistä valmistetaan uusi elektroniikka, jos ei ole enää öljyä? Missä viljellään ruokaa, kun maaperä on tuhottu puuvillan viljelemisellä?