Lue keskustelun säännöt.
tunnustettu lehtolapsi ja perintö
27.11.2013 |
Olen syntynyt äitini toisaalla naimisissa olevan biologisen isäni monivuotisesta salasuhteesta. Olen tavannut isääni epäsäännöllisen säännöllisesti lapsuudessani ja nuoruudessani, kun hän kävi tapaamassa äitiäni. En kertaakaan sen jälkeen, kun muutin pois kotoa 18-vuotiaana. Tästä on kymmenen vuotta. En ole halunnut olla missään tekemisissä, vaikka isäni olisi halunnut nähdä, koska hänellä on "huono omatunto kaikesta".
Minulla on kaksi vanhempaa sisarpuolta, joita en ole koskaan tavannut. He eivät tiedä minusta. Äitini pitää biologiseen isääni yhteyttä ja kertoi minulle, että tämä on sairastunut vakavasti ja elää todennäköisesti enää alle vuoden. Koska olen tunnustettu lapsi, minua ahdistaa tavattomasti tuleva perinnönjako. Minulla ei ole mitään kiinnostusta biologisen isäni maallista omaisuutta kohtaan. Hän ei ole ollut koskaan yrittänyt olla minulle isä tai välittänyt minusta. En todellakaan haluaisi kohdata sisarpuoliani hänen kuolemansa yhteydessä. Enkä haluaisi, että minun olemassaoloni paljastuisi heille tällä tavalla.
Näkyvätkö kaikki tunnustetut lapset aina perinnönjaon yhteydessä vai onko minun jollakin tavalla mahdollista luopua lakiosastani ilman, että nämä vanhemmat sisarpuoleni saisivat tietää?
Kommentit (50)
Eniten tällä hetkellä ärsyttää pimeässä ilman heijastimia liikkuvat ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:43"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:37"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:24"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:22"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:13"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:52"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:34"]
[/quote]
Jos isällä ei ole mitään omaisuutta, on hankala periä. Meillä appiukolla oli "nuoruudenhairahdus", joka kuvitteli saavansa lakiosan. Muistotilaisuudessa häneltä tiedusteltiin, osallistuuko hän isänsä hautajaisten kustannuksiin, kuolinpesä kun oli varaton ja isä hyvissä ajoin myynyt omaisuutensa lapsilleen tai jo alunperin kirjannut sen vaimonsa nimiin.
[/quote]
Todella etovaa, tulee mieleen Kari Tapio ja vaimonsa&avioliitosta syntyneet pojat.
"Hairahdus" on syytön syntymäänsä. Appiukko on halunnut panna ja seurauksena lapsi joka on yhtä arvokas kuin miehesi.
[/quote]
Toisaalta appiukon avioliitossa syntyneet pojat olivat appiukolle tukena ja apuna, tämä yksi ei. Ei pelkkä siittäminen tee pojasta omaa lasta, kyllä siihen tarvitaan siltä pojaltakin hieman joustamista ja nöyryyttä. Ehkä ei kannata 40 vuoden ajan odottaa, että pappa betalar kaiken, kunhan kuolee.
[/quote]
Et kai sä ja muu suku oikeasti olettanut, että isänsä hylkäämä lapsi häntä vanhana hoitaa ja tukee? Jos lapsesta asti on tehty selväksi että on vain nuoruudenhairahdus jolla ei ole mitään väliä. Sitten kuvitellaan ja jotenkin selitellään omaa alhaista käytöstä sillä, ettei se lehtolapsi TUKENUT isää. Isää joka hylkäsi hänet syntymästä asti. Kuinka sikamaisia ihmiset oikein on? Että isän ei tarvi välittää eikä tukea, mutta lapsen pitää rakastaa ja tukea täysin paskaa isää? Ja vielä joustaa ja nöyrtyä? Miksi ihmeessä? Miksi se isä sellaista olis ansainnut? Paska mikä paska. Enkä muuten paljon kehuis jos tuollaisen miehen pojan olisin onnistunut nappamaan, ei ole häävit lähtökohdat, ei. Varo vaan ettei omallas ole lehtolapsia vähän siellä ja täällä, on varmaan saanut hyvät opit isältään.
[/quote]
Eli sinulle sukulaisuus on pelkkä hyötysuhde: odotat, että sinun ei tarvitse tehdä mitään, mutta lopulta saat saman osuuden kuin ne, jotka ovat halunneet olla oikeita lapsia, olla lähellä ja auttaa?
Jokainen tekee toki omat valintansa. Jos valitsee ahneuden, voi jäädä kokonaan ilman. Oli kieltämättä ilo nähdä sen miehen ilme hänen tajutessaan perunkirjoituksessa, että ei oikeasti saa yhtään mitään ja miksi olisi saanut, ei hän ollut tehnyt mitään muuta kuin syntynyt ja ryhtynyt odottamaan perintöä.
[/quote]
Hän on myös joutunut kasvamaan ilman isäänsä, sen perheen ulkopuolella ja tietäen että isällä on ne "oikeat" lapset, joiden kanssa eletään ja toisiaan tuetaan. Yleensä se tukeminen tapahtuu vanhemmalta lapselle lähes täysin ensimmäisen kahdenkymmenen vuoden ajan. Kiva siis vaan syntyä ja jäädä siitä paitsi. Se on vaikea paikka kenelle tahansa.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:43"]
. Oli kieltämättä ilo nähdä sen miehen ilme hänen tajutessaan perunkirjoituksessa, että ei oikeasti saa yhtään mitään ja miksi olisi saanut, ei hän ollut tehnyt mitään muuta kuin syntynyt ja ryhtynyt odottamaan perintöä.
[/quote]
Kammottava suku. Ilkkuu ihmiselle, jonka oma isä on hylännyt ja hylkää vielä viimeisen kerran haudan takaa. Ja toiset päällistelevät ilmettä eivätkä alkuunkaan ymmärrä hävetä käytöstään.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:43"]
Eli sinulle sukulaisuus on pelkkä hyötysuhde: odotat, että sinun ei tarvitse tehdä mitään, mutta lopulta saat saman osuuden kuin ne, jotka ovat halunneet olla oikeita lapsia, olla lähellä ja auttaa?
[/quote]
Miten HALUTAAN olla oman vanhempansa lapsi? Eihän lapsi voi valita vanhempiaan.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:43"]
Eli sinulle sukulaisuus on pelkkä hyötysuhde: odotat, että sinun ei tarvitse tehdä mitään, mutta lopulta saat saman osuuden kuin ne, jotka ovat halunneet olla oikeita lapsia, olla lähellä ja auttaa?
Jokainen tekee toki omat valintansa. Jos valitsee ahneuden, voi jäädä kokonaan ilman. Oli kieltämättä ilo nähdä sen miehen ilme hänen tajutessaan perunkirjoituksessa, että ei oikeasti saa yhtään mitään ja miksi olisi saanut, ei hän ollut tehnyt mitään muuta kuin syntynyt ja ryhtynyt odottamaan perintöä.
[/quote]
Kun isä hylkää lapsensa, niin ihan todella odotat että myöhemmin lapsi tulee hoitamaan isäänsä? Ja sinä, jos kuka tässä olet ahne. Kärkkäästi olet ahnehtimassa rahoja, jotka ei kuulu sulle _millään tavalla_ Lapselle sen sijaan kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:43"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:37"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:24"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:22"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:13"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:52"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:34"]
[/quote]
Jos isällä ei ole mitään omaisuutta, on hankala periä. Meillä appiukolla oli "nuoruudenhairahdus", joka kuvitteli saavansa lakiosan. Muistotilaisuudessa häneltä tiedusteltiin, osallistuuko hän isänsä hautajaisten kustannuksiin, kuolinpesä kun oli varaton ja isä hyvissä ajoin myynyt omaisuutensa lapsilleen tai jo alunperin kirjannut sen vaimonsa nimiin.
[/quote]
Todella etovaa, tulee mieleen Kari Tapio ja vaimonsa&avioliitosta syntyneet pojat.
"Hairahdus" on syytön syntymäänsä. Appiukko on halunnut panna ja seurauksena lapsi joka on yhtä arvokas kuin miehesi.
[/quote]
Toisaalta appiukon avioliitossa syntyneet pojat olivat appiukolle tukena ja apuna, tämä yksi ei. Ei pelkkä siittäminen tee pojasta omaa lasta, kyllä siihen tarvitaan siltä pojaltakin hieman joustamista ja nöyryyttä. Ehkä ei kannata 40 vuoden ajan odottaa, että pappa betalar kaiken, kunhan kuolee.
[/quote]
Et kai sä ja muu suku oikeasti olettanut, että isänsä hylkäämä lapsi häntä vanhana hoitaa ja tukee? Jos lapsesta asti on tehty selväksi että on vain nuoruudenhairahdus jolla ei ole mitään väliä. Sitten kuvitellaan ja jotenkin selitellään omaa alhaista käytöstä sillä, ettei se lehtolapsi TUKENUT isää. Isää joka hylkäsi hänet syntymästä asti. Kuinka sikamaisia ihmiset oikein on? Että isän ei tarvi välittää eikä tukea, mutta lapsen pitää rakastaa ja tukea täysin paskaa isää? Ja vielä joustaa ja nöyrtyä? Miksi ihmeessä? Miksi se isä sellaista olis ansainnut? Paska mikä paska. Enkä muuten paljon kehuis jos tuollaisen miehen pojan olisin onnistunut nappamaan, ei ole häävit lähtökohdat, ei. Varo vaan ettei omallas ole lehtolapsia vähän siellä ja täällä, on varmaan saanut hyvät opit isältään.
[/quote]
Eli sinulle sukulaisuus on pelkkä hyötysuhde: odotat, että sinun ei tarvitse tehdä mitään, mutta lopulta saat saman osuuden kuin ne, jotka ovat halunneet olla oikeita lapsia, olla lähellä ja auttaa?
Jokainen tekee toki omat valintansa. Jos valitsee ahneuden, voi jäädä kokonaan ilman. Oli kieltämättä ilo nähdä sen miehen ilme hänen tajutessaan perunkirjoituksessa, että ei oikeasti saa yhtään mitään ja miksi olisi saanut, ei hän ollut tehnyt mitään muuta kuin syntynyt ja ryhtynyt odottamaan perintöä.
[/quote]
Miten voi olla "oikea" lapsi miehelle joka ei lapsestaan välitä ja joka ei tätä halua? Miten lapsi luo suhdetta isään joka ei halua olla isä? Missä on isän velvollisuus hoitaa ja huoltaa lapsensa sekä luoda tähän suhde kun on kerran tämän alkuun saattanut? Väkisinkö sen lapsen pitää tulla isän luo tätä tukemaan ja hoitamaan? Miten se lapsi saa sen isänsä välittämään itsestään?
Sun appiukkos oli tunnevammainen ihminen joka hylkäsi yhden lapsistaan. Sun miehes on siis kasvanut varsin kehnossa kodissa. Onnittelut siitä, toivottavasti miehes kykenee parempaan isyyteen kuin isänsä. Valitettavasti nämä taipumukset vaan on hieman perinnöllisiä. Kotoa saatu malli vaikuttaa. Näkeehän sen jo siitä, että miehesi on hylännyt oman veljensä. Sua selvästi pelottaa, yrität vaikka väkisin siirtää vastuun yksin tälle lehtolapselle. Ilmeisesti tajuat jossain mielesi pohjalla, että vastuuta oli myös appiukolla ja myös omalla miehelläsi. Pelkäät että miehesi kykenee vastaavaan omien lastensa kohdalla. Ja voin kertoa, että niin se kykeneekin, on saanut niin hyvän mallin omilta vanhemmiltaan. Onnea vaan matkaan teidän perheelle!
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:43"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:37"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:24"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:22"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:13"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:52"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:34"]
[/quote]
Jos isällä ei ole mitään omaisuutta, on hankala periä. Meillä appiukolla oli "nuoruudenhairahdus", joka kuvitteli saavansa lakiosan. Muistotilaisuudessa häneltä tiedusteltiin, osallistuuko hän isänsä hautajaisten kustannuksiin, kuolinpesä kun oli varaton ja isä hyvissä ajoin myynyt omaisuutensa lapsilleen tai jo alunperin kirjannut sen vaimonsa nimiin.
[/quote]
Todella etovaa, tulee mieleen Kari Tapio ja vaimonsa&avioliitosta syntyneet pojat.
"Hairahdus" on syytön syntymäänsä. Appiukko on halunnut panna ja seurauksena lapsi joka on yhtä arvokas kuin miehesi.
[/quote]
Toisaalta appiukon avioliitossa syntyneet pojat olivat appiukolle tukena ja apuna, tämä yksi ei. Ei pelkkä siittäminen tee pojasta omaa lasta, kyllä siihen tarvitaan siltä pojaltakin hieman joustamista ja nöyryyttä. Ehkä ei kannata 40 vuoden ajan odottaa, että pappa betalar kaiken, kunhan kuolee.
[/quote]
Et kai sä ja muu suku oikeasti olettanut, että isänsä hylkäämä lapsi häntä vanhana hoitaa ja tukee? Jos lapsesta asti on tehty selväksi että on vain nuoruudenhairahdus jolla ei ole mitään väliä. Sitten kuvitellaan ja jotenkin selitellään omaa alhaista käytöstä sillä, ettei se lehtolapsi TUKENUT isää. Isää joka hylkäsi hänet syntymästä asti. Kuinka sikamaisia ihmiset oikein on? Että isän ei tarvi välittää eikä tukea, mutta lapsen pitää rakastaa ja tukea täysin paskaa isää? Ja vielä joustaa ja nöyrtyä? Miksi ihmeessä? Miksi se isä sellaista olis ansainnut? Paska mikä paska. Enkä muuten paljon kehuis jos tuollaisen miehen pojan olisin onnistunut nappamaan, ei ole häävit lähtökohdat, ei. Varo vaan ettei omallas ole lehtolapsia vähän siellä ja täällä, on varmaan saanut hyvät opit isältään.
[/quote]
Eli sinulle sukulaisuus on pelkkä hyötysuhde: odotat, että sinun ei tarvitse tehdä mitään, mutta lopulta saat saman osuuden kuin ne, jotka ovat halunneet olla oikeita lapsia, olla lähellä ja auttaa?
Jokainen tekee toki omat valintansa. Jos valitsee ahneuden, voi jäädä kokonaan ilman. Oli kieltämättä ilo nähdä sen miehen ilme hänen tajutessaan perunkirjoituksessa, että ei oikeasti saa yhtään mitään ja miksi olisi saanut, ei hän ollut tehnyt mitään muuta kuin syntynyt ja ryhtynyt odottamaan perintöä.
[/quote]
No sun miehes suvullehan se sukulaisuus näkyy olevan vain hyötysuhde. Jos et auta, tue, nöyrry ja jousta niin et saa mitään. Omaa isyyttä ei kyetä hoitamaan , mutta siltä hylätyltä lapselta vaaditaan silti apua ja tukea, suoranaista matelua sen ns. isän ja isän suvun edessä. Lapsesta pitää saada täysi hyöty irti. Minä en anna mitään, mutta sun pitää antaa kaikkesi, muuten jäät perinnöttä. Isää pitää palvoa, oli tämä millainen sika ja paska hyvänsä. On sun miehes saanut valtavan hyvän kasvatuksen, muuta ei voi sanoa. Muistakaa jakaa tämä viisaus niille omille lapsillekin. Ne sitten tappelee aikanaan kuka perinnön ansaitsee, että kuka heistä mateli isän edessä parhaiten. Tai ehkä sun miehes tekee testamentin sille suosikkilapselleen, sille joka osas parhaiten joustaa ja tukea. Ne jotka ei osanneet, saa jäädä ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hylkäämistä on se, jos isä ei pidä yhteyttä lapseen, vaikka kuinka viisastelisit. Kukaan ei valitse, kenen lapseksi syntyy. Vanhemmat voivat sen sijaan valita, tekevätkö lapsia vai eivät.