Lue keskustelun säännöt.
tunnustettu lehtolapsi ja perintö
27.11.2013 |
Olen syntynyt äitini toisaalla naimisissa olevan biologisen isäni monivuotisesta salasuhteesta. Olen tavannut isääni epäsäännöllisen säännöllisesti lapsuudessani ja nuoruudessani, kun hän kävi tapaamassa äitiäni. En kertaakaan sen jälkeen, kun muutin pois kotoa 18-vuotiaana. Tästä on kymmenen vuotta. En ole halunnut olla missään tekemisissä, vaikka isäni olisi halunnut nähdä, koska hänellä on "huono omatunto kaikesta".
Minulla on kaksi vanhempaa sisarpuolta, joita en ole koskaan tavannut. He eivät tiedä minusta. Äitini pitää biologiseen isääni yhteyttä ja kertoi minulle, että tämä on sairastunut vakavasti ja elää todennäköisesti enää alle vuoden. Koska olen tunnustettu lapsi, minua ahdistaa tavattomasti tuleva perinnönjako. Minulla ei ole mitään kiinnostusta biologisen isäni maallista omaisuutta kohtaan. Hän ei ole ollut koskaan yrittänyt olla minulle isä tai välittänyt minusta. En todellakaan haluaisi kohdata sisarpuoliani hänen kuolemansa yhteydessä. Enkä haluaisi, että minun olemassaoloni paljastuisi heille tällä tavalla.
Näkyvätkö kaikki tunnustetut lapset aina perinnönjaon yhteydessä vai onko minun jollakin tavalla mahdollista luopua lakiosastani ilman, että nämä vanhemmat sisarpuoleni saisivat tietää?
Kommentit (50)
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:34"]
Lehtolapset aina luulevat olevansa yllätyksiä, mutta aika tyhmä on se morsian, joka ei osaa lukea virkatodistusta kuulutusten yhteydessä. Todennäköisesti et tule perimään mitään vaan omaisuus on muiden jo nyt.
[/quote]
Olis kyllä aika ristiriitaista, että isä potee syyllisyyttä hylätystä lehtolapsesta, mutta sitten kuitenkin olis järkännyt omaisuutensa muiden lasten ja puolison nimiin. Jotenkin sitä kuvittelis että se isä jättäis sille lehtolapselle syyllisyydentunnossaan edes sen tälle kuuluvan perintöosuuden. Vai väkisinkö se vaimo ja muut lapset sen omaisuuden siltä isältä on nimiinsä siirtänyt jottei lehtolapsi sitä saa?
Tietty kaikki voi olla mahdollista, mistäpä sen tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 21:40"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:34"]
Lehtolapset aina luulevat olevansa yllätyksiä, mutta aika tyhmä on se morsian, joka ei osaa lukea virkatodistusta kuulutusten yhteydessä. Todennäköisesti et tule perimään mitään vaan omaisuus on muiden jo nyt.
[/quote]
Olis kyllä aika ristiriitaista, että isä potee syyllisyyttä hylätystä lehtolapsesta, mutta sitten kuitenkin olis järkännyt omaisuutensa muiden lasten ja puolison nimiin. Jotenkin sitä kuvittelis että se isä jättäis sille lehtolapselle syyllisyydentunnossaan edes sen tälle kuuluvan perintöosuuden. Vai väkisinkö se vaimo ja muut lapset sen omaisuuden siltä isältä on nimiinsä siirtänyt jottei lehtolapsi sitä saa?
Tietty kaikki voi olla mahdollista, mistäpä sen tietää.
[/quote]
Isä saa testamentata miten tykkää, mutta lehtolapsi saa silti lakiosansa. Joten en usko, että kukaan testamentin tekijä on niin tyhmä ettei tätä tiedä.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 21:46"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 21:40"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:34"]
Lehtolapset aina luulevat olevansa yllätyksiä, mutta aika tyhmä on se morsian, joka ei osaa lukea virkatodistusta kuulutusten yhteydessä. Todennäköisesti et tule perimään mitään vaan omaisuus on muiden jo nyt.
[/quote]
Olis kyllä aika ristiriitaista, että isä potee syyllisyyttä hylätystä lehtolapsesta, mutta sitten kuitenkin olis järkännyt omaisuutensa muiden lasten ja puolison nimiin. Jotenkin sitä kuvittelis että se isä jättäis sille lehtolapselle syyllisyydentunnossaan edes sen tälle kuuluvan perintöosuuden. Vai väkisinkö se vaimo ja muut lapset sen omaisuuden siltä isältä on nimiinsä siirtänyt jottei lehtolapsi sitä saa?
Tietty kaikki voi olla mahdollista, mistäpä sen tietää.
[/quote]
Isä saa testamentata miten tykkää, mutta lehtolapsi saa silti lakiosansa. Joten en usko, että kukaan testamentin tekijä on niin tyhmä ettei tätä tiedä.
[/quote]
Lakiosan voi menettää, mutta se vaatii kyllä perilliseltä raskasta tyrimistä, toisin sanoen rikollista toimintaa tms.
MInäkin suosittelen tapaamaan sisarukset jo ennen isän kuolemaa. Ja tapaa isäkin. Kuoleman jälkeen teillä kaikilla saattaa olla vielä paljon vastaamattomia kysymyksiä, joten kaikkien kannalta olisi reiluinta tehdä välit selviksi isän vielä eläessä. Vanhemmilla sisaruksillasi olisi mahdollisuus puhua asiasta isänsä kanssa ja voisi sinullekin tehdä hyvää kuulla isäsi kanta asiaan.
Sukulaisilla tiedän paljastuneen vähän samanlaisen tilanteen perunkirjoituksen yhteydessä, aviottomia lapsia oli kuitenkin useampia. Ikäväksi tilanteen teki se, että paljon kysymyksiä jäi avoimiksi lasten isän kuoltua. Ovat kyllä tavanneet ja pitäneet jonkin verran yhteyttä.
Ja kuten joku tuossa jo sanoi, niin ei sinun ole mikään pakko mennä perunkirjoitukseen henkilökohtaisesti paikalle, ellet halua.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:55"]
Mun kaverille selvisi perunkirjoituksissa, että isällä onkin vielä yksi lapsi. Ymmärtääkseni kaverini on ollut ihan hyvin juttuun tämän uuden perheen jäsenen kanssa.
Kirjotat hieman ristiriitaisesti, isäsi on halunnut tavata sinua, mutta sinä olet kieltäytynyt tapaamisesta. Mutta perintöä et halua, koskan isäsi ei ole välittänyt sinusta. Välittämistä on vaikea osoittaa, jos toinen aktiivisesti kieltäytyy tapaamisesta.
Voithan sinä tavata ne sisarukset nyt heti, ennen kuin isäsi kuolee.
[/quote]
Näin häntä lapsuuden/nuoruuteni ajan satunnaisesti ennen nukkumaanmenoa, kun hän kävi arki-iltaisin tapaamassa äitiäni. Aamuisin havahduin välillä oven kolahdukseen, kun hän lähti. Hän ei ottanut minuun mitään moikkausta tai paria sanaa kummempaa kontaktia, joten kyllä, koen että hän ei välittänyt.
Hän on ollut kiinnostunut tapaamaan minua vasta muutama vuosi sen jälkeen, kun muutin kotoa. Ehkä tämä on sitten sellaista myöhään heräännyttä välittämistä, mutta en ole suostunut siksi, koska pidän inhottavana sitä tapaa, jolla hän on kohdellut sekä minua että perhettään.
Mutta olisi varmasti hyvä ajatus ottaa sisarpuoliin yhteyttä nyt. Ettei heille tulisi isänsä kuoleman hetkellä liikaa sulateltavaa.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:39"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:34"]
Lehtolapset aina luulevat olevansa yllätyksiä, mutta aika tyhmä on se morsian, joka ei osaa lukea virkatodistusta kuulutusten yhteydessä. Todennäköisesti et tule perimään mitään vaan omaisuus on muiden jo nyt.
[/quote]
Ei kai siellä virkatodistuksessa kuulutusten yhteydessä lue mitään niistä tulevista lehtolapsista? Ap on syntynyt isänsä avioliiton aikana ja hänen sisarpuolensa eli ne aviolapset ovat häntä vanhempia.
[/quote]
No ei ne tuossa vaiheessa lue, mutta aika outoa ajatella, että mies tapailee lehtolastaan, tunnustaa tämän omakseen jne., mutta ei kerro perheelleen eikä kukaan ko. lapsesta tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:55"]
Mun kaverille selvisi perunkirjoituksissa, että isällä onkin vielä yksi lapsi. Ymmärtääkseni kaverini on ollut ihan hyvin juttuun tämän uuden perheen jäsenen kanssa.
Kirjotat hieman ristiriitaisesti, isäsi on halunnut tavata sinua, mutta sinä olet kieltäytynyt tapaamisesta. Mutta perintöä et halua, koskan isäsi ei ole välittänyt sinusta. Välittämistä on vaikea osoittaa, jos toinen aktiivisesti kieltäytyy tapaamisesta.
Voithan sinä tavata ne sisarukset nyt heti, ennen kuin isäsi kuolee.
[/quote]
Näin häntä lapsuuden/nuoruuteni ajan satunnaisesti ennen nukkumaanmenoa, kun hän kävi arki-iltaisin tapaamassa äitiäni. Aamuisin havahduin välillä oven kolahdukseen, kun hän lähti. Hän ei ottanut minuun mitään moikkausta tai paria sanaa kummempaa kontaktia, joten kyllä, koen että hän ei välittänyt.
Hän on ollut kiinnostunut tapaamaan minua vasta muutama vuosi sen jälkeen, kun muutin kotoa. Ehkä tämä on sitten sellaista myöhään heräännyttä välittämistä, mutta en ole suostunut siksi, koska pidän inhottavana sitä tapaa, jolla hän on kohdellut sekä minua että perhettään.
Mutta olisi varmasti hyvä ajatus ottaa sisarpuoliin yhteyttä nyt. Ettei heille tulisi isänsä kuoleman hetkellä liikaa sulateltavaa.
[/quote]
Siis se kävi naimassa sun äitiä eikä äiti halunnut, että tapaatte, keskustelette jne.? Minusta äitisi teki väärin sinua kohtaan olemalla isällesi jatkuvakäyttöinen patja.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:52"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:34"]
Lehtolapset aina luulevat olevansa yllätyksiä, mutta aika tyhmä on se morsian, joka ei osaa lukea virkatodistusta kuulutusten yhteydessä. Todennäköisesti et tule perimään mitään vaan omaisuus on muiden jo nyt.
[/quote]
Rintaperillinen saa aina lakiosansa. Perustele miksi ap ei mielestasi tulisi perimaan mitaan.
[/quote]
Jos isällä ei ole mitään omaisuutta, on hankala periä. Meillä appiukolla oli "nuoruudenhairahdus", joka kuvitteli saavansa lakiosan. Muistotilaisuudessa häneltä tiedusteltiin, osallistuuko hän isänsä hautajaisten kustannuksiin, kuolinpesä kun oli varaton ja isä hyvissä ajoin myynyt omaisuutensa lapsilleen tai jo alunperin kirjannut sen vaimonsa nimiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:13"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:52"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:34"]
[/quote]
Jos isällä ei ole mitään omaisuutta, on hankala periä. Meillä appiukolla oli "nuoruudenhairahdus", joka kuvitteli saavansa lakiosan. Muistotilaisuudessa häneltä tiedusteltiin, osallistuuko hän isänsä hautajaisten kustannuksiin, kuolinpesä kun oli varaton ja isä hyvissä ajoin myynyt omaisuutensa lapsilleen tai jo alunperin kirjannut sen vaimonsa nimiin.
[/quote]
Todella etovaa, tulee mieleen Kari Tapio ja vaimonsa&avioliitosta syntyneet pojat.
"Hairahdus" on syytön syntymäänsä. Appiukko on halunnut panna ja seurauksena lapsi joka on yhtä arvokas kuin miehesi.
Ota perintö vastaan rahana ja lähetä minulle, tulisi todella tarpeeseen.
kahden teinin yh-äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:22"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:13"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:52"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:34"]
[/quote]
Jos isällä ei ole mitään omaisuutta, on hankala periä. Meillä appiukolla oli "nuoruudenhairahdus", joka kuvitteli saavansa lakiosan. Muistotilaisuudessa häneltä tiedusteltiin, osallistuuko hän isänsä hautajaisten kustannuksiin, kuolinpesä kun oli varaton ja isä hyvissä ajoin myynyt omaisuutensa lapsilleen tai jo alunperin kirjannut sen vaimonsa nimiin.
[/quote]
Todella etovaa, tulee mieleen Kari Tapio ja vaimonsa&avioliitosta syntyneet pojat.
"Hairahdus" on syytön syntymäänsä. Appiukko on halunnut panna ja seurauksena lapsi joka on yhtä arvokas kuin miehesi.
[/quote]
Toisaalta appiukon avioliitossa syntyneet pojat olivat appiukolle tukena ja apuna, tämä yksi ei. Ei pelkkä siittäminen tee pojasta omaa lasta, kyllä siihen tarvitaan siltä pojaltakin hieman joustamista ja nöyryyttä. Ehkä ei kannata 40 vuoden ajan odottaa, että pappa betalar kaiken, kunhan kuolee.
Siis jos rintaperillinen on jätetty testamentissa perinnön ulkopuolelle, niin ei se sillon sitä lakiosaansa automaattisesti saa, vaan sen pitää riitauttaa asia ja vaatia oma osuutensa, jonka jälkeen se sen sitten saa.
Jotkut eivät sitä halua riitauttaa: "jossei se nyt sitten halunnut minulle mitään jättää, niin en minä mitään väkisin sitten ota".....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne mummotkin osaavat yllättää. Minulla olikin setä, jonka mummo oli aikanaan antanut pois hänen ollessaan ihan vauva eikä kukaan tiennyt hänestä mitään. Kyllä sille sedälle (iso) perintö kelpasi.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:24"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:22"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:13"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:52"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:34"]
[/quote]
Jos isällä ei ole mitään omaisuutta, on hankala periä. Meillä appiukolla oli "nuoruudenhairahdus", joka kuvitteli saavansa lakiosan. Muistotilaisuudessa häneltä tiedusteltiin, osallistuuko hän isänsä hautajaisten kustannuksiin, kuolinpesä kun oli varaton ja isä hyvissä ajoin myynyt omaisuutensa lapsilleen tai jo alunperin kirjannut sen vaimonsa nimiin.
[/quote]
Todella etovaa, tulee mieleen Kari Tapio ja vaimonsa&avioliitosta syntyneet pojat.
"Hairahdus" on syytön syntymäänsä. Appiukko on halunnut panna ja seurauksena lapsi joka on yhtä arvokas kuin miehesi.
[/quote]
Toisaalta appiukon avioliitossa syntyneet pojat olivat appiukolle tukena ja apuna, tämä yksi ei. Ei pelkkä siittäminen tee pojasta omaa lasta, kyllä siihen tarvitaan siltä pojaltakin hieman joustamista ja nöyryyttä. Ehkä ei kannata 40 vuoden ajan odottaa, että pappa betalar kaiken, kunhan kuolee.
[/quote]
Et kai sä ja muu suku oikeasti olettanut, että isänsä hylkäämä lapsi häntä vanhana hoitaa ja tukee? Jos lapsesta asti on tehty selväksi että on vain nuoruudenhairahdus jolla ei ole mitään väliä. Sitten kuvitellaan ja jotenkin selitellään omaa alhaista käytöstä sillä, ettei se lehtolapsi TUKENUT isää. Isää joka hylkäsi hänet syntymästä asti. Kuinka sikamaisia ihmiset oikein on? Että isän ei tarvi välittää eikä tukea, mutta lapsen pitää rakastaa ja tukea täysin paskaa isää? Ja vielä joustaa ja nöyrtyä? Miksi ihmeessä? Miksi se isä sellaista olis ansainnut? Paska mikä paska. Enkä muuten paljon kehuis jos tuollaisen miehen pojan olisin onnistunut nappamaan, ei ole häävit lähtökohdat, ei. Varo vaan ettei omallas ole lehtolapsia vähän siellä ja täällä, on varmaan saanut hyvät opit isältään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:37"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:24"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:22"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:13"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:52"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:34"]
[/quote]
Jos isällä ei ole mitään omaisuutta, on hankala periä. Meillä appiukolla oli "nuoruudenhairahdus", joka kuvitteli saavansa lakiosan. Muistotilaisuudessa häneltä tiedusteltiin, osallistuuko hän isänsä hautajaisten kustannuksiin, kuolinpesä kun oli varaton ja isä hyvissä ajoin myynyt omaisuutensa lapsilleen tai jo alunperin kirjannut sen vaimonsa nimiin.
[/quote]
Todella etovaa, tulee mieleen Kari Tapio ja vaimonsa&avioliitosta syntyneet pojat.
"Hairahdus" on syytön syntymäänsä. Appiukko on halunnut panna ja seurauksena lapsi joka on yhtä arvokas kuin miehesi.
[/quote]
Toisaalta appiukon avioliitossa syntyneet pojat olivat appiukolle tukena ja apuna, tämä yksi ei. Ei pelkkä siittäminen tee pojasta omaa lasta, kyllä siihen tarvitaan siltä pojaltakin hieman joustamista ja nöyryyttä. Ehkä ei kannata 40 vuoden ajan odottaa, että pappa betalar kaiken, kunhan kuolee.
[/quote]
Et kai sä ja muu suku oikeasti olettanut, että isänsä hylkäämä lapsi häntä vanhana hoitaa ja tukee? Jos lapsesta asti on tehty selväksi että on vain nuoruudenhairahdus jolla ei ole mitään väliä. Sitten kuvitellaan ja jotenkin selitellään omaa alhaista käytöstä sillä, ettei se lehtolapsi TUKENUT isää. Isää joka hylkäsi hänet syntymästä asti. Kuinka sikamaisia ihmiset oikein on? Että isän ei tarvi välittää eikä tukea, mutta lapsen pitää rakastaa ja tukea täysin paskaa isää? Ja vielä joustaa ja nöyrtyä? Miksi ihmeessä? Miksi se isä sellaista olis ansainnut? Paska mikä paska. Enkä muuten paljon kehuis jos tuollaisen miehen pojan olisin onnistunut nappamaan, ei ole häävit lähtökohdat, ei. Varo vaan ettei omallas ole lehtolapsia vähän siellä ja täällä, on varmaan saanut hyvät opit isältään.
[/quote]
Eli sinulle sukulaisuus on pelkkä hyötysuhde: odotat, että sinun ei tarvitse tehdä mitään, mutta lopulta saat saman osuuden kuin ne, jotka ovat halunneet olla oikeita lapsia, olla lähellä ja auttaa?
Jokainen tekee toki omat valintansa. Jos valitsee ahneuden, voi jäädä kokonaan ilman. Oli kieltämättä ilo nähdä sen miehen ilme hänen tajutessaan perunkirjoituksessa, että ei oikeasti saa yhtään mitään ja miksi olisi saanut, ei hän ollut tehnyt mitään muuta kuin syntynyt ja ryhtynyt odottamaan perintöä.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:30"]Kyllä ne mummotkin osaavat yllättää. Minulla olikin setä, jonka mummo oli aikanaan antanut pois hänen ollessaan ihan vauva eikä kukaan tiennyt hänestä mitään. Kyllä sille sedälle (iso) perintö kelpasi.
[/quote] no hyvä et kelpasi!! Hänellehän se kuuluikin. Miksi ihmeessä lehtolapsi on automaattisesti ahne jos hän ottaa vastaan perinnön joka hänelle kuuluu. Vanhemman tehtävä on luoda lapseen suhde eikä toisin päin. Perintö kuuluu silti tasan jokaiselle tunnustetulle lapselle vaikkei mikään summa tietenkään korvaa sitä jos vanhempi ei ole osallistunut lapsen elämään ja jopa salannut tämän olemassaolon.
Kyllä se on vanhemmat, jotka luovat suhteen lapseen, ei lapsen kuulu ottaa yhteyttä isään, joka ei häneen ole luonut mitään isäsuhdetta. Miten voi vaatia lehtolapselta apua, jos ei häneen ole välittänyt edes tutustua?
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 18:48"]OT. Mutta sikäli mielenkiintoinen asenne sulla. Että meillä on suvussa sama tilanne. Yhdellä sedälläni on lehtolapsi (ajalta ennen avioliittoaan) ja avioliitosta syntynyt lapsi. Tämä avioliitossa syntynyt lapsi sai vasta pari vuotta sitten tietää asian.
Pari kertaa setäni on tietääkseni nähnyt tuon vanhemman lapsensa, jonka äiti muutti pian lapsen syntymän jälkeen pois Suomesta. Nyt, kun setä alkaa olla vanha ja vaivainen, on tuo lapsi alkanut lähetellä postikortteja. Tuskin tulee kieltäytymään mistään perinnöstä...
Miksi pitäisi kieltäytyä? Hänellä on täysi oikeus perintöön.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 18:48"]OT. Mutta sikäli mielenkiintoinen asenne sulla. Että meillä on suvussa sama tilanne. Yhdellä sedälläni on lehtolapsi (ajalta ennen avioliittoaan) ja avioliitosta syntynyt lapsi. Tämä avioliitossa syntynyt lapsi sai vasta pari vuotta sitten tietää asian.
Pari kertaa setäni on tietääkseni nähnyt tuon vanhemman lapsensa, jonka äiti muutti pian lapsen syntymän jälkeen pois Suomesta. Nyt, kun setä alkaa olla vanha ja vaivainen, on tuo lapsi alkanut lähetellä postikortteja. Tuskin tulee kieltäytymään mistään perinnöstä...
Miksi pitäisi kieltäytyä? Hänellä on täysi oikeus perintöön.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 23:47"]
Kyllä se on vanhemmat, jotka luovat suhteen lapseen, ei lapsen kuulu ottaa yhteyttä isään, joka ei häneen ole luonut mitään isäsuhdetta. Miten voi vaatia lehtolapselta apua, jos ei häneen ole välittänyt edes tutustua?
[/quote]
Kysymys kuuluukin: mistä ihmeestä oletat, että kaikki lehtolapset ovat hylättyjä. Suurella osalla on kaksi isää, osalla jopa kymmeniä.
Itse suosittelen, että tapaat isäsi ja "selvitätte" välinne. Eipä ainakaan tarvitse myöhemmin katua jäi sitten tapaamatta/puhumatta. Ehkäpä saat isäsi kertomaan oman näkemyksen tapahtuneesta ja ymmärrät häntä sen jälkeen ehkä hieman paremmin. Elämä on todella harvoin mustavalkoista.
Oma appiukkoni, 70 vee, tuntuu vieläkin katuvan, ettei koskaan ottanut yhteyttä isäänsä.
t. 19
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:55"]
Mun kaverille selvisi perunkirjoituksissa, että isällä onkin vielä yksi lapsi. Ymmärtääkseni kaverini on ollut ihan hyvin juttuun tämän uuden perheen jäsenen kanssa.
Kirjotat hieman ristiriitaisesti, isäsi on halunnut tavata sinua, mutta sinä olet kieltäytynyt tapaamisesta. Mutta perintöä et halua, koskan isäsi ei ole välittänyt sinusta. Välittämistä on vaikea osoittaa, jos toinen aktiivisesti kieltäytyy tapaamisesta.
Voithan sinä tavata ne sisarukset nyt heti, ennen kuin isäsi kuolee.
[/quote]
Näin häntä lapsuuden/nuoruuteni ajan satunnaisesti ennen nukkumaanmenoa, kun hän kävi arki-iltaisin tapaamassa äitiäni. Aamuisin havahduin välillä oven kolahdukseen, kun hän lähti. Hän ei ottanut minuun mitään moikkausta tai paria sanaa kummempaa kontaktia, joten kyllä, koen että hän ei välittänyt.
Hän on ollut kiinnostunut tapaamaan minua vasta muutama vuosi sen jälkeen, kun muutin kotoa. Ehkä tämä on sitten sellaista myöhään heräännyttä välittämistä, mutta en ole suostunut siksi, koska pidän inhottavana sitä tapaa, jolla hän on kohdellut sekä minua että perhettään.
Mutta olisi varmasti hyvä ajatus ottaa sisarpuoliin yhteyttä nyt. Ettei heille tulisi isänsä kuoleman hetkellä liikaa sulateltavaa.
[/quote]