Millainen vanhempi haluaa elättää omaa lastaan "minimin"?

Up

Vierailija kirjoitti:

Olen laskenut tämän tänne aiemminkin, mutta laitan vielä uudestaan:

 

Äiti, isä ja yksi viisivuotias lapsi. 

Lapsen ruoka kuukaudessa 150 euroa (kauramaito ja kaurajogurtit maksavat jo 60 euroa kuukaudessa)

Lapsen päivähoito kuukaudessa 290 euroa (täydet tunnit eli +150 h kuukaudessa)

Lapsen vakuutus kuukaudessa 30 euroa (sairaus, tapaturma ja matkavakuutus)

Lapsen harrastukset kuukaudessa 30 euroa ( 1 krt/vko uimahalli, yksi musiikkiharrastus ja yksi liikuntaryhmä)

Lapsen vaatteet ja tarvikkeet kuukaudessa keskimäärin 100 euroa (Kengät ostetaan uusina: 2 * kumpparit vuodessa yht. 40, 2*välikausikengät vuodessa yht. 80 e, talvikengät 60 e, lenkkarit ja sandaalit kesäksi 50 e, lisäksi ballerinat juhliin 10 e, pelkästään kengistä tulee siis jo 240 euroa. Tänä vuonna on lisäksi ostettu talvihaalarit (80 euroa), välikausihaalarit (50 euroa), kolmet kurahanskat (40 euroa), kahdet kurahousut (40 euroa), huoneeseen laatikosto 50 euroa, sisävaatteita nettikirppikseltä 200 eurolla, uimapuku, uimatossut ja uimalasit 50 euroa,  ja ainakin kaksi askartelutarviketilausta yht. 200 euroa. Näistä kaikista tulee 950 euroa ja tästä puuttuu vielä joulu- ja synttärilahjat ja kaikki loppusyksyn kustannukset. )

Lapsen matkustus- ja huvittelukulut keskimäärin 60 euroa kuukaudessa. Sisältää vuositasolla kausikortin paikalliseen puuhapuistoon puoleksi vuodeksi (230 euroa), pari käyntiä eläintarhassa, huvipuistossa n. 100 euroa yht., 3-6 käynti elokuvissa yht. 60 euroa, n. 12 ravintolaruokailua vuodessa 120 euroa, kesälomamatkan muut kulut (kohdemaksut, juna- ja bussiliput, lisävuode hotellissa tai isompi huone) n. 200 euroa 

Kaikki muu sälä n. 50 e/kk sisältää kaiken muun: kaverilahjat, päiväkodin retket, harrastusretket, viikkorahan (3 euroa), vakuutukseen menemättömät lääkkeet, parturikäynnit, lapsen vesimaksu (15 e/kk)

Tästä kaikesta tulee yhteensä n. 710 euroa kuukaudessa eli vuositasolla 8500 euroa. 

Lisäksi säästämme lapselle kuukausittain rahastoihin 100 euroa ja ennen koronaa matkustimme joka vuosi viikoksi ulkomaille (lapsen osuus matkakustannuksista n. 400 euroa). Lisäksi otamme palkatonta vapaata kesälomalla, joululomalla ja hiihtolomalla ettei lasta tarvitse viedä varahoitoon, tästä aiheutuu n. 2000 euron nettotappiot vuodessa. 

Näiden kulujen jälkeen lapseen menee kuukaudessa rahaa aika tarkalleen tuhat euroa. 

Jos me eroaisimme, niin oletettavasti kumpikin vanhemmista säästäisi itse lapselle, hoitaisi itse palkattomat vapaat ja vastaisi itse lapsen ulkomaan matkoista. Mutta 710 euroa menisi silti puoliksi ja lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen jälkeenkin, toinen meistä maksaisi toiselle elatusapua n. 275 euroa. 

Lapsen kasvaessa myös hänen ruoka-, harrastus- ja vapaa-ajan menonsa kasvavat. Joten vaikka säästämme parin vuoden päästä kuukausittain 290 euroa, niin viimeistään teini-iässä tuo raha tarvitaan muihin kuluihin. 

Onneksi meillä on tarkka kirjanpito kaikesta eikä kumpikaan vanhemmista ole vieraantunut lapsiperheen taloudesta liikaa. 

Olette ilmeisen varakas perhe. Ehkä ei ole syytä kertoa tätä ainoana totuutena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta eihän se vastaa todellisuutta mitenkään, joten eikö ole aika hankala olla ymmärtämättä sitä matemaattista faktaa, että eihän 170e ja lapsilisällä osta juuri yhtään mitään. Jos sen pitäisi olla n puolet lapsen todellisesta elatuksen tarpeesta, niin eihän sillä voi päästä edes lähelle.

ap

Siis 170 e x 2 + lapsilisä n. 100 e ei mielestäsi riitä mihinkään? Se tekee yhteensä 440 euroa per lapsi. Yleensä lapsia on perheessä useampi. Ei meillä edes ydinperheenä ole laittaa tuollaista summaa kaikkien lasten elatukseen per naama. Totta kai teineihin saa uppoamaan ihan niin paljon rahaa kuin haluaa, mutta jos sinä maksat piposta ja talvitakista yhteensä 170 euroa, kun kelvolliset vaatteet voi saada puolet halvemmalla, niin se ei tarkoita että kaikkien tulisi tuhlailla samalla tavalla. 

Kuinka paljon mielestäsi yhden lapsen kohtuulliset kustannukset kuussa ovat, jos 440 euroa on auttamattomasti liian vähän?

Meillä suurinpiirtein näin:

- ruoka 130e/lapsi

- harrastukset 110e/kk

- vakuutus 68e/kk

- vaatteet 100e/kk

- viikkorahat 40-100e iästä riippuen

- sen joku ajankohtainen iso ostos kuten pyörä, sukset, ajokortti, leirimaksu, läppäri, puhelin, silmälasit..

- ja sitten se "näkymätön" eli asumisenkulut, sähkö, vesi, koulutarvikkeet, puhelinlaskut, kaverisynttärilahjat, lääkkeet. Ja varsinkin tolkuttomat bensakulut, sillä harrastukset ja kaverit ovat kaukana. 

- lisäksi säästämme lapsille rahastoon kuukausittain tietyn summan.

Näiden lisäksi meillä lapset pääsevät myös joskus matkoille ja ovat saaneet hankkia yhteisen lemmikin, josta myös koituu melkoiset kulut. 

Halusin vastata kysymykseen, vaikka epäilen, että tämä vie keskustelun siihen suuntaan, missä mulle halutaan antaa säästövinkkejä, kuinka tehdä lapsista halvempia. Muistutan, että niitä en pyytänyt. Me halutaan tarjota lapsille tämä. Me säästetään lapsista sitten, jos on todella pakko, mutta ei sitä ennen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen laskenut tämän tänne aiemminkin, mutta laitan vielä uudestaan:

 

Äiti, isä ja yksi viisivuotias lapsi. 

Lapsen ruoka kuukaudessa 150 euroa (kauramaito ja kaurajogurtit maksavat jo 60 euroa kuukaudessa)

Lapsen päivähoito kuukaudessa 290 euroa (täydet tunnit eli +150 h kuukaudessa)

Lapsen vakuutus kuukaudessa 30 euroa (sairaus, tapaturma ja matkavakuutus)

Lapsen harrastukset kuukaudessa 30 euroa ( 1 krt/vko uimahalli, yksi musiikkiharrastus ja yksi liikuntaryhmä)

Lapsen vaatteet ja tarvikkeet kuukaudessa keskimäärin 100 euroa (Kengät ostetaan uusina: 2 * kumpparit vuodessa yht. 40, 2*välikausikengät vuodessa yht. 80 e, talvikengät 60 e, lenkkarit ja sandaalit kesäksi 50 e, lisäksi ballerinat juhliin 10 e, pelkästään kengistä tulee siis jo 240 euroa. Tänä vuonna on lisäksi ostettu talvihaalarit (80 euroa), välikausihaalarit (50 euroa), kolmet kurahanskat (40 euroa), kahdet kurahousut (40 euroa), huoneeseen laatikosto 50 euroa, sisävaatteita nettikirppikseltä 200 eurolla, uimapuku, uimatossut ja uimalasit 50 euroa,  ja ainakin kaksi askartelutarviketilausta yht. 200 euroa. Näistä kaikista tulee 950 euroa ja tästä puuttuu vielä joulu- ja synttärilahjat ja kaikki loppusyksyn kustannukset. )

Lapsen matkustus- ja huvittelukulut keskimäärin 60 euroa kuukaudessa. Sisältää vuositasolla kausikortin paikalliseen puuhapuistoon puoleksi vuodeksi (230 euroa), pari käyntiä eläintarhassa, huvipuistossa n. 100 euroa yht., 3-6 käynti elokuvissa yht. 60 euroa, n. 12 ravintolaruokailua vuodessa 120 euroa, kesälomamatkan muut kulut (kohdemaksut, juna- ja bussiliput, lisävuode hotellissa tai isompi huone) n. 200 euroa 

Kaikki muu sälä n. 50 e/kk sisältää kaiken muun: kaverilahjat, päiväkodin retket, harrastusretket, viikkorahan (3 euroa), vakuutukseen menemättömät lääkkeet, parturikäynnit, lapsen vesimaksu (15 e/kk)

Tästä kaikesta tulee yhteensä n. 710 euroa kuukaudessa eli vuositasolla 8500 euroa. 

Lisäksi säästämme lapselle kuukausittain rahastoihin 100 euroa ja ennen koronaa matkustimme joka vuosi viikoksi ulkomaille (lapsen osuus matkakustannuksista n. 400 euroa). Lisäksi otamme palkatonta vapaata kesälomalla, joululomalla ja hiihtolomalla ettei lasta tarvitse viedä varahoitoon, tästä aiheutuu n. 2000 euron nettotappiot vuodessa. 

Näiden kulujen jälkeen lapseen menee kuukaudessa rahaa aika tarkalleen tuhat euroa. 

Jos me eroaisimme, niin oletettavasti kumpikin vanhemmista säästäisi itse lapselle, hoitaisi itse palkattomat vapaat ja vastaisi itse lapsen ulkomaan matkoista. Mutta 710 euroa menisi silti puoliksi ja lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen jälkeenkin, toinen meistä maksaisi toiselle elatusapua n. 275 euroa. 

Lapsen kasvaessa myös hänen ruoka-, harrastus- ja vapaa-ajan menonsa kasvavat. Joten vaikka säästämme parin vuoden päästä kuukausittain 290 euroa, niin viimeistään teini-iässä tuo raha tarvitaan muihin kuluihin. 

Onneksi meillä on tarkka kirjanpito kaikesta eikä kumpikaan vanhemmista ole vieraantunut lapsiperheen taloudesta liikaa. 

Kuulostatte hyvin keskiluokkaiselta perheeltä. Näin 2000-luvun alussa lapsuutensa työläisperheessä kasvaneen henkilön näkökulmasta kulutustottumukset ovat kuin ruhtinaalla. Omassa lapsuudessa elokuvissa käytiin hyvä että kerran vuodessa, tivolissa tai eläinpuistossa käytiin kerran vuodessa (päiväretki Ranualle, perhelipulla sisään ja omat eväät mukana tottakai, koska ulkona syöminen on kallista), ravintolassa joskus jopa kahdesti vuodessa. Ohjatun harrastuksen harrastusmaksut oli vuodessa yhteensä n.100e ja siihen kuului myös harrastusreissujen kulut. Askartelutarvikkeet käsitti värikynät, kopiopaperin ja liimaputkilon. Jos siihen maailman aikaan olisi ollut sisäleikkipuistoja, niin niihin olisin kyllä mankunut, mutta tuskin olisin edes joka kuukausi päässyt. Siinä mielessä oltiin hyvässä asemassa, että joka kesä tehtiin lomamatka jonnekin. Sinne vaan mentiin autolla ja reissussa suurin osa ruuista kokattiin itse.

Eiköhän ole sanomatta selvää, että tämä päivänä elämä on erilaista kuin oli ennen. en tajunnut, miten tämän viestin sisältö liittyy aloitukseen. Maksan siksi vain pakon edessä minimin, kun en itsekään saanut sitä ja tätä lapsena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen laskenut tämän tänne aiemminkin, mutta laitan vielä uudestaan:

 

Äiti, isä ja yksi viisivuotias lapsi. 

Lapsen ruoka kuukaudessa 150 euroa (kauramaito ja kaurajogurtit maksavat jo 60 euroa kuukaudessa)

Lapsen päivähoito kuukaudessa 290 euroa (täydet tunnit eli +150 h kuukaudessa)

Lapsen vakuutus kuukaudessa 30 euroa (sairaus, tapaturma ja matkavakuutus)

Lapsen harrastukset kuukaudessa 30 euroa ( 1 krt/vko uimahalli, yksi musiikkiharrastus ja yksi liikuntaryhmä)

Lapsen vaatteet ja tarvikkeet kuukaudessa keskimäärin 100 euroa (Kengät ostetaan uusina: 2 * kumpparit vuodessa yht. 40, 2*välikausikengät vuodessa yht. 80 e, talvikengät 60 e, lenkkarit ja sandaalit kesäksi 50 e, lisäksi ballerinat juhliin 10 e, pelkästään kengistä tulee siis jo 240 euroa. Tänä vuonna on lisäksi ostettu talvihaalarit (80 euroa), välikausihaalarit (50 euroa), kolmet kurahanskat (40 euroa), kahdet kurahousut (40 euroa), huoneeseen laatikosto 50 euroa, sisävaatteita nettikirppikseltä 200 eurolla, uimapuku, uimatossut ja uimalasit 50 euroa,  ja ainakin kaksi askartelutarviketilausta yht. 200 euroa. Näistä kaikista tulee 950 euroa ja tästä puuttuu vielä joulu- ja synttärilahjat ja kaikki loppusyksyn kustannukset. )

Lapsen matkustus- ja huvittelukulut keskimäärin 60 euroa kuukaudessa. Sisältää vuositasolla kausikortin paikalliseen puuhapuistoon puoleksi vuodeksi (230 euroa), pari käyntiä eläintarhassa, huvipuistossa n. 100 euroa yht., 3-6 käynti elokuvissa yht. 60 euroa, n. 12 ravintolaruokailua vuodessa 120 euroa, kesälomamatkan muut kulut (kohdemaksut, juna- ja bussiliput, lisävuode hotellissa tai isompi huone) n. 200 euroa 

Kaikki muu sälä n. 50 e/kk sisältää kaiken muun: kaverilahjat, päiväkodin retket, harrastusretket, viikkorahan (3 euroa), vakuutukseen menemättömät lääkkeet, parturikäynnit, lapsen vesimaksu (15 e/kk)

Tästä kaikesta tulee yhteensä n. 710 euroa kuukaudessa eli vuositasolla 8500 euroa. 

Lisäksi säästämme lapselle kuukausittain rahastoihin 100 euroa ja ennen koronaa matkustimme joka vuosi viikoksi ulkomaille (lapsen osuus matkakustannuksista n. 400 euroa). Lisäksi otamme palkatonta vapaata kesälomalla, joululomalla ja hiihtolomalla ettei lasta tarvitse viedä varahoitoon, tästä aiheutuu n. 2000 euron nettotappiot vuodessa. 

Näiden kulujen jälkeen lapseen menee kuukaudessa rahaa aika tarkalleen tuhat euroa. 

Jos me eroaisimme, niin oletettavasti kumpikin vanhemmista säästäisi itse lapselle, hoitaisi itse palkattomat vapaat ja vastaisi itse lapsen ulkomaan matkoista. Mutta 710 euroa menisi silti puoliksi ja lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen jälkeenkin, toinen meistä maksaisi toiselle elatusapua n. 275 euroa. 

Lapsen kasvaessa myös hänen ruoka-, harrastus- ja vapaa-ajan menonsa kasvavat. Joten vaikka säästämme parin vuoden päästä kuukausittain 290 euroa, niin viimeistään teini-iässä tuo raha tarvitaan muihin kuluihin. 

Onneksi meillä on tarkka kirjanpito kaikesta eikä kumpikaan vanhemmista ole vieraantunut lapsiperheen taloudesta liikaa. 

Kuulostatte hyvin keskiluokkaiselta perheeltä. Näin 2000-luvun alussa lapsuutensa työläisperheessä kasvaneen henkilön näkökulmasta kulutustottumukset ovat kuin ruhtinaalla. Omassa lapsuudessa elokuvissa käytiin hyvä että kerran vuodessa, tivolissa tai eläinpuistossa käytiin kerran vuodessa (päiväretki Ranualle, perhelipulla sisään ja omat eväät mukana tottakai, koska ulkona syöminen on kallista), ravintolassa joskus jopa kahdesti vuodessa. Ohjatun harrastuksen harrastusmaksut oli vuodessa yhteensä n.100e ja siihen kuului myös harrastusreissujen kulut. Askartelutarvikkeet käsitti värikynät, kopiopaperin ja liimaputkilon. Jos siihen maailman aikaan olisi ollut sisäleikkipuistoja, niin niihin olisin kyllä mankunut, mutta tuskin olisin edes joka kuukausi päässyt. Siinä mielessä oltiin hyvässä asemassa, että joka kesä tehtiin lomamatka jonnekin. Sinne vaan mentiin autolla ja reissussa suurin osa ruuista kokattiin itse.

Eiköhän ole sanomatta selvää, että tämä päivänä elämä on erilaista kuin oli ennen. en tajunnut, miten tämän viestin sisältö liittyy aloitukseen. Maksan siksi vain pakon edessä minimin, kun en itsekään saanut sitä ja tätä lapsena?

Lapsen elintason pitäisi vastata vanhempien elintasoa, sekä pitäisi olla mahdollisuus kasvattaa lapsi vanhemman aatteiden mukaisesti. Toisilla hoplopit ja pysähtymätön tavaravirta ei kuulu kasvatukseen, eikä toisella etävanhemmalla välttämättä ole varaa lähivanhemman haluamaan elintasoon. Miten mielestäsi tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia? Kun elareita maksetaan, todella monesti etävanhempi saa ne laskennalliset "minimit" juuri siksi että hänellä ei ole muuhun varaa.

Pääsääntöisesti elintaso ikävä kyllä laskee, kun erotaan. Omassa tuttavapiirissänikin on niitä, joiden lapsen etä maksaa valvojalla lasketun summan, useimmiten yli minimin, mutta silti pitää saada lisää. Lähi haluaa tarjota lapselle iPhonet ja kalliit harrastukset, joihin vanhemmilla ei olisi varaa ilman, että itse elävät todella niukasti. Kun etä kieltäytyy tällaisen omaansa paremman elintason toteuttamisesta, hän on itsekäs eikä halua tukea lapsiaan.

Paras tapaus tähän mennessä oli, kun kuulin yhden muuttaneen lapsen kanssa satojen kilometrien päähän niin, ettei lapsi voi enää elää arkea toisen vanhempansa kanssa. Rakensivat kuulemma uuden puolison kanssa taloa ja olivat suunnitelleet itsekin lomareissua, mutta kun etä olisi vienyt lapsen lomalla reissuun, lähi pyysi luovuttamaan nekin rahat ennemmin näihin kalliisiin hankintoihin ja lapsen olisi pitänyt jäädä reissusta pois. Ihmisten itsekkyydellä ei vaan ole rajaa. Niin niitä lapsia monet etät joutuvat rahalla kasvattamaan, kun heille ei jää muuta.

Sellaiset, jotka ei halua lellittyä kakaraa.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä tuo pihiys on ollut tapana jo parisuhteen aikana ennen eroa. On ollut omat rahat ja kulut maksettu puoliksi myös äitiysloman, vanhempainvapaan ja hoitovapaan aikana. nainen on joutunut ottamaan lainaa/käyttämään säästöjään, jotta saa tuona aikana maksettua talouden kulut puoliksi. lapsilisä on mennyt todennäköisesti äidille, ja niinpä hän on maksanut kaikki lapsen kulut: vaatteet, lääkkeet, d-vitamiinit, vaipat, vauvanruoan, rattaat, turvaistuimet, lelut, sitterin jne. lapsilisä ei tuohon riitä, mutta se pihi ( tässä tapauksessa mies) puoliso ei enempää maksele. Perheen ruoatkin maksetaan puoliski, vaikka mies syö 3 kertaa enemmän kuin nainen.

Miehellä ei ole siis mitään hajua siitä, että mitä mikin maksaa. Hän on jo pöyristynyt siitä eron jälkeen, että mitä oma ruoka, hygienia ja vessapaperi maksaa.

Miksi on pakko perhe perustaa tuollaisen pihistelijän kanssa. Perheen menot lasketaan niin että jää kummallekkin harrasterahaa eikä toinen ota velkaa perus elämisen kuluihin ellei sitten halua jotain luxusta. Meillä ei ole edes lapsia eikä siltikään ole mitään puolet ja puolet puolittamista vaan suhteutettuna tuloihin. Siltikin jää isompituloiselle enemmän ja hän laittaa säästöön sairauden ja työttömyyden varalle. Velkaa ei tarvitse kummankaan ottaa perus elinkustannuksiin. 

Vierailija kirjoitti:

Pääsääntöisesti elintaso ikävä kyllä laskee, kun erotaan. Omassa tuttavapiirissänikin on niitä, joiden lapsen etä maksaa valvojalla lasketun summan, useimmiten yli minimin, mutta silti pitää saada lisää. Lähi haluaa tarjota lapselle iPhonet ja kalliit harrastukset, joihin vanhemmilla ei olisi varaa ilman, että itse elävät todella niukasti. Kun etä kieltäytyy tällaisen omaansa paremman elintason toteuttamisesta, hän on itsekäs eikä halua tukea lapsiaan.

Paras tapaus tähän mennessä oli, kun kuulin yhden muuttaneen lapsen kanssa satojen kilometrien päähän niin, ettei lapsi voi enää elää arkea toisen vanhempansa kanssa. Rakensivat kuulemma uuden puolison kanssa taloa ja olivat suunnitelleet itsekin lomareissua, mutta kun etä olisi vienyt lapsen lomalla reissuun, lähi pyysi luovuttamaan nekin rahat ennemmin näihin kalliisiin hankintoihin ja lapsen olisi pitänyt jäädä reissusta pois. Ihmisten itsekkyydellä ei vaan ole rajaa. Niin niitä lapsia monet etät joutuvat rahalla kasvattamaan, kun heille ei jää muuta.

Mun mieheni lasten äiti olisi halunnut lisää elareita sillä perusteella että hän haluaa lähteä opiskelemaan :D Asui kuitenkin uuden miehen kanssa. Mieheni sanoi vain että eiköhän se ole sillä tavalla että uusi mies elättää sinut, ja minä omalta osaltani omat lapseni, eikä niin että minä maksan sinun opiskelusi :D Ja jos tämä ei käy, voidaan siirtää lapset minun luokseni asumaan. Kyllä joillain on pokkaa. !

up

Up