Kumman pelastaisit? OMAN miehesi vai TOISEN lapsen?

Pelastaisin pandakarhun, koska pandat ovat uhanalaisia eläimiä, jos on juutalainen perhe niin nehän tulevat savupiipusta ulos :D

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 17:20"]

Lapsettomat ihmiset täällä vastailee...oma lapsi on aina tärkeämpi kuin se haiseva, karvainen ja läski mies. Se on sitä paitsi jo pannut parasta kaverianne, joten sika saa ansionsa mukaan.

[/quote]

Naurahdin ääneen, lol :D

Vieraan lapsen. En tiedä miksi. Kai se on jotenkin geeneihin ja vaistoihin koodattu, että lapsi on avuttomampi (ja siitä kasvaa seuraava sukupolvi).

t. lapseton

Sen jälkeen kun kävi ilmi että ihmiset pelastaa ennemmin koiransa kuin toisen lapsen niin meni luotto ihmisiin. En siis todellakaan pelastaisi toisen lasta, muutkin kun ennemmin pelastaisi oman koiransa kuin lapseni.

Omituinen kysymys. Minusta on itsestäänselvää että pelastan minulle läheisen ihmisen, eli totta kai oman mieheni. Ei ikä vaikuta ihmisarvoon mitenkään.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 18:04"]

Sen jälkeen kun kävi ilmi että ihmiset pelastaa ennemmin koiransa kuin toisen lapsen niin meni luotto ihmisiin. En siis todellakaan pelastaisi toisen lasta, muutkin kun ennemmin pelastaisi oman koiransa kuin lapseni.

[/quote]

Ne on provoja tai teinejä tai vailla läheistä ihmissuhdetta. Ei kaikki ole häiriintyneitä, joten voit jatkossakin pelastaa niitä lapsia.

Kyllä olen ihmeissäni vastauksista, en kaikkia lukenut mutta vaikuttaisi että suurin osa pelastaisi ennemmin vieraan lapsen kuin oman miehen. Sen sijaan edellisessä ketjussa suurin osa pelastaisi koiransa ennemmin... Eli koirat on miestä arvokkaampia.

Mun elämä olisi pilalla molemmissa tapauksissa. Jos pelastaisin sen vieraan lapsen olisi oma elämäni ja myös omien lasteni elämä pilalla. Jos pelastaisin mieheni harmittaisi, etten pelastanut sitä lasta. Onneksi tuollaista valintaa ei tarvitse koskaan tehdä. Mutta luultavastai mieheni olisi kuitenkin etusijalla.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:25"]

Toisin kuin enemmistö, olen rehellinen ja vastaan oman mieheni. Kyllähän sitä haluaa olla hyvä ihminen ja sanoa, että toisen lapsen, mutta en ole ollenkaan varma, että tosi tilanteessa niin tekisin.

Enkä ole lainkaan vakuuttunut, että palstamammat pelastaisivat minun lapseni.

[/quote]

Minä taas luulen, että moni noin vastannut pelastaisi tosipaikan tullen kuitenkin sen lapsen, kun se lapsen (kyllä, vieraankin lapsen!, ja nyt oletan että se lapsi ei ole 16v) itku herättää vaistonvaraisesti suojelunhalua.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 18:34"]

Minä taas luulen, että moni noin vastannut pelastaisi tosipaikan tullen kuitenkin sen lapsen, kun se lapsen (kyllä, vieraankin lapsen!, ja nyt oletan että se lapsi ei ole 16v) itku herättää vaistonvaraisesti suojelunhalua.

[/quote]

Ei minussa ainakaan herätä.

Oman mieheni tietty!

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 18:39"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 18:34"]

Minä taas luulen, että moni noin vastannut pelastaisi tosipaikan tullen kuitenkin sen lapsen, kun se lapsen (kyllä, vieraankin lapsen!, ja nyt oletan että se lapsi ei ole 16v) itku herättää vaistonvaraisesti suojelunhalua.

[/quote]

Ei minussa ainakaan herätä.

[/quote]

Ai, olet siis useinkin ollut tilanteessa, jossa pieni lapsi on ollut henkensä hädässä, kun osaat varmuudella sanoa?

Kyllä jokainen varmasti yrittäisi pelastaa molemmat tai sen jonka siinä tilanteessa varmasti pystyy.. Ihminen toimii vaistonvaraisesti.. mutta kyllä mäkin luulen että menisin sen lapsen pelastamaan Se on meillä geeneissä, ei voi mittään.

Kun jos taas kysyy,kenet mies pelastaa.. lastensa äidin vai toisen lapsen, se on jo vaikeampi kysymys. 

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 16:33"]

Jos lapsen menetys on niin kamala, niin luulisi, että lapsensa menettäneiden vanhempien itsemurhatilastojen olevan päätä huimaava.

[/quote]

Ööh, anteeksi mitä? Et ilmeisesti tajua oikein mitään? Suuri osa itsemurhan tehneistä ei ole kokenut konkreettisesti mitään sen "kamalampaa" kuin vaikean masennuksen, johon eivät ole saaneet apua.

Oonkohan jotenkin tietämättäni masentunut, kun ensimmäinen ajatus oli, että pelastaisin ne molemmat ja jäisin itse kuolemaan.

Mulla on kyllä ollut "aina" sellainen ajatus tai tunne, että olen täällä muita varten, että mun elämäni tarkoitus on joko pelastaa jollain lailla joku merkittävä tai muuten uhrautua. Outoa. Voihan se olla, että tositilanteessa rakkaus elämään voittaisi kuitenkin ja pelastaisin pelkän lapsen ja sittenkin itseni.

Lapset pelastetaan ensin, viis siitä kenen ne ovat. Minusta myös naiset pelastetaan ennen miehiä, oli sitten kyseessä sukulaisia tai ei. Useimmissa tapauksissa vain ei ole niin selvää valintatilannetta; se pelastetaan joka pystytään.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 18:43"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 18:39"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 18:34"]

Minä taas luulen, että moni noin vastannut pelastaisi tosipaikan tullen kuitenkin sen lapsen, kun se lapsen (kyllä, vieraankin lapsen!, ja nyt oletan että se lapsi ei ole 16v) itku herättää vaistonvaraisesti suojelunhalua.

[/quote]

Ei minussa ainakaan herätä.

[/quote]

Ai, olet siis useinkin ollut tilanteessa, jossa pieni lapsi on ollut henkensä hädässä, kun osaat varmuudella sanoa?

[/quote]

Olen ollut tilanteessa, jossa vieras lapsi on ollut hyvin hätääntynyt ja äänekäs mutta ei varsinaisessa vaarassa. Eli voin varmuudella sanoa, että ainakaan itku ei herättänyt minkäänlaista suojelunhalua. -80

Vaimoni, koska tässäkin asiassa täytyy suojella lasten etua. Egoboostailijat pelastavat yhden lapsen ja uhraavat epäsuorasti useita.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 19:16"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 18:43"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 18:39"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 18:34"]

Minä taas luulen, että moni noin vastannut pelastaisi tosipaikan tullen kuitenkin sen lapsen, kun se lapsen (kyllä, vieraankin lapsen!, ja nyt oletan että se lapsi ei ole 16v) itku herättää vaistonvaraisesti suojelunhalua.

[/quote]

Ei minussa ainakaan herätä.

[/quote]

Ai, olet siis useinkin ollut tilanteessa, jossa pieni lapsi on ollut henkensä hädässä, kun osaat varmuudella sanoa?

[/quote]

Olen ollut tilanteessa, jossa vieras lapsi on ollut hyvin hätääntynyt ja äänekäs mutta ei varsinaisessa vaarassa. Eli voin varmuudella sanoa, että ainakaan itku ei herättänyt minkäänlaista suojelunhalua. -80

[/quote]

Entä kun tilanteessa on apua huutava ja itkevä lapsi vs. mies joka ei todennäköisesti itke tai muutenkaan pyydä apua?

Pelastaisin lapsen kun miehenikin luultavasti sanoisi, että pelasta ensin lapsi.

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 20:39"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 19:16"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 18:43"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 18:39"]

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 18:34"]

Minä taas luulen, että moni noin vastannut pelastaisi tosipaikan tullen kuitenkin sen lapsen, kun se lapsen (kyllä, vieraankin lapsen!, ja nyt oletan että se lapsi ei ole 16v) itku herättää vaistonvaraisesti suojelunhalua.

[/quote]

Ei minussa ainakaan herätä.

[/quote]

Ai, olet siis useinkin ollut tilanteessa, jossa pieni lapsi on ollut henkensä hädässä, kun osaat varmuudella sanoa?

[/quote]

Olen ollut tilanteessa, jossa vieras lapsi on ollut hyvin hätääntynyt ja äänekäs mutta ei varsinaisessa vaarassa. Eli voin varmuudella sanoa, että ainakaan itku ei herättänyt minkäänlaista suojelunhalua. -80

[/quote]

Entä kun tilanteessa on apua huutava ja itkevä lapsi vs. mies joka ei todennäköisesti itke tai muutenkaan pyydä apua?

[/quote]

Tuskinpa itku herättäisi minussa suojelunhalua tuossakaan tilanteessa. Mihinkään kumman pelastaisit -spekulaatioihin en halua ryhtyä.  -80