Olen nettideittaillut nyt seitsemän kuukautta ja minusta alkaa tuntua pahasti siltä, että tulen olemaan sinkkuna vielä pitkään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ap on ollut se keskeinen ongelma? Ei löydy ketään josta kiinnostuisit yhtään, et pääse treffeille, vai eikö kemiaa löydy jos pääset?

Jossain määrin noita kaikkia. Löydän kyllä jonkin verran kiinnostavia naisia, mutta en ole löytänyt vielä ketään sellaista, joka kolahtaisi kunnolla alusta asti. Toki en ole itsekään ollut vielä kenellekään naiselle se, joka kolahtaa täysillä. Yksi tosin taisi innostua minusta vähän enemmän keväällä, mutta en tuntenut mitään kemiaa häntä kohtaan valitettavasti.

Ap

Niin eli kysyntää sulla on ollut, mutta et sitten innostunut kun ei ollut fitness-misukka. Sori, sun taso vaan riitä niihin naisiin mihin koet vetoa.

Hoikkuus ei ole koskaan ollut kynnyskysymys minulle. Siitä olen samaa mieltä, että en yllä fitness-naisten tasolle, ainakaan netissä. Olen sinut sen asian kanssa.

Ap

"Olen sinut sen asian kanssa"

Eli sinun on pitänyt hyväksyä tuo asia, ja ottaisit kyllä sellaisen fitnessmisukan jos vain saisit.

Sellaisia ajatuksia herättää tuo kun olet joutunut asian hyväksymään.

Kuka nainen haluaa olla se johon tyydytään?

Tosiaan, ei kukaan. On tosi masentava ajatus, että suurin osa (?) miehistä oikeasti haluaisi jonkun fitnesstyypin (mitä se tarkoittaa oikeasti, jotain Instagramissa peffan esittäjää vai). Miksi? Sehän tarkoittaa käytännössä myös sitä, että nainen on pelkkä esine. Ei tunteva ja ajatteleva ihminen. Voin kertoa, että myös ne fitnessmisukat kokevat hyvin masentavana sen, että jokainen mies on pelkästään ulkonäön perässä. 

Marilyn Monroekin kärsi siitä, että kaikki haluavat vain Marilynin, mutta kukaan ei rakasta Norma Jeaniä.

Lähtökohtaisesti kaikki ihmiset, riippumatta sukupuolesta, haluavat komean / kauniin kumppanin. Ei naisten todellinen toiminta eroa tässä asiassa miehistä millään tavalla. (On siis toki varmaan olemassa joku häviävän pieni väestönosuus jolle ulkonäöllä ei ole merkitystä, mutta se on kyllä todella, todella marginaalinen osa ihmisistä)

Ero on siinä että miehet sanovat tämän asian hyvin suoraan. Naisilla on paljon enemmän kiertelyä ja kaartelua asian ympärillä.

Naiset sanovat että eivät ole ulkonäkökeskeisiä kuten miehet, mutta todellisuudessa toimivat täsmälleen samalla tavalla kuin miehet. (Tästä oli tehty ihan mielenkiintoinen psykologinen tutkimuskin, voin koittaa kaivaa lähteen jos ehdin ja jaksan.)

Sanomani kaikille ihmisille, naisille ja miehille: teitä arvioidaan ja arvostetaan yhteiskunnassa jatkuvasti ulkonäköönne perustuen. Näin ollen, tehkää sellaiset toimenpiteet joita voitte nostaaksenne tasoanne, ja kiittäkää minua myöhemmin.

Tottakai naisetkin ovat ulkonäkökeskeisiä, jos se tarkoittaa sitä, että miehen ulkonäön pitää miellyttää naista.

Teinityttö haluaa pojan, jota muut tytöt kadehtivat. Nainen haluaa miehen, joka on niin komea, että sukat pyörivät jaloissa. Ystävieni miehet eivät sytytä minua, vaikka he pitävät miehiään hyvännäköisinä. En olisi "tyytynyt" yhteenkään heistä. Toisaalta ei haittaa yhtään, etteivät muut naiset pyörtyile mieheni jalkoihin.

Naiset ovat ulkonäkökeskeisiä ja haluavat miehen, joka miellyttää heidän silmiään. Yleensä naisille ei pidemmän päälle riitä pelkkä komea ulkonäkö.

Miehet haluavat samanlaisen kuin kaikilla muillakin miehillä on, tai ainakin sellaisen jonka ulkonäöstä muutkin miehet tykkäävät, siis kloonin? Varsin omaperäistä. 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulee, sitä suurempi osa oman ikäluokan edustajista on vakituisessa parisuhteessa jos sellaista on halunnut. Mitä pidemmälle mennään sitä suurempi osa sinkuista on niitä, joiden on vaikea pariutua. Yleensä siihen on joku syy. Siksi vanhempana vaan on vaikea löytää ns hyvää kumppania. Näin järkeilin.

Näin se menee.

Ikävä sanoa, mutta monissa (sinkku)ihmisissä on joku vika, joka estää vakavan parisuhteen muodostumisen. Useimmiten se on hankala luonne tai tietynlaiset mt-ongelmat. Nämä ovat yleensä niitä, jotka eivät ”koskaan löydä ketään”.

Kun taas sinä olet täydellinen koska otit sen ekan yhtä meh-tasoisen lukiokaverisi koska et vaan osaa olla yksin.

Sitten on he, jotka eivät pidä kumppania minään statusesineenä ja riittää, että hänellä on kivat silmät/ hymy tms, siistit ja puhtaat vaatteet, joiden tyyli istuu oman kanssa yksiin jne. 

Enemmän merkitsee yhteiset arvot, tavoitteet, yhteensopivat luonteet, rento ja kiva yhdessäolo, luottamus ja rakkaus. 

Kannattaa miettiä sanoja tyytyminen, ja tyytyväisyys. Tyytyminen tarkoittaa elämistä asiaintilassa jota ei itse olisi halunnut, mutta syystä tai toisesta siinä kuitenkin on. Tyytyväisyys taas on kykyä olla tyytyväinen tähän, tässä ja nyt. Jokainen pitkässä parisuhteessa onnellisesti oleva ihminen on tytyväinen siihen olemiseensa, siinä , ja sen henkilön kanssa jonka kanssa siinä suhteessa on. Tämä on vain fakta. Jos ei halua tyytyä, se tarkoittaa monesti myös haluttomuutta olla tyytyväinen, mutta ei aina. Joskus vaihtamalla todellakin paranee, mutta tällöin pitää olla itsellä tieto siitä mihin on itse tyytyväinen. Mitä siitäkin tulisi jos kaikki tyytyisivät kohtaloonsa? Mutta mitä siitä tulisi jos kaikki olisivat tyytyväisiä elämäänsä? 

Onnettomimpia ihmisiä ovat kokemukseni mukaan ne jotka eivät osaa, eivätkä opi tyytyväisyyttä. Joille ei kelpaa mikään nykyinen, ei edes oma nahka. Jatkuvasti ovat menossa "eteenpäin" ja haalimassa "enemmän", mutta eivät saa näistä lopulta mitään muuta kuin jatkuvan muutoksen kaipuun. Kukaan heistä ei vaikuta tyytyväiseltä sen hetkiseen elämäänsä. Töitä pitäisi vaihtaa, asuntoa pitäisi vaihtaa, kaupunkia ja/tai maata pitäisi vaihtaa. Harrastuksia pitäisi vaihtaa, paino pitäisi vaihtaa, ja moni osa omaa kehoa. 

Kun ihminen on tyytyväinen itseensä, hän on tyytyväisempi myös osana maailmankaikkeutta. Hän on tyytyväinen vanhenevaan kumppaniinsa, ja ympäristöönsä.

Minä en edes enää jaksa yrittää. Asun pohjoisessa. Deittisivustoilla on ollut samat naamat viimeiset 5 vuotta ja monesta näkee heti miksi ovat sinkkuja. Kaikki parhaat on jo viety ja jos eroavat, eivät yleensä tule deittisivustoille. Onneksi tykkään omasta seurastani, joten en ole katkeroitunut sinkkuudestani. Oishan se kiva päästä joskus halailemaan..

N33

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ap on ollut se keskeinen ongelma? Ei löydy ketään josta kiinnostuisit yhtään, et pääse treffeille, vai eikö kemiaa löydy jos pääset?

Jossain määrin noita kaikkia. Löydän kyllä jonkin verran kiinnostavia naisia, mutta en ole löytänyt vielä ketään sellaista, joka kolahtaisi kunnolla alusta asti. Toki en ole itsekään ollut vielä kenellekään naiselle se, joka kolahtaa täysillä. Yksi tosin taisi innostua minusta vähän enemmän keväällä, mutta en tuntenut mitään kemiaa häntä kohtaan valitettavasti.

Ap

Niin eli kysyntää sulla on ollut, mutta et sitten innostunut kun ei ollut fitness-misukka. Sori, sun taso vaan riitä niihin naisiin mihin koet vetoa.

Hoikkuus ei ole koskaan ollut kynnyskysymys minulle. Siitä olen samaa mieltä, että en yllä fitness-naisten tasolle, ainakaan netissä. Olen sinut sen asian kanssa.

Ap

"Olen sinut sen asian kanssa"

Eli sinun on pitänyt hyväksyä tuo asia, ja ottaisit kyllä sellaisen fitnessmisukan jos vain saisit.

Sellaisia ajatuksia herättää tuo kun olet joutunut asian hyväksymään.

Kuka nainen haluaa olla se johon tyydytään?

En ole AP, mutta vastaan tähän kuitenkin. Mun oma taso ei riitä fitness minkkiin, joten joudun tyytymään tavisnaiseen. Tämä on luonnollisesti asia jota en kumppanille ääneen sano.

??

Joudut tyytymään?

Kertoo sun arvoista enemmän kuin 1000 sanaa.

Oletko ymmärtänyt että meillä naisilla on kuule aivot millä toi sun paljon varusteltu salaisuus haisee kilometrien päähän.

Olet ku vottava.

Saanko ihan vilpittömästi kysyä yhtä asiaa (kyse ei ole v i t t u i l u s t a vaikka saattaa siltä vaikuttaa):

Pidät minua kuvottavana, miksi näin? Kysyn siis koska ihmisethän jatkuvasti tyytyvät toisiinsa eri syistä: joku ottaa kumppanin jonka seurasta ei varsinaisesti nauti, mutta ei halua olla yksinkään. Joku menee naimisiin vaikka ei koe seksuaalista vetoa kumppaniinsa mutta haluaa lapsia, tai rikkaan puolison, tai mitä ikinä. Tätähän tapahtuu koko ajan, aika moni liitto on loppujen lopuksi sellainen jossa toinen tai jopa molemmat ovat tyytyneet toiseen.

Tästä perspektiivistä pidän erikoisena että joku provosoituu siitä että juuri minä olen tyytynyt kumppaniin jonka voin saada, sen sijaan että loputtomasti koitan jahdata naista johon ei rahkeeni riitä. Miksi juuri tämä minun tarinani aiheutti tuollaisen reaktion sinussa, kun tätä tyytymistä tapahtuu kuitenkin todella paljon, joka ikinen päivä ja lukemattomien naisten ja miesten toimesta.

Olen eri.

En tiedä, jos tässä on joku miehen ja naisen ajattelun tai ilmaisun ero?

Jokaisella on varmasti päässä joku ihannekuva täydellisestä miehestä tai naisesta. Mullakin oli teininä.

Tutustuin tyyppiin joka oli ihan tavallinen, jonka kanssa oli hyvä olla. En mä mitään tasoja miettinyt. Tutustuin ja jossain vaiheessa rakastuin. Mun mielestä hän on paras mies mitä voi olla, komea, huumorintajuinen, älykäs, miehekäs, raivostuttava, ärsyttävä ja rakas.

On asioita, joihin parisuhteessa täytyy sopeutua puolin ja toisin, mutta se ei ole tyytymistä huonompaan. Mahdollisesti väärän mallista nenää enemmän ärsyttää nenän asento, joku mielipide mistä ei itse tykkää tai vaikka likapyykin jättäminen väärään paikkaan. Leuan ei tarvii olla kulmikas työntyäkseen eteen päin väärässä paikassa. Kelpaa sellaisena kuin on, mutta ei ole joku johon on tyytynyt.

Ajatuksenakin mulle tulee kuvotus tosta tyytymisestä. En ole "tyytynyt huonoon" ja mua sattuisi tosi paljon, jos minuun olisi vaan tyydytty kun ei parempaakaan saatu. Luulen, että kyynistyisin ja keräilisin sirpaleita loppuelämäni, enkä pystyisi koskaan luottamaan keneenkään. Tuntisin itseni petetyksi. Olisin antanut itsestäni jotain jonka toinen olisi tallonut jalkoihinsa, halveksinut rakkauttani.

En itse sanoisi että sinä olisit kuvottava. Ajatuksesi on kuvottava. Todella outo ja kuvottava.

En myöskään ymmärrä naisena, miten mies voisi itse tyytyä olemaan suhteessa, jos hän tietäisi olevansa naiselle joku kakkosvaihtoehto, huonompi kuin melkein kuka tahansa. Nainen ei kunnioittaisi miestään eikä pitäisi häntä parempana kuin muita, olisiko se miehelle ihan sama?

Olen tuo sama tyytyjä. Ja mä olen itse asiassa ollut aiemmin, vuosia sitten, suhteessa jossa nainen oli tyytynyt muhun, ja vaihtoikin sitten omasta mielestään parempaan kun tilaisuus hänelle tuli. Olin kyllä jo hyvän aikaa sitä ennen tajunnut mikä on homman nimi, joten osasin vähän odottaakin että kohta eukko lähtee kävelemään.

Mut joo, eihän se hyvältä tuntunut. Toisaalta olin aika ylpeä siitä miten hyvännäköinen kumppani mulla oli, ja sain siitä valtavaa egobuustia, joten olin valmis sietämään tilannetta vaikka tiesinkin että tunteet ei ollut molemminpuolisia.

Minä olen ollut treffeillä miehen kanssa, joka oli niin komea, että se oli jollain tavalla luotaantyöntävää. Olin nähnyt hänestä kuvan, joten tiesin suunnilleen miltä hän näytti, mutta tavatessa hän oli kuin italialainen miesmalli suoraan catwalkilta. Ja vaikka olen itsekin ihan hyvännäköinen ihminen, niin jollain tavalla en saanut hänestä mitään otetta, niin kohtelias ja fiksun oloinen kuin olikin. Hänessä ei ollut lainkaan sellaista inhimillistä särmää, vaan hän tuntui lehdestä repäistyltä kuvalta. Olo ei ollut luonteva hänen rinnallaan.

Tarinan opetus: kaikki naiset eivät halua täydellisen komeaa miestä ja komeilla ja kauniilla ihmisillä voi olla tämän kaltaisia pariutumishaasteita. Toisen voi oikeasti kokea liian kauniiksi tai komeaksi itselleen.

Itse nettitreffailin vuoden.

Sain siihen rahaa. Kahvilla käyminen maksoi muutaman euron.

Kerkesin vuoden aikana käymään lähes kaikki Helsingin kahvilat läpi.

Omasta mielestäni vaatimukseni oli tosi alhaalla.

Halusin mies tulee ajoissa, ei haise pahalta, tulee toimeen omillaan ja osaa jutella. Seuraava kriteeri tuli osaa pussata.

Kovasti sain arvostelijoita, mm en antanut maksaa ( olin kahvilassa ensiksi ja hain oman juotavani ), olen äiti ( ilmoituksessa olen kertonut ), en ollut akateemisesti koulutettu , en omista autoa, olin jopa liian vanha, vaatetukseni ei ollut mieleinen jne.

Yksi mies häippäsi sillä aikaa, kun kävin vessassa. Kysyin voinko jättää nämä tähän ja kun tulin takaisin, oli paikoilla jo muut istumassa.

Jos ei ole mitään välillä, ei ole. Mutta jonkin verran enemmän pitäisi miestä olla.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ollut treffeillä miehen kanssa, joka oli niin komea, että se oli jollain tavalla luotaantyöntävää. Olin nähnyt hänestä kuvan, joten tiesin suunnilleen miltä hän näytti, mutta tavatessa hän oli kuin italialainen miesmalli suoraan catwalkilta. Ja vaikka olen itsekin ihan hyvännäköinen ihminen, niin jollain tavalla en saanut hänestä mitään otetta, niin kohtelias ja fiksun oloinen kuin olikin. Hänessä ei ollut lainkaan sellaista inhimillistä särmää, vaan hän tuntui lehdestä repäistyltä kuvalta. Olo ei ollut luonteva hänen rinnallaan.

Tarinan opetus: kaikki naiset eivät halua täydellisen komeaa miestä ja komeilla ja kauniilla ihmisillä voi olla tämän kaltaisia pariutumishaasteita. Toisen voi oikeasti kokea liian kauniiksi tai komeaksi itselleen.

Tämä on kuultu jo monta kertaa ja sanon edelleen että tasoteoriaa ei voi kumota sillä että yrittää dissata jotain korkean tason miestä.

Fakta kun on edelleen se, että vaikka et huolinut tuota komeaa miestä niin hänet haluaa sadat muut naiset kun taas toista vähemmän viehättävää miestä ei halua kuin vanhat tai ylipainoiset naiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ollut treffeillä miehen kanssa, joka oli niin komea, että se oli jollain tavalla luotaantyöntävää. Olin nähnyt hänestä kuvan, joten tiesin suunnilleen miltä hän näytti, mutta tavatessa hän oli kuin italialainen miesmalli suoraan catwalkilta. Ja vaikka olen itsekin ihan hyvännäköinen ihminen, niin jollain tavalla en saanut hänestä mitään otetta, niin kohtelias ja fiksun oloinen kuin olikin. Hänessä ei ollut lainkaan sellaista inhimillistä särmää, vaan hän tuntui lehdestä repäistyltä kuvalta. Olo ei ollut luonteva hänen rinnallaan.

Tarinan opetus: kaikki naiset eivät halua täydellisen komeaa miestä ja komeilla ja kauniilla ihmisillä voi olla tämän kaltaisia pariutumishaasteita. Toisen voi oikeasti kokea liian kauniiksi tai komeaksi itselleen.

Tämä on kuultu jo monta kertaa ja sanon edelleen että tasoteoriaa ei voi kumota sillä että yrittää dissata jotain korkean tason miestä.

Fakta kun on edelleen se, että vaikka et huolinut tuota komeaa miestä niin hänet haluaa sadat muut naiset kun taas toista vähemmän viehättävää miestä ei halua kuin vanhat tai ylipainoiset naiset.

Ei tarkoitukseni ollut kumota mitään teorioita vaan kertoa oma kokemus, joka osoittaa, että kaikenlaista varianssia mahtuu näihin treffailukuvioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä päin olet ap ja ikäsi? Wink vain 🙂

Pirkanmaalta, olen 31-vuotias.

Ap

Tuon ikäisellä miehellä pitäisi olla kaikki mahdollisuudet 25-35-vuotiaisiin naisiin, joten kuulostaa suorastaan erikoiselle, ettei parhaassa pariutumisiässä oleva mies löydä aika helposti seuraa. Jos ei tuolloin löydä seuraa niin ei se tule kuin tuosta vaikeammaksi vuosi vuodelta.

Vierailija kirjoitti:

Itse mätsäsin miljonäärin kanssa ja tää tarjos mulle 1000£ jos lataan snapin ja lähetän videon jossa sanon "i will do anything to please you master" 🤔 en suostunu vaikka raha olis kyllä kivaa. Sit olis maksanu mun opintolainan, ja muutaman tonnin extraa, jos olisin alkanut hänen dominaksi.

Eikä tosiaan ollut mikään vanha setä, vaan itseäni 4 vuotta nuorempi, 5/5 kropalla oleva komistus.

N29

mr gray siis otti suhun yhteyttä?:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vanhemmaksi tulee, sitä suurempi osa oman ikäluokan edustajista on vakituisessa parisuhteessa jos sellaista on halunnut. Mitä pidemmälle mennään sitä suurempi osa sinkuista on niitä, joiden on vaikea pariutua. Yleensä siihen on joku syy. Siksi vanhempana vaan on vaikea löytää ns hyvää kumppania. Näin järkeilin.

Jooh no kiitos tästä järkeilystä. Vielä kun joku kertoisi minulle miksi en kelpaa kellekään.

T: ikisinkku n33v

Sama. Olen asiani hyvin hoitava, asiallinen, fiksuksi ja kivaksi kehuttu sekä aivan normaalin näköinen suomalainen nainen. En ole koskaan kelvannut kenellekään parisuhteeseen. Tuo sinkut on huonoja-mantra on väsynyttä ja huonoa läppää.

Tiedän tapauksia, joissa mm. vankilatuomion saanut linnakundi löytää edellisen suhteen päättymisen jälkeen pian uuden suhteen, ja mennä paukauttaa kihloihin. Itse talsin tätä elämää yksinäisenä. Oma aktiivisuus ei ole vuosien varrella tuottanut tulosta. Mikä tälle on syynä että toiset saa kaiken aikaa tilaisuuksia pariutua ja toiset ei koskaan, ihan sama mitä tekee tai on tekemättä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ap on ollut se keskeinen ongelma? Ei löydy ketään josta kiinnostuisit yhtään, et pääse treffeille, vai eikö kemiaa löydy jos pääset?

Jossain määrin noita kaikkia. Löydän kyllä jonkin verran kiinnostavia naisia, mutta en ole löytänyt vielä ketään sellaista, joka kolahtaisi kunnolla alusta asti. Toki en ole itsekään ollut vielä kenellekään naiselle se, joka kolahtaa täysillä. Yksi tosin taisi innostua minusta vähän enemmän keväällä, mutta en tuntenut mitään kemiaa häntä kohtaan valitettavasti.

Ap

Niin eli kysyntää sulla on ollut, mutta et sitten innostunut kun ei ollut fitness-misukka. Sori, sun taso vaan riitä niihin naisiin mihin koet vetoa.

Hoikkuus ei ole koskaan ollut kynnyskysymys minulle. Siitä olen samaa mieltä, että en yllä fitness-naisten tasolle, ainakaan netissä. Olen sinut sen asian kanssa.

Ap

"Olen sinut sen asian kanssa"

Eli sinun on pitänyt hyväksyä tuo asia, ja ottaisit kyllä sellaisen fitnessmisukan jos vain saisit.

Sellaisia ajatuksia herättää tuo kun olet joutunut asian hyväksymään.

Kuka nainen haluaa olla se johon tyydytään?

Tosiaan, ei kukaan. On tosi masentava ajatus, että suurin osa (?) miehistä oikeasti haluaisi jonkun fitnesstyypin (mitä se tarkoittaa oikeasti, jotain Instagramissa peffan esittäjää vai). Miksi? Sehän tarkoittaa käytännössä myös sitä, että nainen on pelkkä esine. Ei tunteva ja ajatteleva ihminen. Voin kertoa, että myös ne fitnessmisukat kokevat hyvin masentavana sen, että jokainen mies on pelkästään ulkonäön perässä. 

Marilyn Monroekin kärsi siitä, että kaikki haluavat vain Marilynin, mutta kukaan ei rakasta Norma Jeaniä.

Lähtökohtaisesti kaikki ihmiset, riippumatta sukupuolesta, haluavat komean / kauniin kumppanin. Ei naisten todellinen toiminta eroa tässä asiassa miehistä millään tavalla. (On siis toki varmaan olemassa joku häviävän pieni väestönosuus jolle ulkonäöllä ei ole merkitystä, mutta se on kyllä todella, todella marginaalinen osa ihmisistä)

Ero on siinä että miehet sanovat tämän asian hyvin suoraan. Naisilla on paljon enemmän kiertelyä ja kaartelua asian ympärillä.

Naiset sanovat että eivät ole ulkonäkökeskeisiä kuten miehet, mutta todellisuudessa toimivat täsmälleen samalla tavalla kuin miehet. (Tästä oli tehty ihan mielenkiintoinen psykologinen tutkimuskin, voin koittaa kaivaa lähteen jos ehdin ja jaksan.)

Sanomani kaikille ihmisille, naisille ja miehille: teitä arvioidaan ja arvostetaan yhteiskunnassa jatkuvasti ulkonäköönne perustuen. Näin ollen, tehkää sellaiset toimenpiteet joita voitte nostaaksenne tasoanne, ja kiittäkää minua myöhemmin.

En ymmärrä, miten joku voi täysin kirkkain otsin väittää omaa mutuaan pyhäksi totuudeksi. Jokainen, joka kertoo omalla kohdallaan asioiden olevan toisin, leimataan valehtelijaksi tai ainakin mitättömäksi poikkeustapaukseksi. Eikä mitään väliä, vaikka noita ”poikkeustapauksia” olisi kymmeniä, satoja tai tuhansia.

Sinä varmasti arvioit ja arvostat toisia ulkonäön perusteella, tämähän on toki selvää. Mutta kenen valtuutuksella teet tuosta omasta taipumuksestasi jonkin universaalin normin?

Minä olen ruma nainen, en todellakaan yhtään millään mittapuulla kaunis, persoonallinen tai viehättävä. Silti minulla on ollut nuoresta pitäen poikaystäviä, ja nyttemmin olen ollut jo pitkään vakaassa parisuhteessa ja lapsiakin on. Olen koko aikuisikäni ollut töissä ja edennyt urallani ihan mukavasti.

Enkä ole ainoa laatuani: valtaosa tuntemistani ihmisistä on ihan tavallisia perunaneniä, ei mitään missejä tai hunkseja todellakaan. Ja vallan hyvin näkyvät pariutuvan ja porskuttavan. Missä siis näkyy tuo, että vain ulkonäkö merkitsee? Kerro.

Mä en ymmärrä miten jotkut naiset löytää miehen. Oon ite 24 eikä ole ikinä ollut kukaan mies aidosti kiinnostunut. Jotain treffejä ollut missä mies on koko ajan hampaat irvessä. Tosi ärsyttävää..

Kyllähän se taas oli vähän haikeaa näin syyskelillä olla lenkillä ja katsoa kateellisena pariskuntia ulkoilemassa. Tää syksy on kyllä ikävintä aikaa olla yksin.

M37

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse mätsäsin miljonäärin kanssa ja tää tarjos mulle 1000£ jos lataan snapin ja lähetän videon jossa sanon "i will do anything to please you master" 🤔 en suostunu vaikka raha olis kyllä kivaa. Sit olis maksanu mun opintolainan, ja muutaman tonnin extraa, jos olisin alkanut hänen dominaksi.

Eikä tosiaan ollut mikään vanha setä, vaan itseäni 4 vuotta nuorempi, 5/5 kropalla oleva komistus.

N29

mr gray siis otti suhun yhteyttä?:)

Ei sentäs 😂 kertoi mulle minkä yrityksen ceo on ja tarkistin senkin 😂 totesin lopuksi, ettei se kaikkee voi rahalla saada. Sille oli jotenkin hyvin vaikee ymmärtää, että tienaan mieluummin omat rahani omalla työlläni, kuin että alkaisin rahasta kenenkään dominaksi.

N29

Up

Ap olen Pirkanmaalta kuten sinäkin ja kyllähän täällä on aika suppea tarjonta! Asun Treella mutta silti samat naamat vuodesta toiseen. Suosittelisin että laajennat vaikka ikähaarukkaasi - yllättävän moni 40-v nainen on tosi hot nykyään - tai kilometrejä. Hgissä on jo kaikki aivan toisin, olen sielläkin asunut ja deittailut.

N43

Vierailija kirjoitti:

Mä haluan tietää lukeeko mies kirjoja, sillä se kertoo mulle miehestä paljon ja kirjat ovat ovat itselleni tärkeitä. Juuri lopetin kirjoittelun miehen kanssa, joka ei ole koskaan oikein jaksanut innostua lukemisesta. Niin ja käytti sanaa enään.

Jos tällaisiin syihin tyssää tutustuminen, niin en ihmettele miksei miestä löydy.