Lue keskustelun säännöt.
Koulussa on yhä enemmän oppilaita, jotka eivät pysty keskittymään edes puolen sivun tekstin lukemiseen
22.09.2020 |
Muotakin ongelmia on pilvin pimein.Kyse on alunperin Suomesta kotoisin olevista. Tilanne huononee vuosi vuodelta ja yhä useammalle peruskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskeleminen on täysin ylivoimaista. Mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (223)
Onhan se ihan tutkittu juttu että jatkuvat keskeytykset tuhoaa keskittymiskyvyn. Ja sitä silppuahan kaikki some ja pelit ja jopa lasten ohjelmatkin koko lailla on, mihinkään ei keskitytä minuuttia tai paria kauempaa. Olisikohan kouluihin lisättävä myös jotain mindfulness harjoituksia.
Olin monta vuotta työssä jossa minuutin työrupeamat ja keskeytykset olivat ihan maanvaiva. Mitään - siis yksinkertaisintakaan tehtävää - ei pystynyt hoitamaan loppuun asti, vaan aina oli pompattava toiseen ja kolmanteen hommaan kesken kaiken kun pomo, työkaveri tai asiakas vaati. Usein en edes muistanut mitä olin alunperin alkanut tekemään aamulla aloittaessa. Kommentoin jo silloin että tunnen tyhmistyväni vuosi vuodelta enemmän tässä hommassa. Silloin ei vielä yleisesti ollut tiedossa jatkuvien keskeytysten ja työn silppuuntumisen vaikutus keskittymiskykyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei lukeneisuus tee miehestä naisten silmissä millään tavalla halutun.
Terveisin yliopiston käynyt mies.
Jep saman olen huomannut. Tämän jos saisi muutettua, poikien lukemisinto moninkertaistuisi.
Kouluista on tullut levottomia, liian paljon on säästetty ja inkluusion takia tarkkailu- ja apukouluja ei ole. Vanhemmat ovat itsekin keskittymiskyvyttömiä ja somet ynnä muut vallanneet kaiken vapaa-ajan. Meillä teini (poika) kyllä pelaa tietokonepelejä MUTTA myös harrastaa liikuntaa, lukee paljon ja kirjoittaa. Aina on demonisoitu nuorison juttuja (tietokonepelit, rock-musiikki, discot jne) mutta syy nykyisen keskittymiskyvyn rapautumiseen ja lukutaidon heikentymiseen on monen tekijän summa. Ongelmaa voisi lähteä purkamaan tarjoamalla oppilaille turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön ja kohtuulliset luokkakoot sekä järkevämmän opetussuunnitelman.
Tämä on tärkeä asia.
Lukeminen on taito, jossa on eri osaamisen osa-alueita. Ja taitojen kehittyminen vaatii harjoitusta ja erilaisten asioiden lukemista. Luetun ymmärtäminen on olennaista monen asian oppimiseen ja käsittelemiseen .
Toisaalta on väliä, mitä lukee, toisaalta on väliä myös määrillä.
Kirjallisuuden lukeminen opettaa näkemään asioita eri näkökulmista, opettaa myös ajattelua. Jos lukee paljon erilaisia kirjoja, tulee vähän kuin huomaamatta treenattua sitä luetun ymmärtämistä ja ajattelu kehittyy siinä ohessa.
Nuorimmilla tai heikoimmilla lukijoilla on tärkeintä, että lukemista tulee riittävästi, jotta ihan se peruslukutaito kehittyy . Silloin on hyvä että on ns. pakollisen lisäksi itseä kiinnostavaa luettavaa.
Kun taas osaa jo sujuvasti lukea siten, että jaksaa hyvin lukea pidempiä tekstejä, olisi hyvä, että lukisi monipuolisesti.
Lukemalla karttuu ymmärrys maailmasta ja ihmisistä, tulee vastaan uusia ajatuksia ja näkökulmia. Oppii erilaisia tietoja, ja myös herää kiinnostusta erilaisiin asioihin.
Kaikesta ei tarvitse olla välitöntä hyötyä eikä kaiken tarvitse olla opettavaista.
Se, mitä lukemalla oppii ja mitä siitä hyötyy on jossain määrin satunnaista. Riippuu sekä ihmisestä että lukemastaan. Tämä saattaa olla myös nykyään osalle vaikea ajatus- välitöntä hyötyä ei aina ole tai lopputulokset voi olla arvaamattomia.
Tärkeintä lienee näköalan avartuminen sekä sanavaraston karttuminen, kyky ymmärtää ja ilmaista erilaisia asioita. Lukeminen usein haastaa ajattelemaan.
Saattaa elokuva tai pelit tehdä sitä myös, mutta silti lukeminen on tässä paljon tehokkaampaa.
Nykyisessä maailmassa vahva lukutaito on tärkeä monessa asiassa, ja vaikka jotkut pärjäävät jotenkin huonollakin, ei se muuta lukutaidon merkitystä. Erityisesti kyky ymmärtää erilaisia tekstejä, kyky tarkastella niitä kriittisesti (mikä tekstin tarkoitus on, mihin sillä pyritään jne), kyky ajatella joustavasti...
Kapea sanavarasto kapeuttaa ajattelua..samoin jos tiedot pohjautuu lähinnä kuviin tai ohjelmiin, elokuviin tai peleihin, ne usein ovat aika pinnallisia ja sirpaleista. Se taas vaikuttaa aika moneen asiaan...
Kirjat myös tehokkaimmin opettavat tarkastelemaan asioita eri näkökulmista.
Vierailija kirjoitti:
Kolukirjat sais olla maks 200 merkkiä ja opetusvideot maks 15 sekuntia.
...ja mahdollisimman pienellä präntillä sekä pikkuruiselta ruudulta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lukeneisuus tee miehestä naisten silmissä millään tavalla halutun.
Terveisin yliopiston käynyt mies.
Jep saman olen huomannut. Tämän jos saisi muutettua, poikien lukemisinto moninkertaistuisi.
Riippuu siitäkin, minkäsorttisilta naisilta sitä huomiota toivotee/haette. Eikä tietenkään pelkkä kirjasivistys riitä, jos muu käytös ei ole tuon opillisen viisauden tasolla.
Aikaisemmin lähes kaikki olivat nähneet tietyt elokuvat ja niistä voitiin keskustella koulussa. Nyt lapset ja nuoret eivät enää katso elokuvia (koska eivät jaksa keskittyä niihin). Elokuviin tai ohjelmiin ei voi enää oikein viitata, kun juuri kukaan ei ole nähnyt niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä ajalla se lapsi edes lukee kun nykyään lasten pitää antaa harrastaa ja läksyjäkin tulee enemmän kuin omassa lapsuudessani.
Lisäksi kouluissa ei edes opeteta enää oikeaoppista kirjoittamista. Lapsesta katsottiin, että joo osaa kopioida kirjaimet ja kirjoittaa auttavasti, ei muuta kuin suoraan kirjoittamaan pitkiä lauseita. Omista kouluajoista muistan, että yksittäistä kirjainta harjoiteltiin hartaasti ja kynäote jne treenattiin kuntoon. Nyt tuntuu olevan aivan sama vaikka jos p tai g kirjain aloitetaan pystyviivasta alhaalta. Hidasta touhua kun kirjoitus ei mene soljuvasti paperilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluikäiset oppilaat eivät enää tunnista ihan tavallisia sanoja tai käsitteitä.
Tehkääpä testi ja kysykää lapseltanne
- kuukaudet
- ilmansuunnat
- mitä tarkoittaa ilmenee
- mitä tarkoittaa karu
Yllättävän moni ei tiedä.
Olisi mukava kuulla lisää esimerkkejä. Viikonpäivät kai sentään jokainen osaa? :D
Olen kolmeviisi.
Olen korkeastikoulutettu ja jouduin tosiaan opettelemaan kuukaudet ja ilmansuunnat vasta yliopistossa salaa häpeillen. Esimerkkejä on paljon.
Laman leikkaukset vaativat paljon opetuksesta. Myös toinen vanhemmista teki itsemurhan.
90-lama aiheutti henkisesti enemmän tuhoja kuin sota koskaan teki.
Lapista kasvoi autuaan tietämättömiä bart simsoneja, jotka ihan suoraan halveksuivat opiskelua ja auktoriteettejä. Usko auktoriteetteihin katosi täysin.
Minäkin opettelin äänestämään vasta edellisissä vaaleissa.
Viimeisen viiden vuoden aikana olen opetellut laittaman ruokaa itse ja pyykkäämään vaatteita, kun ennen ne vain kulutettiin loppu ja ostettiin uusia.
Ei pyykin pesukaan ole monille minun ikäisille tuttua puuhaa.
Pidin pyykkikoneen hankkimista täysin turhana!
Vähän sama kuin alkoholin käyttö.
Kuka sellaiseen viimeisiä rahojaan viitsii tuhlata. Lukeminen taas on aina ollut yleinen huvi köyhillä, kun mihinkään muuhun ei ole varaa. Ei ole varaa lähteä kaupungille elokuviin tai kampaajalle. Parempi olla neljän seinän sisällä lukemassa. Tästä syystä en ole koskaan myöskään matkustellut, mutta hölmöt matkustelee, kun saman voi hoitaa lukemalla kirjallisuutta.
Steriilimpi tapa matkustaa.
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin lähes kaikki olivat nähneet tietyt elokuvat ja niistä voitiin keskustella koulussa. Nyt lapset ja nuoret eivät enää katso elokuvia (koska eivät jaksa keskittyä niihin). Elokuviin tai ohjelmiin ei voi enää oikein viitata, kun juuri kukaan ei ole nähnyt niitä.
Siis mitä, ihanko oikeasti nuoriso ei enää katso elokuvia? :O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tässä tilanteessa se hyvä puoli, että nykyään lapsen on helppo pärjätä koulussa. Riittää, kun on ihan normaali lapsi, joka tietää, mitä tarkoittaa "suurempi" ja pystyy keskittymään läksyjen lukemiseen, niin on jo muita edellä.
Mun opekaveri sanoi, että nykyisin pitäis antaa kaikille vähintään kasi todistukseen, ettei kenellekään tule paha mieli. Nelosia ja viitosia ei kuulemma anna koskaan. Kuutosen voi saada jos jää jotain massiivista tekemättä, ettei oikein ole edes mitä arvioida kun ei ole tehnyt kokeita tai aineita. Seiskan saa siis ihan saapumalla paikalle. Kymppejä hän yleensä antaa puolenkymmentä luokkaa kohden eli neljännes ryhmästä, lopuille kasi tai ysi.
Miten niin pitäisi? Onko tuo joku koulun virallinen ohjeistus, vai mistä tuo on lähtöisin? Myöhemmin lukiossahan nimittäin ylppäreissä jaetaan arvostanat Gaussin käyrän mukaan, eli 5% saa esimerkiksi parhaimman arvosanan, ei sitä useampi. Lapsille tehdään karhunpalvelus jos heille annetaan taidoistaan epärealistinen kuva, tulee kova pudotus jossain vaiheessa.
Tämä oli siis yläkoulussa. Arvosanat ovat kokeneet inflaation, myös lukiossa. Kun aines lukiossa heikkenee, silti vain se heikoin 2%(?) hylätään ja loput pääsevät lävitse. Kiitettävän arvosanan saa ylioppilaskirjoituksissa aina vaan heikommalla osaamisella.
Kaverin tytär ei koskaan oppinut lukemaan hyvin, kirjoitti silti ongelmitta ylioppilaaksi. Ei tietenkään mitenkään hyvillä arvosanoilla, mutta ongelmitta. Esimerkiksi matematiikasta pääsee nykyään ylioppilaskirjoituksissa ongelmitta lävitse osaamalla alakoulun matematiikan - silti osa aina reputtaa.
Olemme sangen samaa mieltä siitä, että on järjetöntä yliarvostaa lasten ja nuorten osaamista. Vielä järjettömämpää on ns. positiivinen diskriminaatio, jossa vaikkapa maa*anmuut*ajaoppilaalle tulee pyöristää arvosanoja ylöspäin. Ja kyllä, tähän tulee selkeä ohjeistus opettajille ylhäältäpäin. Samoin tulee ohjeistus siihen, että ketään ei sovi jättää luokalle tai antaa ehtoja. Huonot arvosanat ovat leimaavia, itsetuntoa heikentäviä ja voivat edesauttaa syrjäytymistä. Näin ollen kun kaikki lukutaitoiset paikallaolijat saavat joka aineesta kasin tai paremman, tuetaan oppilaiden hyvää itsetuntoa ja ehkäistään syrjäytymistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluikäiset oppilaat eivät enää tunnista ihan tavallisia sanoja tai käsitteitä.
Tehkääpä testi ja kysykää lapseltanne
- kuukaudet
- ilmansuunnat
- mitä tarkoittaa ilmenee
- mitä tarkoittaa karu
Yllättävän moni ei tiedä.
Olisi mukava kuulla lisää esimerkkejä. Viikonpäivät kai sentään jokainen osaa? :D
Olen kolmeviisi.
Olen korkeastikoulutettu ja jouduin tosiaan opettelemaan kuukaudet ja ilmansuunnat vasta yliopistossa salaa häpeillen. Esimerkkejä on paljon.
Laman leikkaukset vaativat paljon opetuksesta. Myös toinen vanhemmista teki itsemurhan.
90-lama aiheutti henkisesti enemmän tuhoja kuin sota koskaan teki.
Lapista kasvoi autuaan tietämättömiä bart simsoneja, jotka ihan suoraan halveksuivat opiskelua ja auktoriteettejä. Usko auktoriteetteihin katosi täysin.
Minäkin opettelin äänestämään vasta edellisissä vaaleissa.
Viimeisen viiden vuoden aikana olen opetellut laittaman ruokaa itse ja pyykkäämään vaatteita, kun ennen ne vain kulutettiin loppu ja ostettiin uusia.
Ei pyykin pesukaan ole monille minun ikäisille tuttua puuhaa.
Pidin pyykkikoneen hankkimista täysin turhana!
Vähän sama kuin alkoholin käyttö.
Kuka sellaiseen viimeisiä rahojaan viitsii tuhlata. Lukeminen taas on aina ollut yleinen huvi köyhillä, kun mihinkään muuhun ei ole varaa. Ei ole varaa lähteä kaupungille elokuviin tai kampaajalle. Parempi olla neljän seinän sisällä lukemassa. Tästä syystä en ole koskaan myöskään matkustellut, mutta hölmöt matkustelee, kun saman voi hoitaa lukemalla kirjallisuutta.
Steriilimpi tapa matkustaa.
Terveisiä sinne Pietariin. Meidät lama-aikana koulumme käyneet opetettiin kyllä koulun kotitaloustunneilla laittamaan ruokaa sekä pesemään astioita, pyykkejä ja vessoja. Ja kuukausia opeteltiin ainoastaan päiväkodeissa ja apukouluissa. Nykyajan pullamössöt on sitten erikseen. Opettelisit edes laskemaan. 90-luvun lama loppui silloin, kun nykyiset 35-vuotiaat olivat alakoulussa. Sitä paitsi kyseinen ikäluokka on korkeasti koulutettua, tämä luisu alkoi ihan eri vuosikymmenellä.
Teille vissiin maksetaan tekstin määrän eikä laadun pohjalta? Sama tapa on ollut Venäjällä pitkään käytössä, ja sen vuoksi monet venäläiset kirjallisuuden klassikot ovat niin hirvittävän pitkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin lähes kaikki olivat nähneet tietyt elokuvat ja niistä voitiin keskustella koulussa. Nyt lapset ja nuoret eivät enää katso elokuvia (koska eivät jaksa keskittyä niihin). Elokuviin tai ohjelmiin ei voi enää oikein viitata, kun juuri kukaan ei ole nähnyt niitä.
Siis mitä, ihanko oikeasti nuoriso ei enää katso elokuvia? :O
Minä aikuisenakin havahduin siihen että nykyteknologia on vienyt minulta keskittymiskyvyn elokuvien seuraamiseen.
En minäkään enää kykene siihen.
Olen neljäkymmentä.
Ympärillä oleva hälinä on noussut vuosi vuodelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikaisemmin lähes kaikki olivat nähneet tietyt elokuvat ja niistä voitiin keskustella koulussa. Nyt lapset ja nuoret eivät enää katso elokuvia (koska eivät jaksa keskittyä niihin). Elokuviin tai ohjelmiin ei voi enää oikein viitata, kun juuri kukaan ei ole nähnyt niitä.
Siis mitä, ihanko oikeasti nuoriso ei enää katso elokuvia? :O
Minä aikuisenakin havahduin siihen että nykyteknologia on vienyt minulta keskittymiskyvyn elokuvien seuraamiseen.
En minäkään enää kykene siihen.
Olen neljäkymmentä.
Jestas. Ei kyllä lupaa hyvää nykysivilisaatiolle se, että ihmiset eivät enää kykene keskittymään edes viihteeseen saati sitten jonkin monimutkaisempaan asiaan, joka oikeasti vaatisi perehtymistä.
Tämä on ihan suunniteltu juttu, tyhmennetään kansaa niin saadaan äänestäjiä jotka eivät tajua mistään mitään ja uskovat joka höpöhöpö-puheen eivätkä laita vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan suunniteltu juttu, tyhmennetään kansaa niin saadaan äänestäjiä jotka eivät tajua mistään mitään ja uskovat joka höpöhöpö-puheen eivätkä laita vastaan.
Tuo kuulostaa ihan varteenotettavalta faktalta.
Tyhmennys alkoi kuvitteellisista kuulennoista.
Oletetaan nyt että edes nykyaikana ei voida lähettää radiosignaalia livenä kuun toiselta puolelta.
Yhdessä mielialaläkkeiden ja nettiverkkojen ihmisten kyky keskittyä vähenee oleellisesti. Muistihäiriöt ovat yleistyneet räjähdysmäisesti.
Kenedy yritti puuttua asiaan. Hän sai vihiä kansainvälisestä eliitistä ja sen pyrkimyksistä, mutta hänet salamurhattiin. On viitteitä että hän itsekin olisi vihitty salaiseen seuraan (mutta muutti mieltään), joka on hallinnut ihmiskuntaa jo aikojen alusta. Tarkalleen maailman synnystä asti. Noin viidentuhannen vuoden ajan.
Elämme todellisuutta jossa Kennedy on poissa ja hänen pyrkimyksensä estää globaaleja rosvoja tuhota planeetta ja orjuuttaa ihmiskunta on epäonnistunut.
Seuraa pitkä hidas tuho, mutta jossain on myös se toinen versio. Meidän varjoversio on eräänlainen varoitus niille jotka näkevät ajan ja pyrkivät muuttamaan tapahtumien kulkua.
Meidän varjoversiossa jokaisella suomalaisellakin on oma idän trolli suojelusenkelinään näppäimistön reunalla käkättämässä.
Luin ketjun läpi ja olen moniss asioissa samaa mieltä, kännykät + some vie nuorten ajan ja lukemisen halut.
Tuolla mainittiin afantasia,piti ihan googlettaa asia, uus juttu mulle. Tunnetteko ketään jolla on tuo?
Valitettavasti tämä on utopiaa, sillä ihmisen fyysiset suorituskyvyn rajat tulevat vastaan. Ihmisen aivot ovat kehittyneet havaitsemaan jotain risahduksia savannilla parin tunnin välein ja sitten hetki hektistä juoksua. Aivot eivät kestä jatkuvaa vireystilaa vaan "grillaantuvat" informaatiotulvassa.