Lue keskustelun säännöt.
Koulussa on yhä enemmän oppilaita, jotka eivät pysty keskittymään edes puolen sivun tekstin lukemiseen
22.09.2020 |
Muotakin ongelmia on pilvin pimein.Kyse on alunperin Suomesta kotoisin olevista. Tilanne huononee vuosi vuodelta ja yhä useammalle peruskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskeleminen on täysin ylivoimaista. Mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (223)
Maailma muuttuu. Tulevaisuudessa voi olla eri asiat tärkeitä. Esim.nopea asioiden sisäistäminen ja reagointi tietokonepelien tapaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu. Tulevaisuudessa voi olla eri asiat tärkeitä. Esim.nopea asioiden sisäistäminen ja reagointi tietokonepelien tapaan.
Miksi?
Muuttuvatko kaikki sammakot myrkyllisiksi ja pitää osata nopeasti reagoiden laittaa potkua kehiin, jotta ei kuolisi? Vai onko tulevaisuuden lentävissä autoissa teknisiä vikoja? Äkkiä pois alta.
Ai nyt mä tajuan mitä tarkoitat. Ihmiset muuttuvat empatiakyvyttömiksi, väkivaltaa ympäristöönsä tuottaviksi, arvaamattomiksi hulluiksi. Pitää nopeasti osata paeta tai taistella. Hurjaa. Ei olisi uskonut ja tavallaan meidän syy; Nokia.
Vai oliko sulla utopiat mielessä? Robotit tekee, koneet hoitaa ja ihmisen pitää nopeasti pyörivässä hektisessä ympäristössä kyetä korjaamaan noita laitteita. Ajatella nopeasti, koodata nopeammin ja kyetä työskentelemään tehokkaasti, koska muuten ei ole tarpeeksi toimiva yksikkö.
No oli miten oli niin ei. Ei lukutaidon arvostus saa kadota vaikka lapsi mielummin heruttaa tai pelaa kuin lukee. Se olisi taantumista ja sivilisaation tuhon alku. Lukeminen on tärkeää, puhuminen myös. Jos annamme lapsiemme taantua pientä HD ruutua hiljaa möljöttäviksi lihakasoiksi niin olemme tuhon tiellä. Jos tämä rappio jo orastavasti näkyy niin mitä parin sukupolven kuluttua? Näitä älylaitteita ja somea on kuitenkin ollut olemassa vasta kovin lyhyen aikaa..
Se on tämä saakelin digiloikka!
Kirjasta lukiessa keskitytään yhteen asiaan kerrallaan, eli siihen mitä ollaan lukemassa ja opiskelemassa.
Laitteella on kirjan lisäksi kaikki pelit, kaverit, netti, some jne. ja se pirstaloi keskittymisen. Tästä on ihan tutkimustakin olemassa.
Osa oppilaistakin mielummin opiskelisi kirjoista kuin koneelta. Ja ymmärrän tämän täysin.
Siis tämä on keskustelu nuoremman polven huonontuneesta keskittymiskyvystä ja heikentyneestä lukutaidosta.
Keskustelun eriävät mielipiteet käsittelevät lähinnä sitä, että kaunokirjallisuus harrasteena ei isomman edesauta menestymistä.
Aika ironista. 🤔😆 Mutta toisaalta veti kyllä hiljaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluikäiset oppilaat eivät enää tunnista ihan tavallisia sanoja tai käsitteitä.
Tehkääpä testi ja kysykää lapseltanne
- kuukaudet
- ilmansuunnat
- mitä tarkoittaa ilmenee
- mitä tarkoittaa karu
Yllättävän moni ei tiedä.
Olisi mukava kuulla lisää esimerkkejä. Viikonpäivät kai sentään jokainen osaa? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko muuta odottaakaan. Netin käyttäminen heikentää aikuistenkin keskittymiskykyä, saati lasten joiden aivot vasta kehittyvät. Ei nykyään taida olla paljon sellaisia lapsia, jotka eivät olisi paljon netissä.
Jos edessäsi istuu Anna Abreun näköinen ja kokoinen tyttö,niin kummakos tuo? Väkisinkin siinä alkaa pippeli liikehtimään.. Samoten jos opettaja laittanu sellaset housut,että perseposket kuultaa läpi tai sitten persevako karvoineen kaikkineen vilkkuu. Koeta siinä sitten aapistasi lukea!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
moni ajattelee miksi lukea kun voi myös kuunella äänikirjoja
Ja tämä liittyy asiaan MITEN?
Jokos olet vaihtanu talvirenkaat?
Some. Epävarmat vanhemmat. Hoivayhteiskunta jonka mukaan kukaan ei itse pysty yhtään mihinkään. Ylläri? Ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On tässä tilanteessa se hyvä puoli, että nykyään lapsen on helppo pärjätä koulussa. Riittää, kun on ihan normaali lapsi, joka tietää, mitä tarkoittaa "suurempi" ja pystyy keskittymään läksyjen lukemiseen, niin on jo muita edellä.
Mun opekaveri sanoi, että nykyisin pitäis antaa kaikille vähintään kasi todistukseen, ettei kenellekään tule paha mieli. Nelosia ja viitosia ei kuulemma anna koskaan. Kuutosen voi saada jos jää jotain massiivista tekemättä, ettei oikein ole edes mitä arvioida kun ei ole tehnyt kokeita tai aineita. Seiskan saa siis ihan saapumalla paikalle. Kymppejä hän yleensä antaa puolenkymmentä luokkaa kohden eli neljännes ryhmästä, lopuille kasi tai ysi.
Vierailija kirjoitti:
Omassa koulussani muualta tulleet ovat huomattavasti lukutaitoisempia, kuin osa pellavapäistä.
Syytän suomalaisia vanhempia. Näkevätkö lapset esimerkiksi isänsä lukemassa tai kirjoittamassa jotakin? Arvostaako isä lukemista?
Jaaha, isien ajojahti on näemmä alkanut. Tähän saakka se on ollut “äidit sitä ja äidit tätä”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluikäiset oppilaat eivät enää tunnista ihan tavallisia sanoja tai käsitteitä.
Tehkääpä testi ja kysykää lapseltanne
- kuukaudet
- ilmansuunnat
- mitä tarkoittaa ilmenee
- mitä tarkoittaa karu
Yllättävän moni ei tiedä.
Olisi mukava kuulla lisää esimerkkejä. Viikonpäivät kai sentään jokainen osaa? :D
Älä unta näe. Yläkouluikäisten sanavarasto ja käsitteiden hallinta voivat olla todella heikkoja. Osa tuntuu eläneen kuin pullossa. Oppilas ei esimerkiksi tiedä, mistä päin aurinko paistaa koulun pihalle (missä on etelä). He eivät näe eivätkä kuule mitään mitä ympärillä tapahtuu, jos informaatio ei tule puhelimen kautta.
Vierailija kirjoitti:
moni ajattelee miksi lukea kun voi myös kuunella äänikirjoja
Nyt puhutaan nuorista, jotka eivät todellakaan kuuntele mitään äänikirjoja. He eivät ymmärrä mitä niissä kerrotaan. Heidän sanavarastonsa tai käsitteiden ymmärryksensä ei riitä siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu. Tulevaisuudessa voi olla eri asiat tärkeitä. Esim.nopea asioiden sisäistäminen ja reagointi tietokonepelien tapaan.
Mitä se tarkoittaa demokratialle jos "rahvas" muuttuu jälleen lukutaidottomaksi, eikä pysty hahmoittamaan monimutkaisia kokonaisuuksia, koska sellaisen omaksuminen saattaisi vaatia vaikkapa kirjan lukemista? Niiden youtube videoiden katsominen ei oikeasti sivistä ihmisiä ihan niin paljon kuin monet kuvittelevat. Sitten olemme jälleen tilanteessa, jossa sivistys keskittyy vain pienilukuiselle eliitille, ja en usko sen pidemmän päälle tarkoittavan mitään hyvää tavalliselle kansalle.
Some - ja englanti. Olen huomannut, että meidän hyvin koulussa menestyvä teini katsoo leffoja ja lukee (blogeja tms.) yhtä hyvin englanniksi kuin suomeksi. Onhan se hienoa. Valitettavasti tämä näkyy juuri äidinkielen sanavaraston köyhyytenä, kun kirjoja ei lue eikä varsinkaan suomeksi. Kirjoitus on joko yksinkertaisia päälauseita tai kummallista kapulakieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tässä tilanteessa se hyvä puoli, että nykyään lapsen on helppo pärjätä koulussa. Riittää, kun on ihan normaali lapsi, joka tietää, mitä tarkoittaa "suurempi" ja pystyy keskittymään läksyjen lukemiseen, niin on jo muita edellä.
Mun opekaveri sanoi, että nykyisin pitäis antaa kaikille vähintään kasi todistukseen, ettei kenellekään tule paha mieli. Nelosia ja viitosia ei kuulemma anna koskaan. Kuutosen voi saada jos jää jotain massiivista tekemättä, ettei oikein ole edes mitä arvioida kun ei ole tehnyt kokeita tai aineita. Seiskan saa siis ihan saapumalla paikalle. Kymppejä hän yleensä antaa puolenkymmentä luokkaa kohden eli neljännes ryhmästä, lopuille kasi tai ysi.
Miten niin pitäisi? Onko tuo joku koulun virallinen ohjeistus, vai mistä tuo on lähtöisin? Myöhemmin lukiossahan nimittäin ylppäreissä jaetaan arvostanat Gaussin käyrän mukaan, eli 5% saa esimerkiksi parhaimman arvosanan, ei sitä useampi. Lapsille tehdään karhunpalvelus jos heille annetaan taidoistaan epärealistinen kuva, tulee kova pudotus jossain vaiheessa.
Niin, onko olemassa kirjoja, joiden päähenkilöihin voisi esim 14 vuotias poika samaistua? Ei ole. Sopii kysyä, että miksi ei ole?
-> No ainakin siitä syystä, että mieskirjailijoiden (sellaisten, jotka itsekin olivat poikia) ei anneta tehdä kirjoja, jotka käsitteisivät poikia kiinnostavia asioita, kuten immenkalvon puhkaisuja jne.
Vierailija kirjoitti:
Tartun neljännessä vastauksessa mainittuun kielen suppeuteen, vaikka ei ehkä kuulu aloituksen aiheeseen.
Jos kielen laajuudella tarkoitetaan normaaleja perussanoja, ymmärrän pointin.
Mutta jos laajuudella tarkoitetaan sellaisia symbolisia ilmaisuja, kuin vaikkapa "teräväkielinen", en pidä siitä jos päiväkodeissa yritetään systemaattisesti sellaista ilmaisua opettaa, sillä se sisältää jopa psykologisesti kieroja asenteita. Esimerkkinä käytetyn sanan sijasta voi käyttää puhujasta sellaista sopivaa adjektiivia, joka ei sysää kuulijan vastuuta omista tunteistaan automaattisesti puhujaan. Silloin ei niin helposti opeta, että toisen pettymys tai kritiikki on aina vain itseen kohdistuva negatiivinen asia.
Lääkkeet!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tartun neljännessä vastauksessa mainittuun kielen suppeuteen, vaikka ei ehkä kuulu aloituksen aiheeseen.
Jos kielen laajuudella tarkoitetaan normaaleja perussanoja, ymmärrän pointin.
Mutta jos laajuudella tarkoitetaan sellaisia symbolisia ilmaisuja, kuin vaikkapa "teräväkielinen", en pidä siitä jos päiväkodeissa yritetään systemaattisesti sellaista ilmaisua opettaa, sillä se sisältää jopa psykologisesti kieroja asenteita. Esimerkkinä käytetyn sanan sijasta voi käyttää puhujasta sellaista sopivaa adjektiivia, joka ei sysää kuulijan vastuuta omista tunteistaan automaattisesti puhujaan. Silloin ei niin helposti opeta, että toisen pettymys tai kritiikki on aina vain itseen kohdistuva negatiivinen asia.
Lääkkeet!
Ei mitään lääkkeitä..
Lapsille ja nuorille tulisi opettaa kaikilla vuosiluokilla käsitteet objektiivisuus, subjektiivisuus sekä projektio (prykologisena terminä). Käytännössä katsoen kaikki kehittävä ajattelu avautuisi heille silloin. Jopa medialukutaitokin tervehtyisi. Noihin kolmeen mainittuun asiaan kiteytyy koko olemassa olevan yksilön pärjäämisen perusta.
-eri
Mielestäni kenenkään ei tarvitse osata analysoida venäläisiä klassikoita, tietää kymmentä synonyymia kuolemanpelolle tai lukea tiiliskiviromaani parissa päivässä, vaikka jotkut yrittävätkin viedä lukutaidosta puhumista siihen suuntaan. Tärkeintä olisi, että jokainen ymmärtäisi lukemansa ja osaisi tuottaa luettavaa tekstiä. Sitä taitoa tarvitsee jo peruskoulussa, toisen asteen opinnoista on käytännössä mahdotonta selvitä ilman. Ja mikä kaikkein tärkeintä, luku- ja kirjoitustaitoa tarvitaan elämässä koulun jälkeen. Kuinka ihminen selviää, jos ei ymmärrä, millaisiin sopimuksiin pistää nimensä? Kuinka lukutaidoton selviää Kelan lomakkeista? Tai veroilmoituksesta?