Lue keskustelun säännöt.
Koulussa on yhä enemmän oppilaita, jotka eivät pysty keskittymään edes puolen sivun tekstin lukemiseen
22.09.2020 |
Muotakin ongelmia on pilvin pimein.Kyse on alunperin Suomesta kotoisin olevista. Tilanne huononee vuosi vuodelta ja yhä useammalle peruskoulun opetussuunnitelman mukaan opiskeleminen on täysin ylivoimaista. Mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (223)
Mä oon lukihäiriötestin mukaan keskimääräistä parempi lukija. Mutta mun on todella vaikeaa keskittyä lukemiseen. :/ mieli harhailee parin minuutin jälkeen :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä lukutaito ja tekstin ymmärtärtäminen kehittyvät kunnolla vain lukemalla.
Jos ei lue ikinä mitään, ei voi kehittyä kummoiseksi lukijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se lapsi tarvitsee sen läppärin moniin koulutöihin jo yläkoulussa ja lukioissa se pitää olla jo jokaisella oppilaalla.
Näin väitetään.
Oikeasti ei tarvitse hankkia mitään mitä ei halua.
No yläkoulun voi klaarata jotenkin ilman omaa konetta mutta lukio on mahdoton. Jo kurssikokeetkin tehdään lähes pelkästään koneella puhumattakaan ylppäreistä joita ei ilman konetta voi suorittaa lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon lukihäiriötestin mukaan keskimääräistä parempi lukija. Mutta mun on todella vaikeaa keskittyä lukemiseen. :/ mieli harhailee parin minuutin jälkeen :(
Onko add
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä opin lukemaan vuonna 1986 ja sen jälkeen olen ollut nenä kiinni kirjassa aina kun mahdollista. Ja tätähän meillä kotona paheksuttiin suureen ääneen: "Etkö keksi muuta tekemistä?!" "Ylös nyt siitä makaamasta!" "Nyt se kirja pois!"
Voitteko kuvitella?
Ei minusta hyvästä lukutaidosta huolimatta tullut mitään kummoista, ei edes korkeastikoulutettua.
Omat lapseni eivät ole lukutoukkia, vaikka olen lukenut heille paljon ja koko ajan kannustan lukemiseen. Välillä innostuvat, välillä on pitkiä aikoja etteivät lue läksyjä enempää.
Nykyään lapsilla on vain niin paljon muuta mielenkiintoista tekemistä, että aikaa lukemiselle jää vähemmän. Monipuolisempia, aktiivisempia ja paremmin koulussa pärjääviä omat lapseni silti ovat kuin itse tuon ikäisenä.
Voin hyvin kuvitella. Olet elänyt tyypillisessä duunarikulttuurin perheessä jossa ei ole arvostettu lukemista. Ei edes silloin kun sitä on kyllä muualla yhteiskunnassa arvostettu kovastikin. Ja koska koulutus periytyy Suomessa voimakkaasti, sinäkään et ole kouluttautunut vaikka osoititkin kiinnostusta lukemiseen. Mutta sinua ei kannustettu (päinvastoin) joten se ei aiheuttanut positiivisia muutoksia sinun elämääsi.
Tässä on juuri se pointti. Lukemiseen kannustus korreloi edelleen korkeammin koulutetun perhetaustan kanssa ja liittyy siihen elämänasenteeseen jossa tietoa ja koulutusta arvostetaan. Eli vaikutus elämään ei tule varsinaisesti siitä lukemisesta vaan siitä perheen tuesta joka taas saa nuoren sitten aikanaan suhtautumaan opiskeluun vakavammin ja menestymään siinä.
Aivan!
Omia lapsiani kannustan lukemaan ja kouluttautumaan, mutta en silti hypi seinille, vaikka vapaa-aika kuluu nyt enemmän muun kuin kirjojen lukemisen parissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä pitäisi tehdä – asettaa siihen kirottuun puhelimenlättyyn aikalukko. Sellaista ei saisi edes antaa alle kymmenvuotiaalle. Tästä syntyy iso ja kadotettu sukupolvi, joka ei koskaan opi ihmisyyden alkeitakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marxilaiset yksilön mahdollisuudet kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä se oli vain sellainen ohimenevä vaihe maailmanhistoriassa, että kaikilla tavan tallaajillakin on luku- ja kirjoitustaito. Pääsääntöisesti ne ovat olleet taitoja, joilla eliitti on erottautunut rahvaasta.
Luulen myös.
Se että osaa kirjoittaa ei tarkoita että kuuluu eliittiin. Suurin osa tiedostaa omat rajansa, mutta meille valehdellaan että kykenet ihan mihin vain kunhan teet töitä sen eteen.
Sanoppa sama lievästi kehitysvammaiselle ihmiselle. Sinustakin voi tulla lääkäri...
Meillä on opetettu vasemmistolaista harhaluuloa että jokainen voi opiskella lääkäriksi tai tohtoriksi.
Se masennus ja näköalattomuus tulee vastaan, kun tajuat että et hallitse lukion pitkää matematiikkaa sitten millään työmääräällä.
Silloin voi heittää hanskat tiskiin ja pistää jalat työpöydälle.
Korkata pullon ja haistattaa pitkät maailmantaloudelle.
Antaa eliitin porskuttaa ja elättää meitin.
Luen sillä välin jonkun maailmankirjallisuuden klassikon lohdutukseksi surkeista korteista mitä sain elämältä.
Siivoomaan en ala tai hanttihommiin. Minusta piti tulla lääkäri tai tohtori!
Muuten alkaa nostamaan sitä minimiä tuntipalkkaa ja sassiin!
Olet nyt itse van ymmärtänyt tuon väärin. Eihän tuo tietenkään tarkoita että jokaisesta voisi tulla lääkäri vaan että jos olet tarpeeksi lahjakas, sinusta voi tulle mitä vain taustastasi riipumatta. Ei siis ole väliä oletko köyhästä vai rikkaasta taustasta, vain omat kykysi ratkaisevat.
Meillä jopa oikeisto on omaksunut tuon marxilaisen ihanteen.
Totuus on että nuoret pettyvät kun huomaavat että kovalla työllä ei saavutakaan samaa kuin lahjakas ystävä saavuttaa itsestään. Ne omat rajat tulee vastaan nopeasti.
Se todellisuus tavallisuudesta lannistaa lapset ja tässä maailmassa tavallinen ei ole mitään.
Miksi ponnistella jos ponnistuksen lopputulos on vaimea pieru.
Tietenkään jokainen ei saavuta samoja asioita mutta kovalla työllä pääsee itse aina pidemmälle kuin jos vain laiskottelisi. Moni pääsee jopa paljon pidemmälle kuin olisi koskaan uskonut.
Mutta ihmisten "kova työ" on nykyään vähän muuta kuin ennen. Nyt joku ajattelee tehneensä kovan työn kun on koko illan lukenut kokeeseen.
Oma poikani oli pitkään sitä mieltä että ei osaa ruotsia (eikä muutenkaan ole kielissä hyvä). Minä valoin häneen uskoa ja sanoin että jos puoli vuotta käytät joka päivä vähintään tunnin aikaa ruotsin opiskeluun, opit aivan taatusti. Ja todella, kirjoitti ruotsista eximian vaikka ruotsin kurssit yläkoulussa seiskaa ja kasia ja lukiossa lähinnä kutosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa koulussani muualta tulleet ovat huomattavasti lukutaitoisempia, kuin osa pellavapäistä.
Syytän suomalaisia vanhempia. Näkevätkö lapset esimerkiksi isänsä lukemassa tai kirjoittamassa jotakin? Arvostaako isä lukemista?
Nykyajan työelämä ei arvosta työntekijöiden vapaa-aikaa.
Perheellisillekin työnnetään puolipakollisia ylitöitä.
Kotona kerkeää käydä lähinnä nukkumassa.
Mitä järkeä on sitten lukea? Ei siinä ajassa välttämättä enää kerkeä edes lyhyelle kävelylenkille.
Tämä on ihan normi monelle perheelliselle työssäkäyvälle. Illalla syödään ja katsotaan suoratoistosta jotain. Muuhun ei ole aikaa.
Ellei työmatkalla lue bussissa tai junassa. Sen ajan voi käyttää uutisten lukemiseen kännyltä.
Se aika on vähissä monella työssäkäyvällä vanhemmalla.
Ei siinä kerkeä vahtimaan edes koululaisen iltapäivää, että mitä hän tekee kotona koulun jälkeen.
Tämän vuoksi itse luovuin kokonaan työelämästä.
Joka kerta kun retkahdan kirjaan, se tarkoittaa että myöhästyn töistä tai luennolta.
Moni opiskelupaikka jäi lukuharrastuksen myötä. Unohdin itseni kirjastolle ja pakenin kirjastoon ahdistavaa maailmaa.
Ei se kirjojen lukeminen ole mikään autuus. Siinä syrjäytyy yhteiskunnasta helpolla.
Sen suoratoistoon kuluvan ajan VOISI käyttää lukemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä pelejä ja kännyköitä oli jo 2000-luvun alussakin. Kyllä tuo lukutaidon romahtaminen johtuu siitä, että koulussa vaatimukset ovat pienentyneet ihan olemattomiksi. Jos oppilas ei opi mitään, niin silti ei jää nykyisin luokalleen. Opettajat myös nöyristelevät liikaa vanhempia ja tekevät liian helppoja kokeita.
Nykyisin on muotia syyttää kaikesta vanhempia, mutta tässä asiassa minäkin osoittaisin syyttävällä sormella kouluakin. Harrastan itse lukemista ja olen lukenut lapsilleni todella paljon ääneen. Kumpikaan heistä ei ole myöhemmin kiinnostunut lukemisesta. Kun täytyy lukea, he osaavat ja ymmärtävät, mutta he eivät ole siitä kiinnostuneet. On jotenkin outo ajatus, että ennen somea kaikki lapset olisivat istuneet illat nenä kiinni kirjassa. Kyllä minunkin kouluaikoinani 80-luvulla oli lapsia ja nuoria, jotka eivät lukeneet mitään vapaaehtoisesti. Mutta silloin koulu onnistui hoitamaan homman suurimman osan kohdalla eli jos kotona ei luettu, niin koulussa opittiin.
Suhtautuminen koulussa on nykyisin ihan hällä väliä, ja vaikea siihen on vanhemman puuttua. Kuopukseni meni nyt yläkouluun ja alakoulussa ainakaan ei puututtu vaikka käsialaan mitenkään, virkkeet sai aloittaa pienellä kirjaimella tai jos sitä nyt aloitukseksi voi sanoa, kun ei edellinen virkekään päättynyt pisteeseen. Ilmeisesti minun äitinä olisi sitten pitänyt punakynän kanssa käydä kaikki läpi, kun opettajan mielestä kaikki oli se ja sama? En tarkoita, että esim. tarinoiden keksimisen into olisi pitänyt tyrehdyttää pilkkuvirheitä korostamalla, mutta kyllä minusta voi tehdä sekä että: kehua lennokasta tarinaa ja nätisti oikaista virheitä.
No nykyään vanhempien koulutus periytyy jälleen entistä vahvemmin juuri siksi että vanhempien rooli lasten opettamisessa kasvaa. Ne vanhemmat joilla on kykyä ja resursseja tarjota lapsilleen tietoa ja taitoja kouluopetuksen ulkopuolelta auttavat lapsiaan huomattavasti verratuna niihin jotka eivät niin kykene tekemään.
Meillä ainakin on ollut itsestänselvää että olemme jyvällä siitä mitä lapsillemme opetetaan ja mitä he osaavat ja lapsia sitten tuetaan kotona jos joku taito uhkaa jäädä liian heikoksi.
Ns.sivistys on mielenkiintoinen käsite. Siihen kuuluu mm.kirjallisuus mutta moni muukin asia. Edellä tuli jo esille keskustelu lapsen kanssa. Jos se jää pois, onhan se valtava sosiaalisten taitojen oppimisen puute samalla kuin kasvattamisen väline. Arkinen elämä tarjoaa paljon oppimistilanteita, jos on muutakin elämää kuin ruudun äärelle jumittaminen. Elämän kaventuminen tuo sitten esille mm.sen, ettei tiedetä ilmansuuntia tai vuodenaikoja tai missä on Helsinki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukevaa esittävät hipsteripierut kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei aikuisetkaan lue. Todella harvojen kanssa pystyy keskustelemaan mistään kirjasta.
Joku tässä ketjussa kuvaili hyvin sitä miten lukemisesta on tullut kuin tupakointia. Menneen talven lumia.
Ei kukaan enää tässä ajassa lue, ellei halua korostaa sillä omaa egoaan.
Naurettavimpia ovat ne jotka kantavat jotain kirjaa näyttävästi julkisissa ja lukevat muka kirjaa.
Jokainen aito lukija tietää ettei julkisissa kulkuyhteyksissä kykene kukaan keskittymään lukemiseen. On niin rauhatonta menoa. Lukuelämys on rauhallinen paikka kuten kirjasto. Sen tietää jokainen linnakundikin.
Turha esittää lukijaa. Todelliset lukijat viettää sisätiloissa eristyksessä suurimman osan ajasta.
Työssäkäyvää ei lukeminen käytännön syistä onnista.
Korkeintaan työttömänä sitten.
Nykyään on muodikkaampaa kuunnella äänikirjoja ja vapottaa nikotiinihöyryjä.
Äänikirja onkin erittäin hyvä vaihtoehto.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä saa mitä kasvattaa. Parivuotiaalle älylaite kouraan, kun äiti ja iskä eivät nyt jaksa seurustella lapsen kanssa. Sitten ruvetaan vääntelemään käsiä, että mitenkähän tuon lukiolaisen saisi lukemaan jonkin kirjan.
Kun työnantaja lähettää lisää töitä ja ei jousta määräajoista, niin kätevämpää on tosiaan laittaa se ihan pienikin lapsi näytön äärelle ja antaa älypuhelin käteen.
Ei taloustilanne anna myöten muuten.
Tämä on nykyaikaa.
Minun nuoruudessa isältä kysyttäessä hän sanoi suoraan miksei ole hankkinut autoa.
Auto lisää vain työn määrää.
Sama pätee älylaitteisiin. Yksinkertaista elämää elävät ei hanki ylimääräisiä vehkeitä.
Ne vanhemmat jotka eivät halua viedä lapsiaan harrastuksiin ja samalla piipahtaa kiirellä marketissa ja samalla koukata omilla vanhemmilla kahvilla.
He pääsevät helpommalla. Älä hanki autoa, älä hanki puhelinta jossa on sähköposti, jos haluat vähemmän kiireitä elämääsi. Lapsia voi hankkia, mutta älä hanki kotiin läppäriä.
Nämä ovat elämänvalintoja.
Viisasti kirjoitettu. Hevoseton mies on huoleton mies.
Voisin lisätä; älä missään tapauksessa hanki pakua, peräkärryä, työkaluja..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole edes amis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa koulussani muualta tulleet ovat huomattavasti lukutaitoisempia, kuin osa pellavapäistä.
Syytän suomalaisia vanhempia. Näkevätkö lapset esimerkiksi isänsä lukemassa tai kirjoittamassa jotakin? Arvostaako isä lukemista?
Lukeminen taitaa olla enemmän eläkeläisten, köyhällistön ja työttömien juttu nykyään.
Syrjäytyneen porukan menneen maailman lumoa. Vähän sama kuin tupakointikin on.
Älä viitsi. USA:ssa on tutkittu menestyneitä miljonäärejä. Heistä 90 % oli ns. himolukijoita. Kaikista menestyneimmät ihmiset lukevat eniten. Tämä on täysin loogista: lukemalla oppii uusia näkökulmia ja samalla kehittää ongelmanratkaisukykyä.
Kyllä tuo on paskatutkimus.
Eniten lukee köyhät ja vankiloissa myös.
Sulla on joku ihan ihmeellinen elitistinen käsitys lukemisesta.
Se on linnakundien juttu nykyään.
Hahhaaaa, hyvin vedetty vastapalloon, juuri näin!
Luen itse kaikki miljonäärien menestystekijä -tyyppiset artikkelit. En ole koskaan törmännyt väitteeseen, että miljonäärit olisivat leimallisen lukijoita. Höpötteli aivan omiaan tuon väitteen tekijä. Jos oli jotain faktaa taustalla, nakatkoon tänne lähdeviitteen.
Joku tässä keskustelussa sanoi, että lukeminen on menneen maailman lumoa siinä missä tupakointikin... ja se on kauniisti sanottu, melkein kuin runoa. Vain todella lukenut ihminen voi tuottaa tuollaisia lauseita. Mutta mitä sitten? Lukemisesta jää käteen tasan se. Lukijasta voi tulla hyvä kirjoittaja, ei välttämättä sitäkään. Pahimmillaan lukijasta ei tule kuin vielä parempi lukija.
Miljonäärit ja muut (terveet) ihmiset tekevät. Se on menestyksen avain. Menestyksen ja lukemisen korrelaatio on sama kuin korkean äo:n ja menestyksen: ei korreloi. Ja itsekin siis olen lukija. Menneen maailman lumoa... juuri sitä se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menee näköjään iloisesti sekaisin lukutaito ja kaunokirjallisuuden lukeminen. Jälkimmäinen ei ole välttämätöntä, vaikkakin sanavaraston kannalta erittäin hyödyllistä.
No mitä luulet mistä johtuu? (vihje: some-peliaddiktio)
Ei lukeneisuus tee miehestä naisten silmissä millään tavalla halutun.
Terveisin yliopiston käynyt mies.
Helppottaa, kun ottaa kirjan sivusta valokuvan kännykällä ,sitten katselee niitä kuvia, niin saa helpommin luettua niitä tekstejä.
Vierailija kirjoitti:
Menee näköjään iloisesti sekaisin lukutaito ja kaunokirjallisuuden lukeminen. Jälkimmäinen ei ole välttämätöntä, vaikkakin sanavaraston kannalta erittäin hyödyllistä.
Juuri näin. Nyt puhutaan nuorista, jotka eivät lue mitään. Heillä on heikko sanavarasto ja ajattelun taidot jäävät puutteellisiksi. Myös kirjoitustaito jää mekaaniseksi. He kuvittelevat selviävänsä aikuisuudesta ihan kivasti, koska he eivät näe lähipiirinsä lukevan koskaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti totta nuo aloituksen viestit, mutta suurempi ongelma tulee vielä olemaan nämä muualta tulleet. Voit luottaa siihen
mies52v
Mitä väliä sillä on tämän asian kannalta? Vaikka ne kaikki muut katoaisivat tänään maanpäältä niin ei näiden oppilaiden lukutaito maagisesti parane.
Jos elämän laadulla sinulle on merkitystä, niin on sillä ailloin väliä. Suomi on reunavaltio ja jos taannumme afrikaksi, niin hei vain
mies52v
Hyvin sanottu :) Etenkin kun jokaisella on se hyvin selvä mittari tavallisuudesta kädessä koko ajan. Etenkin kun lahjakkuus ei ole se ainoa kuljettava voima. Tausta, röyhkeys ja tuuri vaikuttavat vähintään yhtä paljon. Fake it until you make it ja osa meistä feikkaa jo niin helvetin hyvin, että normaali menestys näyttää sen rinnalla ripulilta.