Irtisanoutumisen syitä

Hankala ja ahdistava tyyppi töissä, matala palkka, pitkä työmatka, muutoin outo työpaikkakulttuuri, työnantaja omin päin muutteli sovittuja asioita työsopimuksessa jne.

Palkanmaksuvaikeudet.

Yleensä koska työntekijöitä on kohdeltu kuin orj*a.

Huono johtaminen/huonot esimiehet!

Alihankintayritykset/perheyritykset ovat pahimmasta päästä.

Työkkärin pakottamana työhön, johon ei ollut koulutusta tai kokemusta. Ei mitään muuta opastusta kuin työtilojen esittely. Järkyttävä työilmapiiri, missä mielisteltiin naamatusten ja selän takana puukotettiin. Yritettiin teetättää minulla myös muiden töitä. Palkka surkea ja työmatkakulujen jälkeen jäi vähemmän rahaa kuin työttömänä. Siinäpä muutama syy!

Huono esimies tuli, joten kysyin kilpailijalta että paljonkos liksa olis kun reilu 20v tieto ja taito opittu heidäb kilpailijan piikkiin ja maksoihan ne.

Burnout 19 vuotiaana.

Ei nuppi kestänyt olla koulussa ja joka arkipvä iltakymppiin asti töissä.

Toinen burnout 40 vuotiaana.

Ei nuppi kestänyt kun 20 vuotiaasta lähtien olin aamusta iltaan töissä, opiskelin korkeakoulututkinnon, hankin 4 lasta, rakensin talon ja etenkin pörssiyhtiössä keskiportaan johtoon... Kunnon kesäloman viettänyt viimeksi varmaan teininä.

Aina parinkymmenen vuoden välein palaa siis sulake.

Olen yleensä aina irtisanoutunut toisen työn takia. Kerran tosin hyppäsin tyhjän päälle, kun työmatka oli aivan mahdoton. Aina olen toivonut uuden työn olevan jollain tavalla parempi kuin edellinen työ (työmatka, palkkaus, tilaisuus oppia uutta, ilmapiiri työpaikalla jne.).

Kelasta sai paremmin

Aivan mahdoton työkuorma ja huono esimies. Burnoutit arkipäivää, samoin jatkuvat ylityöt joita osa teki ohi kellokorttisysteemin, HR senkun levitteli käsiään ja järjesti jotain askarteluiltapäiviä. Esimiehellä oli suosikkeja ja huonoina pitämiään työntekijöitä savusti ulos. Kyseessä iso kustannusyhtiö Suomessa. En kadu hetkeäkään että lähdin.

Vierailija kirjoitti:

Aivan mahdoton työkuorma ja huono esimies. Burnoutit arkipäivää, samoin jatkuvat ylityöt joita osa teki ohi kellokorttisysteemin, HR senkun levitteli käsiään ja järjesti jotain askarteluiltapäiviä. Esimiehellä oli suosikkeja ja huonoina pitämiään työntekijöitä savusti ulos. Kyseessä iso kustannusyhtiö Suomessa. En kadu hetkeäkään että lähdin.

Mulla tällä hetkellä vastaavanlaista ja irseäni yritetään savustaa ulos tekaistuilla valituksilla.

Meille tuli uusi, todella mukavan oloinen ja energinen esihenkilö.

Esittelyjen jälkeen uusi esimies ei vastannut sähköposteihin, ja henk koht kysyessä pyysi laittamaan sähköpostilla jotta hän voi sitten vastata kirjallisesti. Kun tämän jälkeen lähetit uuden viestin samasta aiheesta ei vastannut taaskaan. Kohteli henkilöstöä epätasa-arvoisesti; en itse ollut vastaanottavana osapuolena, paitsi siltä osin että tämä vaikutti koko työympäristön ilmapiiriä heikentävästi kun kaikki tiesivät että näin tehdään. Työajoissa ei ollut joustoa, vaikka mitään syytä olla paikalla juuri tietyllä kellonlyömällä ei pystytty osoittamaan. Oman työn sivussa täytyi sijaistaa asiakaspalveluhenkilöitä jos sellaisia ei ollut puhelun hetkellä vapaana, ja heidän puheluitaan tuli yhtä mittaa häiriten omaa työskentelyä. Etenemismahdollisuuksia ei ollut juuri lainkaan.

Työnantaja ja samalla ainut työkaveri todella raskas ihminen. Myös työympäristö levoton, vaikka työ keskittymistä vaativaa.