1,5v ei puhu MITÄÄN, mikä neuvoksi?

Ehdottomasti heti tukiviittomat käyttöön. Kysy neuvolasta, jos saisit kunnan kautta tukiviittomaopetus-päätöksen, jolloin saisit asiantuntevaa (ja oikeaa) opetusta, ilmaiseksi.

Tai sitten etsit netistä. Papunetistä tukiviittomia tai suvi-sanakirjasta. Tässä linkki:http://www.papunet.net/tietoa/viittomia-verkossa

Itse viitoin 9kk pojalleni, kun puhe jäi jalkoihin. Auttoi tosi paljon, kun sai poika kerrottua asioita, eikä tarvinnut esim.ruokapöydässä arpoa, mitä toinen haluaa.

Eikö noissa tukiviittomissa ole vaarana, että niitä kun käyttää, niin lapsen ei tarvitsekaan opetella puhumaan, kun saa viittomalla kaiken tarvitsemansa? 

Vauvani ei jokeltanut, eikä äännellyt kovinkaan paljoa. Neuvolassa oltiin kehitykseen tyytyväisiä. Ymmärsi myös puhetta hyvin alle 2v. 2,5v en enää halunnut odottaa ja päästiin puheterapeutille. Lopulta saatiin diaagnoosi, dysfasia.

Tukiviittomista ei todellakaan ole haittaa vaikka lapsella ei mitään kielellistä ongelma olisikaan. Sehän on lapselle todella turhauttavaa jos sanoja ei vielä ole mutta asiaa on. Lapsellani on kielellinen erityisvaikeus ja hänellä on tukiviittomat otettu käyttöön. Vasta sain päätöksen että myös me vanhemmat saamme opetusta viittomiin. Tarvitaan suositus lääkäriltä että viittomaopetusta voi hakea.  

Mun yksi tyttö puhui 2 vuotta täyttäessään ensimmäisen tavun sanoista. Sit kun mentiin muutama kuukausi eteenpäin alkoi tulla kokonaiset sanat ja lauseet. R-kirjainta saatiin odottaa 6 vuoteen asti, mutta tuli ja tehtiin kyllä jonkin verran kotona harjoituksia sitä varten

kaikki voi olla ihan hyvin tai sitten ei. lorut, laulut, sadut ja tukiviittomat ei ole koskaan turhia. tukiviittomat eivät hidasta puheen kehitystä.

Oma poikani ei puhunut 2-vuotiaana kuin muutaman sanan (pappa, kakka ja jotain muuta). Jonkinlaisia lauseita alkoi puhua 3-vuotiaana, mutta kukaan muu ei saanut niistä selvää kuin minä ja isänsä. Lauseet olivat sellaisia, joissa oli sanoja vai peräkkäin, ei ollenkaan verbiä, eli eivät varsinaisesti "lauseita". Käytiin pari kertaa puheterapeutilla arviossa. Sen mukaan pojalla oli keskimääräistä parempi(!!) passiivinen sanavarasto. Ymmärsi siis ihan kaiken, enemmän kuin muut ikäisensä yleensä, mutta ei vaan puhunut. Puheterapeutin mukaan myöskään mikään ei ollut vikana (omasta mielestäni oli, kun muita samanikäisiä kuuntelin). Nyt poika 5-vuotias ja puhuu aikalailla normaalisti. Joitakin äänteitä (R, L) puuttuu, mutta muuten puhe ihan kunnossa. Älä siis huoli vielä 1,5-vuotiaasta! :)

[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 14:26"]

Eikö noissa tukiviittomissa ole vaarana, että niitä kun käyttää, niin lapsen ei tarvitsekaan opetella puhumaan, kun saa viittomalla kaiken tarvitsemansa? 

[/quote]

Asia on täsmälleen päinvastoin. Kun lapsi saa ilmaistua itseänsä tukiviittomien avulla ja saa tätä kautta vastakaikua (esim. vastauksia pyyntöihinsä), innostaa se lasta yrittämään ilmaista itseään myös muilla tavoilla (esim. puhumalla). Tukiviittomien käyttö siis nopeuttaa puheen oppimista, ei hidasta sitä.

Miten mahtoi ap:n lapsen kanssa käydä? Onko niillä lapsilla joiden puhe viivästyy keskimäärin enemmän nepsydiagnosoituja?

Tämä viestiketju on jo melkein 10 vuotta vanha, joten eiköhän kyseinen lapsi jo ole oppinut puhumaan tai ainakin hänelle on toivottavasti sitten löydetty jotain vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja kuten viittomakieli, kuvakortit tai vaikka kirjoittaminen.

Vierailija kirjoitti:

Eikö noissa tukiviittomissa ole vaarana, että niitä kun käyttää, niin lapsen ei tarvitsekaan opetella puhumaan, kun saa viittomalla kaiken tarvitsemansa? 

Ne tippuvat pois käytöstä, kun lapsi huomaa tulevansa ymmärretyksi pelkällä puheella. On huomattavasti nopeampi puhua kuin viittoa.

Kaikista pahinta mitä voi tehdä, on olla ymmärtämättä mitä lapsi haluaa sanoa. Lapsi tarvitsee keinon kommunikoida, oli se sitten puheella, viittomilla, ilmeillä ja eleillä tai kuvilla. Ne viittomat kannattaa aina sanoittaa tyyliin, "ai, haluat vettä".

Meillä on yhden kanssa käyty pitkä reitti, on jopa viitottu lausetasolla ja tehty vuosien työ sen puheentuoton vuoksi.

Mun 2-vee ei puhunut MITÄÄN vaan kää ja kuu tyyppisesti. Tämä ei johtunut siitä että ei olisi luettu, hänelle luettiin joka päivä, paljon, ja kaikki selitettiin. Hän oli ainokaiseni, olin 100% kotiäiti ja ymmärsin hänen pieniäkin eleitään ja hän ymmärsi kaiken. Tulkkasin liikaa. Osasi selvästi värit ja numerot mutta ei puhunut mitään.

Olin tosi huolestunut.

Yhtäkkiä alkoi toistamaan puhetta mun perässä ollessaan 2v2kk ja siitä se lähti. Kolmevuotiaana osasi lukea pitkiä lauseita, ja neljävuotiaana luki jo pitkähköjä kirjoja. Seitsemänvuotiaana ahmi Harry Potterit ja yhdeksänvuotiaana Tolkienit. Älykäs poika.

Ei kaikki tuon ikäiset osaa edes kävellä.

Älä pidä liikaa kiirettä ja stressiä siitä mitä lapsi oppii.

Jokainen oppii ajallaan.

Puhu hänelle paljon, lue, laula ja loruttele...