Lue keskustelun säännöt.
Suomalainen peruskoulu kannustaa laiskuuteen
21.09.2020 |
Otetaankohan peruskoulussa nykyäänkään oppilaiden erilaista tasoa huomioon mitenkään vai jatkuuko tasapäistäminen, kuin 80- ja 90-luvuilla?
Itse pääsin lahjakkuudella peruskoulun läpi huipuilla arvosanoilla, ysiä ja kymppiä suurin osa. Koskaan ei tarvinnut ylimääräisiä pinnistellä. Lukiossa sitten pitkä matikka oli eka paikka elämässä, jossa ei enää pelkkä lahjakkuus riittänytkään, mutta en jaksanut alkaa pingottaa. Ekalla kurssilla vielä yritin, mutta sitten vain laskin rimaa ja annoin numeroiden huonontua. Päätä olisi riittänyt parempaankin, mutta en jaksanut panostaa, kun kurssit pääsi kuitenkin läpi huonommillakin numeroilla (kuutosta-seiskaa). Yleisesti psyykattiin, että ei ne numerot niin haittaa, kunhan on pitkä matikka. Olen kirjallisesti lahjakas ja asiat jäävät mieleen ja minulla on myös kohtalainen kielipää. Niinpä kirjoitin lopulta matikasta B:n, reaalista ja kielistä tuli E:tä. Pääsin näillä papereilla yliopistoon ja luin dippa-inssiksi niin, että vedin kurssit läpi minimisuorituksella. Lahjakkuudella se onnistui juurikaan panostamatta, toki hyviä numeroita ei saanut, mutta ketä kiinnostaa yliopistossa numerot?
Nyt on taustaa työelämässä jo 10 vuotta. Huomaan jatkuvasti työssäni olevani laiska. En jaksa selvitellä erityisemmin asioita, koska palkka juoksee muutenkin. Saan yli viisi tonnia kuussa ja tunnen siitä syyllisyyttä.
Ehkä geenitkin vaikuttaa, mutta pääasiassa syytän laiskuudestani suomalaista peruskoulua, jossa pärjää liian helpolla ja ei koskaan vaadita mitään. En jaksa tehdä töitä asioiden eteen, vaan menen siihen saakka mihin lahjakkuudella pääsee. En oikein enää osaa muuttaa itseäni, olen jo 40 v.
Kommentit (58)
Suomalainen peruskoulu kouluttaa hyvin suuria massoja ja kansa on keskiarvoltaan hyvin koulutettua. Suomalainen peruskoulu epäonnistuu huippujen koulutuksessa ja tasapäistää. Älykkäät eivät saa tarpeeksi tukea saadakseen täyden potentiaalin irti itsestään, toisaalta ne kaikkein dorkimmat eivät jää samalla tavalla sivuun, kuin jossain muualla. Kokonaisuuden kannalta ehkä hyvä systeemi, mutta sisältää omat valuvirheensä. Aloittaja on oikeassa, suomalainen koulu kannustaa tietynlaiseen laiskuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma mielipiteeni on vain, että laiskuus on hyödyksi. Tulee aina keksittyjä ratkaisuja, joilla pääsee helpommalla ja kas hups, ne olivatkin niin tehokkaita ja aikaa säästäviä ja sitten pomo pitää sua huikeana.
Mitä ihmettä varten siellä pitää venyäkin vuosikausia, joka päivä tuntitolkulla, kun suurin osa ei jää edes mieleen. Turhuuden turhuus.
Ei laiskuus välttämättä ole paha, sillä voi suojata itseään.
Tuskin on kuitenkaan koulun syytä/ansiota, että olet laiska, turha aina etsiä syyllistä. Se on totta, että peruskoulu passivoi hyvin edistyviä, mutta tällä hetkellä taitaa koulun kaikki ylimääräiset resurssit mennä johonkin aivan muuhun, kuten erityislapsien auttamiseen. En ymmärrä, miksi apukouluja ja tarkkailuluokkia enää ole. Onko se jotenkin leimaavaa? Koko luokka etenee hitaimman mukaan, se on väärin ja varmaan aiheuttaa hitaallekin paineita.
Voisiko syy olla kuitenkin muualla kuin peruskoulussa? Millainen oli kotikasvatuksesi? Millaisen mallin sait vanhemmiltasi? Vaadittiinko sinulta asioita?
Pohjimmiltani olen kanssasi samaa mieltä, suomalainen peruskoulu ei vaadi oppilailta juuri mitään, mutta kaikilla on kivaa ja porukalla tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä varten siellä pitää venyäkin vuosikausia, joka päivä tuntitolkulla, kun suurin osa ei jää edes mieleen. Turhuuden turhuus.
Siksi, että vanhemmat pääsee sillä aikaa töihin.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko syy olla kuitenkin muualla kuin peruskoulussa? Millainen oli kotikasvatuksesi? Millaisen mallin sait vanhemmiltasi? Vaadittiinko sinulta asioita?
Pohjimmiltani olen kanssasi samaa mieltä, suomalainen peruskoulu ei vaadi oppilailta juuri mitään, mutta kaikilla on kivaa ja porukalla tehdään.
Sellaista paikkaa ei olekaan, jossa kaikilla on kivaa. Ja lähes yhtä vähän niitä, joissa kaikki tahtoo tehdä porukalla jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahjakkuus on kantava voima myös lukiossa sekä yliopistossa, eli sinä ruokit Dunning-Kruger-efektiä peruskoulun päättötodistuksella.
Peruskoulun lahjakkuus vaatii säännöllisen korvavaikun putsauksen sekä 100 ÄO:n
Varmasti lahjakkuus on kantava voima ja joku Übermensch varmasti vetää yliopistonkin läpi huippuarvosanoin pelkällä lahjakkuudella. Aloittaja varmaan ei kuitenkaan tarkoita tätä, vaan sitä että pääsi pelkällä lahjakkuudella, mutta ei oppinut tekemään työtä siinä vaiheessa kun tarvisi muutakin kuin lahjakkuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen koulutus taitaa lukeutua maailman parhaimpiin.
Peruskoulu on oikeasti niin helppo, ettei se tarjoa mitään haastetta helposti oppiville.
9 vuotta kun oleilee ja arvosanat ovat kiitettäviä, niin joko lukiossa tai yliopistossa tulee hetki, kun ei sitten enää pärjääkään. Olisi hyvä oppia opiskelutekniikat jo aikaisemmin. Tasokurssit olisi hyvä saada takaisin.
Nyt voi vain ihmetellä, kun lukion ensimmäisen matematiikan kurssin sarjoja ei opetettu peruskoulussa ollenkaan, koska opettaja ilmeisesti päätti jättää ne pois. Nyt niitä sitten kerrataan. Peruskoulussa mennää hitaiden ehdoilla.
Minäkään en tehnyt peruskoulussa mitään muuta, kuin vaivauduin paikalle. Opin helposti ja nopeasti ja päättötodistuksen keskiarvo oli lähempänä kymppiä kuin ysiä. Vielä lukiossakin pärjäsin pitkän matikankin kanssa tällä menetelmällä, toki arvosanat olivat vähän huonompia, päättötodistuksen k.a. lukion jälkeen oli jotain 8,5-9 välillä. Kirjoitin viisi eximiaa.
Päädyin itsekin AP:n tapaan opiskelemaan tekniikkaa yliopistoon, ja vasta täällä seinä on tullut vastaan, ja olen joutunut opettelemaan myös opiskelemaan. Tämän vuoksi ensimmäinen vuosi meni oikeastaan harakoille, eikä siitä ole jäänyt juuri mitään mieleen, vasta toisena vuonna homma alkoi luistaa paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi voi, olisit työskennellyt kovemmin. Mitä muut sille mahtavat jos olet laiska?
Vierailija kirjoitti:
No voi voi, olisit työskennellyt kovemmin. Mitä muut sille mahtavat jos olet laiska?
Miksi, miten ja mitä varten työskennellä kovemmin, jos kaikista osaamista mittaavista kokeista yms. saa jo parhaan mahdollisen arvosanan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi voi, olisit työskennellyt kovemmin. Mitä muut sille mahtavat jos olet laiska?
Miksi, miten ja mitä varten työskennellä kovemmin, jos kaikista osaamista mittaavista kokeista yms. saa jo parhaan mahdollisen arvosanan?
Ohis. Jos saa kuutosta tai seiskaa matematiikasta, niin millä muotoa se on paras mahdollinen arvosana? En oikein ymmärrä, kuinka se on minkään erityisen lahjakkuuden merkki että läpäisee lukion matematiikan rimaa hipoen.
Itse vedin pitkästä matikasta sentään kasia-ysiä laskematta koskaan kotitehtäviä. Enkä minäkään mikään huippulahjakkuus ollut. Kirjoitin kyllä rivin älliä ja eximioita, mutta tienaan nykyään humanistina sen kolme ja puoli tonnia kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen koulutus taitaa lukeutua maailman parhaimpiin.
Lukeutui.
Nyt se on vapaassa pudotuksessa koska oppilasmateriaaliksi otetaan ihmiskunnan pohjasakkaa kehitysmaista ja opetuksen rima pudotettu lattiaan että se sakka pärjäisi edes välttävästi.
Yllättävää, että tästä ”pohjasakasta” huolimatta huonoimmin koulussa menestyvät edelleen itäsuomalaiset pojat.
Lapset oppii jo tarhassa ettei haasteita ole. Toiset tekee puoli tuntia punatulkun väritystehtävää ja toiset tekee sen 5min. Siinä sitten 25min katsella kun heikkolahjaiset ei osaa yhdistää väriä ja numeroa 1-5. Näillä viisaammilla riittäisi jo älykkyys kieliin, laskuihin yms. Mutta siinäpä istut ja toljotat.
Itse vedin koulussa 8-9 numeroita tekemättä yhtään mitään. En ikinä tehnyt läksyjä enkä panostanut mihinkään.
Työelämässä en jaksa pyrkiä ylöspäin koska verotus syö siitä suurenosan. Parempi keskittyä laiskotteluun.
Ymmärrän aloittajaa kyllä hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen peruskoulu kouluttaa hyvin suuria massoja ja kansa on keskiarvoltaan hyvin koulutettua. Suomalainen peruskoulu epäonnistuu huippujen koulutuksessa ja tasapäistää. Älykkäät eivät saa tarpeeksi tukea saadakseen täyden potentiaalin irti itsestään, toisaalta ne kaikkein dorkimmat eivät jää samalla tavalla sivuun, kuin jossain muualla. Kokonaisuuden kannalta ehkä hyvä systeemi, mutta sisältää omat valuvirheensä. Aloittaja on oikeassa, suomalainen koulu kannustaa tietynlaiseen laiskuuteen.
Tämä on valitettava tosiasia.
Tasa-arvon nimissä uhrataan lahjakkaimnat oppilaat.
Mutta tokihan Suomella on siihen varaa.
En tiedä onko ennen ollut tällaista, mutta nykyään kouluissa oppilaat laitetaan pyyhkimään kirjansa jos ovat tehneet liikaa tehtäviä.
Vasta sitten saa tehdä ne seuraavan sivun tehtävät kun hitsimmatkin ovat tehneet ensimmäisen sivun.
Mitäpä luulette tällaisen opettavan sille innokkaalle oppimishaluiselle koululaiselle 😲
Oppiiko hän ahkeruutta, itsenäistä työskentelyä, oma-aloitteisuutta, koulumyönteisyyttä, vai mitä hän oppii.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en tehnyt peruskoulussa mitään muuta, kuin vaivauduin paikalle. Opin helposti ja nopeasti ja päättötodistuksen keskiarvo oli lähempänä kymppiä kuin ysiä. Vielä lukiossakin pärjäsin pitkän matikankin kanssa tällä menetelmällä, toki arvosanat olivat vähän huonompia, päättötodistuksen k.a. lukion jälkeen oli jotain 8,5-9 välillä. Kirjoitin viisi eximiaa.
Päädyin itsekin AP:n tapaan opiskelemaan tekniikkaa yliopistoon, ja vasta täällä seinä on tullut vastaan, ja olen joutunut opettelemaan myös opiskelemaan. Tämän vuoksi ensimmäinen vuosi meni oikeastaan harakoille, eikä siitä ole jäänyt juuri mitään mieleen, vasta toisena vuonna homma alkoi luistaa paremmin.
Tosin näitä asioita kyllä vääristää se, että pidämme näitä koulutuslaitoksia asteineen itsestäänselvyytenä ja tarpeellisina.
Mitä järkeä esim.yliopistossa on? Vaikea sanoa, kun se on keksitty Aatamin aikoina ja muuttunut vähän sen jälkeen. Nykyään se on ammattiopisto lahjakkaille ihmisille ja tutkimusta voidaan tehdä missä tahansa muussakin rakennuksessa. Professorit sun muut osaavat myös suunnistaa johonkin muuhun rakennukseen ja kaikki maailman tieto on internetissä.
Tuo on vähän kärjistettyä, mutta se mitä oikeastaan haen takaa, on se, että laitokset voivat syrjäyttää ja hidastaa oppijoita. Keinotekoisesti ylläpidetyt hierarkiat pitävät yllä tietynlaista luokkayhteiskuntaa ja tähän kuuluu vaatimusten paisuttelu; jos yliopisto ei ala keskiverto-oppilasta muuten pelottamaan hienojen ja prameiden rakennusten ja mainosten myötä, niin jatkuva kouluun hakemisen vaatimus ja pääsemisen vaatimus viimeistään sen monen kohdalla tekee. Jos taas asia järjestettäisiin samalla tavoin kuin kielikokeessa, että asiat voisi opiskella omaan tahtiin kotona ja käydä tentissä näyttämässä osaamisensa, yliopistojen mörköys kutistuisi kuin läpimäräksi uitettu pitkäkarvainen kissa.
Hallinnollinen juhlapuhe, prameat kulissit ja keinotekoiset kapulat rattaissa saavat osaamisvaatimukset näyttämään paljon suuremmilta kuin ne oikeasti ovatkaan. Tämä palvelee tietysti niitä ihmisiä, jotka hyötyvät rahan ja aseman kannalta näiden rakenteiden ylläpitämisestä, mutta ikuisesti tämäkään ei kai voi jatkua?
"pääsin näillä papereilla yliopistoon ja luin dippa-inssiksi"
Muuten hyvä mutta silloin kun sinä kirjoitit, ei diplomi-insinööriksi päässyt papereilla vaan vain pääsykokeen kautta. Joten sinun on pitänyt kyllä osata jotain jos olet sisään päässyt.
Suomalainen koulutus taitaa lukeutua maailman parhaimpiin.