Lue keskustelun säännöt.
Suomalainen peruskoulu kannustaa laiskuuteen
21.09.2020 |
Otetaankohan peruskoulussa nykyäänkään oppilaiden erilaista tasoa huomioon mitenkään vai jatkuuko tasapäistäminen, kuin 80- ja 90-luvuilla?
Itse pääsin lahjakkuudella peruskoulun läpi huipuilla arvosanoilla, ysiä ja kymppiä suurin osa. Koskaan ei tarvinnut ylimääräisiä pinnistellä. Lukiossa sitten pitkä matikka oli eka paikka elämässä, jossa ei enää pelkkä lahjakkuus riittänytkään, mutta en jaksanut alkaa pingottaa. Ekalla kurssilla vielä yritin, mutta sitten vain laskin rimaa ja annoin numeroiden huonontua. Päätä olisi riittänyt parempaankin, mutta en jaksanut panostaa, kun kurssit pääsi kuitenkin läpi huonommillakin numeroilla (kuutosta-seiskaa). Yleisesti psyykattiin, että ei ne numerot niin haittaa, kunhan on pitkä matikka. Olen kirjallisesti lahjakas ja asiat jäävät mieleen ja minulla on myös kohtalainen kielipää. Niinpä kirjoitin lopulta matikasta B:n, reaalista ja kielistä tuli E:tä. Pääsin näillä papereilla yliopistoon ja luin dippa-inssiksi niin, että vedin kurssit läpi minimisuorituksella. Lahjakkuudella se onnistui juurikaan panostamatta, toki hyviä numeroita ei saanut, mutta ketä kiinnostaa yliopistossa numerot?
Nyt on taustaa työelämässä jo 10 vuotta. Huomaan jatkuvasti työssäni olevani laiska. En jaksa selvitellä erityisemmin asioita, koska palkka juoksee muutenkin. Saan yli viisi tonnia kuussa ja tunnen siitä syyllisyyttä.
Ehkä geenitkin vaikuttaa, mutta pääasiassa syytän laiskuudestani suomalaista peruskoulua, jossa pärjää liian helpolla ja ei koskaan vaadita mitään. En jaksa tehdä töitä asioiden eteen, vaan menen siihen saakka mihin lahjakkuudella pääsee. En oikein enää osaa muuttaa itseäni, olen jo 40 v.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan siitä, että moneen paikkaan haettaessa saa pitkän matikan huonolla arvosanalla yhtä paljon pisteitä, kuin lyhyen matikan E:llä tai L:llä.
No ei kyllä saa:DD paitsi jos vaaditaan nimen omaan pitkän matikan suorittamista. Mutta ei sillä pitkän matikan B:llä Tai A:lla pääse mihinkään. Ellei kaikki muut aineet ole E tai L.
Juuri näin. Pitkästä matematiikasta saa keskimäärin suunnillen saman pistemäärän kuin yhtä arvosanaa korkeammasta lyhyen matikan arvosanasta. Jos siis kirjoittaa pitkästä matikasta C:n niin se vastaa lyhyen matikan M:ää valinta pisteissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta tietyille aloille, esimerkiksi aloittajan mainitsemassa DI-koulutuksessa, lyhyttä matikkaa ei huomioida ollenkaan lähtöpisteiden jaossa, vain pitkällä saa pisteitä: https://dia.fi/valintauudistus/
Eli valitsemalla lyhyen matikan sulkee tiettyjä ovia.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta tietyille aloille, esimerkiksi aloittajan mainitsemassa DI-koulutuksessa, lyhyttä matikkaa ei huomioida ollenkaan lähtöpisteiden jaossa, vain pitkällä saa pisteitä: https://dia.fi/valintauudistus/
Eli valitsemalla lyhyen matikan sulkee tiettyjä ovia.
Monille aloille voi kuitenkin vielä hakea myös pääsykokeiden kautta jolloin lukion arvosanat eivät vaikuta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta tietyille aloille, esimerkiksi aloittajan mainitsemassa DI-koulutuksessa, lyhyttä matikkaa ei huomioida ollenkaan lähtöpisteiden jaossa, vain pitkällä saa pisteitä: https://dia.fi/valintauudistus/
Eli valitsemalla lyhyen matikan sulkee tiettyjä ovia.
Niin totta, mutta todella monella alalla lyhyt matikka otetaan yhtä lailla huomioon. Plus yleensä lyhyen matikan valitsijat ovat tietoisia siitä mitkä alat vaativat nimen omaan pitkän matikan. Mutta ei sillä pitkän matikan huonolla arvosanalla pääse niihinkään, koska kaikki hakijat ovat kirjoittaneet pitkänä, ja monet paremmalla arvosanalla.
Onko jollakulla sitten kokemusta jonkun muun maan peruskoulusta? Vaaditaanko muualla enemmän? Miten se on näkynyt elämässäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus. En oppinut opiskelemaan edes yliopistossa, ja olen aina mennyt yli siitä missä aita on matalin. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Hukkaan meni minussakin laudaturin paperit.
Sen tosin olen oppinut vuosien varrella, että laiskuus ja aikaansaamattomuus eivät ole huonoja ominaisuuksia muuten kuin ehkä yksilön kannalta. Yhteiskunta ja ympäristö kiittää jokaista laiskuria. Mitä vähemmän teet, sitä vähemmän teet vahinkoa.
Tumpula ahkera saa vahinkoa aikaan.
Fiksu laiska on hukkaan heitettyä ressurssia.
Vierailija kirjoitti:
Onko jollakulla sitten kokemusta jonkun muun maan peruskoulusta? Vaaditaanko muualla enemmän? Miten se on näkynyt elämässäsi?
Ei suoraan mutta kun oli aikoinani USA:ssa yliopistovaihdossa, minut sijoitettiin yhtä vuosikurssia ylempään ryhmään kuin olisi aikaisempien opintojeni mukaan pitänyt. Selittivät että heillä ensimmäinen yliopistovuosi on käytännössä niiden asioiden opettamista jotka Euroopassa opitaan jo yläasteella ja lukiossa.
Tästä sain sen kuvan että heillä keskimäärin eivät ne aikaisemmat opinnot ole aina niin laadukkaita. Muutenkin kaikki professorit kehuivat aina Euroopasta tulleita vaihto-opiskelijoita osaaviksi ja yleistiedoiltaan todella hyviksi verrattuna amerikkalaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko jollakulla sitten kokemusta jonkun muun maan peruskoulusta? Vaaditaanko muualla enemmän? Miten se on näkynyt elämässäsi?
Itselläni on kokemusta suomalaisesta peruskoulusta, silloin kun siellä oli tasokurssit kielissä ja matematiikassa. Luin niistä laajat valinnat ja oli vaativampaa kuin nykykoulu.
Unkarissa painotettiin peruskoulussa paljon enemmän semmoista isänmaallista historian tulkintaa. Kurin puolesta oli preussilainen meininki ja paljon enemmän oli hyödytöntä ulkoa opettelua. Runoja, vuosilukuja ym. Ei kannustettu itsenäiseen ajatteluun samalla tavalla kuin Suomessa näytetään tehtävän. Kielten opetus oli ihan vitsi, opettajat itsekään eivät osanneet englantia oikeasti. Toisaalta esimerkiksi matematiikan ja fysiikan opetus oli mielestäni huomattavasti tasokkaampaa ja vaativampaa, kuin Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Yhteiskunnan vika, että olen laiska!”
Mitäs jos aikuisena ihmisenä haastaisit itse itsesi?
Vähän neurokirurgiaa, maratonia ja kiipeilyä vuorilla.
Et ole oppinut oppimaan? No senkin voit opetella, muttei yhteiskunta sulle kaikkea voi tuoda eteen.
Opettele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko jollakulla sitten kokemusta jonkun muun maan peruskoulusta? Vaaditaanko muualla enemmän? Miten se on näkynyt elämässäsi?
Itselläni on kokemusta suomalaisesta peruskoulusta, silloin kun siellä oli tasokurssit kielissä ja matematiikassa. Luin niistä laajat valinnat ja oli vaativampaa kuin nykykoulu.
En tiedä muista kielistä mutta ainakin englannin kielessä vaatimustaso on noussut entiseen verrattuna kun niin monet oppivat englantia muualta eli netistä. Esimerkiksi lukiossa Laudaturiin vaaditaan ihan eri tason osaamista kuin 30-vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittaja kertoo olevansa 40. Kun ongelma on tunnistettu, on hyvä alkaa tekemään korjausliikkeitä. Työuraakin on jäljellä vielä sen verran, että ehdit vaikka opiskella jotain ihan uutta tai vaikkapa sapattivapaan kautta lähteä miettimään, mitä oikeastaan haluaa elämältään. Ei kannata jäädä junnaamaan paikalleen, jos tilanne ottaa päähän. Mitä peruskouluun tulee, aloittaja on mielestäni oikeassa. Ahkeruuteen ei kannusteta. Ei kuitenkaan kannata jäädä märehtimään menneitä tässä mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta kannustaa samaan, kuin peruskoulukin. Kannattaa tehdä sopivasti, vaan ei yhtään enempää. Sitten saat semmoisen sopivan elintason. Jos haluat enemmän, verottaja rankaisee. Ei saa haluta liikaa tai pitää muuttaa vaikka Jenkkilään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko jollakulla sitten kokemusta jonkun muun maan peruskoulusta? Vaaditaanko muualla enemmän? Miten se on näkynyt elämässäsi?
Itselläni on kokemusta suomalaisesta peruskoulusta, silloin kun siellä oli tasokurssit kielissä ja matematiikassa. Luin niistä laajat valinnat ja oli vaativampaa kuin nykykoulu.
En tiedä muista kielistä mutta ainakin englannin kielessä vaatimustaso on noussut entiseen verrattuna kun niin monet oppivat englantia muualta eli netistä. Esimerkiksi lukiossa Laudaturiin vaaditaan ihan eri tason osaamista kuin 30-vuotta sitten.
Niin varmaan, nykynuoret mitään osaa.
No tämä englannin vaatimustason nousu nyt on ihan yleistä tietoa. Itse kirjoitin aikanani vahvan L:n ja olen sen jälkeen mm. opiskellut englanniksi ulkomailla. Silti tuskin saisin nyt enää L:ää mitä katson omien lasteni englannin ylppärikokeita.
Nykyään englanti on jonkinasteinen kansalaistaito, mutta ei vielä todellista kielitaitoa. Kielitaitoiseksi voi sanoa ihmistä, joka osaa sujuvan englannin lisäksi jotain muuta vierasta kieltä.
Hehee, tunnistin niin itseni aloituksesta. Täällä toinen peruskoulun laiskistama (liian helpolla kymppejä) akateemisesti koulutettu tyyppi :D No, ehkä omissa geeneissä tai kasvatuksessakin on jotain, mutta kyllä aloittaja on oikeilla jäljillä.
No ei kyllä saa:DD paitsi jos vaaditaan nimen omaan pitkän matikan suorittamista. Mutta ei sillä pitkän matikan B:llä Tai A:lla pääse mihinkään. Ellei kaikki muut aineet ole E tai L.