Lue keskustelun säännöt.
Mitä kertoo se, että ystävältä kestää vuorokausi vastata tekstiviesteihin?
20.11.2013 |
Ystäväni vastaa kaikkiin tekstiviesteihin aikaisintaan vuorokauden päästä. Kyse ei ole siitä, että kerran jää huomaamatta tullut viesti tai olisi jotain menoa tai olisi töissä tms. että ei ehdi. Järjestäin aina vastaa aikaisintaan seuraavana päivänä. Voi hyvin mennä parikin päivää.
Nyt kävi taas niin, että hän laittoi mulle asiansa viestillä. Vastasin suunnilleen heti. Hän vastasi seuraavana päivänä. Kun taas vastasin heti, hän vastasi yli vuorokauden päästä. Ja tämä siis hyvin tyypillistä hänelle, ei yksittäinen kerta.
Voiko tästä päätellä jotain siitä, minkä verran hän arvostaa ystävyyttämme?
Kommentit (64)
No mun mielestä se kertoo, että sun ystäväs on varsin normaali, mutta sä olet jotenkin kireellä käyvä jos jaksat tuollaista asiaa kummastella. Ilmeisesti olet itse 24h tavoitettavissa ja roikut kännykässä kiinni kaiken aikaa. Moni muu ei ja se on ihan terevellistä. Lisäksi voisit löysätä pipoa. Et ole ystävällesi maailman napa, vaikka kuinka olisitte ystäviä. Hänellä on todennäköisesti mies ja lapset, jotka menevät etusijalle. Mä en ainakaan tingi lapsen hereilläoloajasta (2h kun tulen töistä) minkään koneen tai kännykän näpyttelyn takia. Muutenkin on rasittavaa laittaa tekstareita. Soittaminenkin on monelle ihmiselle rasittavaa, koska puhelut aina venyvät. Tuntuu ettei koskaan voi soittaa ja pelkästää hoitaa asiaa, vaan aina juttu leviää käsiin kun vastapuoli alkaa selittämään ja kyselemään niitä näitä. Kaipaan todellakin aikaa jolloin oli vain lankapuhelin. Silloin kukaan ei ihmetellyt jos ei aina ollut tavoitettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on yksi ystävä, joka on kuin ap. Hänelle vaan ei riitä tekstarit, vaan hän pommittaa puhelinsoitoilla, ja turhilla sellaisilla. Asia, josta on sovittu ajat sitten, hän vatkaa kaikenlaista turhaa asiaa, kuten että mitä hän ottais mukaan vaatetta/ruokaa/kenkiä/kirjoja ja leipoisko hän kukkakaalipiiraan vai parsakaalipiiraan ja kinkulla vai ilman. Ai-van sama! Yleensä en jaksa vastata. Muutenkin olen sitä mieltä, että jos ihminen ei jätä viestiä, ei silloin tarvitse soittaa edes takaisin, että mitä asiaa sulla oli.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 18:05"]
Muutenkin olen sitä mieltä, että jos ihminen ei jätä viestiä, ei silloin tarvitse soittaa edes takaisin, että mitä asiaa sulla oli.
[/quote]
Itse olen laittanut vastaajaan sähköpostiosoitteen. Jollei halua spostata, niin se on sitten voi-voi...
mulla on ystävä joka aika harvoin vastaa puhelimeen, ymmärrän kyllä, on muutakin tekemistä. On sovittu että jos on jotain oikeaa asiaa, silloin pirautan pari-kolme kertaa peräkkäin niin tietää soittaa takaisin. Mulla käy samoin kuin monilla muilla, luen viestin, en ehdi juuri silloin vastata ja sit se unohtuu, töissä en oikeastaan koskaan ehdi kuin vilkaista onko tärkeää ja kotona usein sama juttu.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 18:05"]
Mulla on yksi ystävä, joka on kuin ap. Hänelle vaan ei riitä tekstarit, vaan hän pommittaa puhelinsoitoilla, ja turhilla sellaisilla. Asia, josta on sovittu ajat sitten, hän vatkaa kaikenlaista turhaa asiaa, kuten että mitä hän ottais mukaan vaatetta/ruokaa/kenkiä/kirjoja ja leipoisko hän kukkakaalipiiraan vai parsakaalipiiraan ja kinkulla vai ilman. Ai-van sama! Yleensä en jaksa vastata. Muutenkin olen sitä mieltä, että jos ihminen ei jätä viestiä, ei silloin tarvitse soittaa edes takaisin, että mitä asiaa sulla oli.
[/quote]
Kuin ap? Vissiin tiedät tarkastikin millainen ap on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kirjoittaa miten itse vastaa heti, eli siis elää sen kännykkänsä kanssa, ja koska kaveri ei tee niin, kyseenalaistaa ystävyyden. Eli kyllä siitä aika hyvän kuvan saa, mistä on kysymys...
Mä olen tooosi huono vastaamaan viesteihin. Tai soittamaan takaisin! Hävettää ihan. Johtuu yleensä siitä, että kun saan viestin, on huono hetki näpytellä puhelinta. Sitten unohdan. Sitten saattaa olla puhelin jossain teillä tietämättömillä akku loppusena seuraavan vuorokauden. Sitten saatan sen etsiä, ja muistaa vastata. Olen niiiin huono! :) Arvostan ystäviäni, eniten nautin heidän seurastaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on yksi tuttu joka lähettää aina tekstareita. Minä olen enemmän soittelijatyyppi. Tekstarien kirjoittaminen on niin paljon hitaampaa. Ja mikä ihmeen tekstarikysymys on "mitä kuuluu"? Mitä siihen pitäisi vastata? Jos asia kiinnostaa oikeasti niin saa kyllä soittaa. En mä mitään monen päivän tai tunnin viestinvaihtoa jaksa. Todellakin vastaan aikaisintaan vuoroksuden päästä tai en ollenkaan. Jos on asiaa niin soittaa.
Ei. Ystäväsi ei ole kännykkäriippuvainen. Hän ehkä myös haluaa vastata rauhassa, sitten kun on sopiva hetki, eikä esim. autoa ajaessa, kaupan kassalla tai lapsen kanssa ulkoillessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä tiedä mutta itse inhoan tekstiviestien naputtelua. En tykkää saada vastausta kaipaavia tekstareita enkä lähetä itsekään. Käytän sähköpostia.
Hän kuitenkin itse laittaa viestiä, eikä esim. soita.
Tää on ärsyttävää siitäkin syystä, että jos vaikka aloitetaan maanantaina viestittely siitä, nähtäiskö lauantaina, niin häneltä ei saa sitä lopullista vastausta ja päätöstä ennen kuin perjantaina. Saattaisi olla muutakin menoa lauantaina ja sitten ärsyttää, jos kieltäytyy kaikesta muusta ja ikään kuin pitää lauantaita varattuna tälle ystävälle ja sitten hän päätyykin perjantaina siihen, että tapaaminen ei käykään.
Jos hänelle päin soittaa, niin ei useinkaan vastaa puhelimeen ja ei todellakaan soittele takaisin päin, vaikka jättäisi viestiä, että sopiiko se lauantai ja mennäänkö sinne ja tonne vai ei.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama kokemus mullakin. En tosin usko, että mun tuntemassa tapauksessa olisi kyse siitä ettei hän arvostaisi ystävyyttä. Jotenkin kai hänellä vaan on jokin hämmentävä "esto" tuossa viesteihin vastaamisessa, ja tosiaan hän kuitenkin on usein itse se joka aloittaa viestittelyn. Siis tyyliin että häneltä tulee viesti "mitä kuuluu?" ja mä vastaan saman tien ja kerron mitä kuuluu ja kysyn mitä hänelle kuuluu. Vastaus tulee sitten joskus 1-3 päivän kuluttua jos tulee ollenkaan.
Jos on kyse jostain menon sopimisesta, laittaisin itse uuden viestin perään siinä vaiheessa jos tulee joku vaihtoehtoinen meno ja kysyisin, haluaako edelleen nähdä la vai siirrättekö tapaamistanne toiseen ajankohtaan. Ja kerrot, mihin mennessä sinun pitää saada vastaus.
En minäkään halua enkä voi kaikkiin viesteihin vastata heti. Ja se ei lainkaan tarkoita sitä, etten arvoistaisi ystäviäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 10:11"]
Jos hänelle päin soittaa, niin ei useinkaan vastaa puhelimeen ja ei todellakaan soittele takaisin päin, vaikka jättäisi viestiä, että sopiiko se lauantai ja mennäänkö sinne ja tonne vai ei.
ap
[/quote]
Tämä kertoo mielestäni enemmän kuin hidas vastaaminen tekstiviesteihin. Älä pidä tällaiselle "ystävälle" varattuna mitään päivää. Jos haluat mennä hänen kanssaan johonkin, ilmoita heti suoraan esim. "soita iltaa mennessä tai varaan itselleni muuta menoa". Jos ei ilmoita ajoissa, niin ei sitten. Sinä keksit itsellesi muuta tekemistä.
Ei siitä välttämättä voi päätellä mitään ystävyyden arvostamisesta. Hänellä vaan lienee tuollainen tapa, ettei pidä niin kiirettä viesteihin vastaamisella.
Mä unohdan vastata, luen viestin ja aattelen että vastaan kohta niin unohdan sen sitten kokonaan.
Jos jotain tärkeää laittaa tai soittaa niin toki vastaan heti.
Kertoo siitä, että ystävällisi on muutakin elämää kuin istua päivystämässä kännykkää.
Itsekin inhoan tekstareita, aika usein myös puhelimen pärinää. En jaksa käyttää max. tunnin päivittäistä omaa aikaani tyhjänpäiväiseen juoruamiseen ja siihen ne puhelut aina menee. Muutama kaveri on sellainen, että reippaasti kysyy/sanoo asiansa, vaihdetaan ihan päälimmäiset kuulumiset, sovitaan ripeästi koska nähdään ja sitten siellä tapaamisella vasta juorutaan. Näille vastaan aina. Ne, jotka jäävät tunniksi suustaan kiinni teit tai sanoit kiireestä miten suoraan tahansa, saavat vastauksen vain, jos mulla on kunnolla aikaa ja olen saanut hengähtää ensin rauhassa työpäivän jälkeen. Myös ne, jotka marmattavat aina siitä vastaamisesta tai "ei oo sustakaan pitkään aikaan kuulunut"-kitisijät ei ole houkuttelevia tavattavia tai vastattavia. En jaksa puolustautua, keksiä selityksiä enkä pilata päivääni kyseisten kommenttien takia. Siksi lykkään seuraavan päivään.
Tekstarit ei hoidu nykyään enää yhdellä kädellä sivutoimena kun on nämä kosketusnäytöt. Mun ainakin pitää keskittyä siihen kirjoittamiseen ja myös vähän miettiä mitä vastaan. Kaikki muu homma pitää keskeyttää ja se on rassaavaa. Usein on lapsi lahkeessa, ruoanlaitto kesken, olisi hetki aikaa käydä suihkussa, kiire lähteä jonnekin, ajan tms. Ja jos on hetki aikaa olla rauhassa, en jaksa käyttää sitäkin pientä hetkeä johonkin näpyttelyyn. Vastaan kun jaksan, usein vasta illalla. Ellei siis viesti ole oikeasti kiireellinen.
Täytyykö niistä näkemisistä aina saada jotain romaanin mittaista vuoropuhelua aikaiseksi ja vatvoa eri kanteilta? Etkö voi laittaa viestiä, että olen pe klo 11 menossa kahville, pääsetkö? Vastaus olisi nopeaa, kyllä tai ei ja sillä selvä. Mutta kun naisilla tuppaa olemaan sitä selitystä, että miksi et pääse, mitä teillä on ja liirumlaarumia neuvoloista, päiväuniajoista, sumplitaan ja säädetään. Ja milloin sopisi parhaiten kaikille, onko varmasti hyvä aika, missä nähtäisiin, onko oikeasti ok, kärsiikö rytmi, vai tultaisiinko teille vai oltaisiinko miellä. ARGH.
Minulla jää kännykkä usein äänettömälle ja huomaan viestit, jos tulee tarvetta käydä puhelimella jonkin muun syyn takia. Itse perun avoinna olevan tapaamisen, jos tilanne ei vaikuta ratkeavan ajoissa. Yleensä ehdotukseen voi vastata heti kyllä, jos tapaaminen sopii. Mikäli epäröi, niin se usein tarkoittaa sitä, ettei tapaaminen välttämättä järjesty. Kannattaa silloin pyytää toista ilmoittamaan viimeistään paria päivää ennen, jos itselle on tiedossa muuta ohjelmaa. Tai sitten laittaa suoraan viestiä "hei, onko lauantai toteutumassa? Mikäli et pääse, niin menisin mieluusti toiseen juttuun. Voitko ilmoittaa iltaan mennessä."
Siitä voi päätellä sen, että ystäväsi on terveellä tavalla riippumaton puhelimestaan.
Ihmiset, jotka pommittavat koko ajan tekstareilla ja puheluilla, varsinkin jos asia on turhanpäiväistä, ovat ärsyttäviä. Koko ajan ei tarvitse olla tavoitettavissa.
Itse olen päättänyt, että lapset ensin ja sitten vasta muut asiat. Mun kuopus on jo 9v. ja esikoinen 12v. Silti heihin menee aikaa. Kesällä teen paljon pihalla töitä ja ei kiinnosta puhelin.