Miksei Saharaa metsitetä tai täytetä aurinkopaneeleilla?
Alkakaahan selittää!
t. oman elämänsä Pelle Peloton
Kommentit (72)
Olet todellakin tainnut nukkua maantiedontunneilla.
Ensin pitäisi lakkauttaa lampaat ja vuohet sieltä mikä tarkoittaisi savannin ja sahelin tyhjennys ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Ensin pitäisi lakkauttaa lampaat ja vuohet sieltä mikä tarkoittaisi savannin ja sahelin tyhjennys ihmisistä.
No meillähän on kuulemma täällä tilaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailman kaikki ongelmat ratkeaisivat, jos puuttutaisiin ihmisten hallitsemattomaan lisääntymiseen. Ihmisiä on liiikaa! Ei tämä pallo kestä tälläisiä ihmismassoja. Piuhat ns. poikki, kun on yksi lapsi tehty ja se on siinä.
Höpö höpö. Katoppa paljonko suomessa on ihmisiä ja paljonko on pinta-alaa. Pakkoko kaikkien on kaupungisa kyhjöttää. Parempi olisi jos ihmiset olisivat levittäytyny laajemmalle ja asuisivat harvempaan. Kaikki tuottaisivat itselleen ruokaa viljelemällä ja pitämällä pienimuotoisesti eläimiä. Jos tuottaisi ruokaa yli sen voisi myydä naapurille. Mikä olisi tämän esteenä?
Sen sijaan meille jankutetaan kuinka kaikkien pitäisi asua kaupungissa lähellä palveluja ja kuitenkaan kaikille ei ole töitä. Maalla olisi töitä! Tehdä vaikka polttopuita talvea varten jos ei muuta.
Tuollainen omavaraisviljely ei tuota rahaa jota:
A modernissa elämässä tarvitaan
B yhteiskunta tarvitsee verojen muodossa
Tweed-lippis päässä 60-luvun traktorilla köröttelevä omavarais-maajussi on nostalgialla ratsastava utopia.
Vierailija kirjoitti:
Sataakohan saharassa koskaan?
Sataa paljonkin vuoristoissa ja ilmakosteus on korkea jopa hiekka aavikoilla saharassa. Metsät lisäksi luovat sateita hieman samalla tavalla kuin tuuliansatkin vangitsevat vettä ilmasta.
Edes islannin kokoista plänttiä (saharaan verrattuna) ei meinata saada metsitettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin pitäisi lakkauttaa lampaat ja vuohet sieltä mikä tarkoittaisi savannin ja sahelin tyhjennys ihmisistä.
No meillähän on kuulemma täällä tilaa?
Joulupikki tarvitsee mustia tonttuja. Se on sitä tasa arvoa.
Mutta noin muuten minun käsitykseni mukaan hottentottit kuuluu afrikkaan, en minäkään lähde sinne syömään heidän banaaneja!
Vierailija kirjoitti:
Edes islannin kokoista plänttiä (saharaan verrattuna) ei meinata saada metsitettyä.
Islanti onkin toivottomampi tapaus, kun ei ole edes sitä hiekkaa enää tallessa.
Ulkomongooliassa sen sijaan metsitys ilmeisesti etenee.
Voisi sinne ainakin lisää keitaita koettaa perustaa, ja yleensäkin juomapaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Saharan metsittäminen sekottaisi ilmaston. Jollaiain ulkomaalaisella youtube-videolla sitä selitettiin, että saharan muuttaminen metsäksi ei ole yksinkertainen juttu.
Hamppua käyttämällä voitaisiin Saharan metsitys aloittaa helposti. Se tuottaa tosi paljon satoa, joka taas muuttuu mullaksi ja antaa kasvuvoimaa uudelle sadolle. 50 - 100 vuodessa kasvimassaa ja multaa olisi varmaan syntynyt tosi paljon, ja vesi otettaisiin merestä puhdistamalla aurinkovoimalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saharan metsittäminen sekottaisi ilmaston. Jollaiain ulkomaalaisella youtube-videolla sitä selitettiin, että saharan muuttaminen metsäksi ei ole yksinkertainen juttu.
Hamppua käyttämällä voitaisiin Saharan metsitys aloittaa helposti. Se tuottaa tosi paljon satoa, joka taas muuttuu mullaksi ja antaa kasvuvoimaa uudelle sadolle. 50 - 100 vuodessa kasvimassaa ja multaa olisi varmaan syntynyt tosi paljon, ja vesi otettaisiin merestä puhdistamalla aurinkovoimalla.
Se on ruohoa.. pitäisi olla noita 100 metriä syviä juuria sitomaan maaperää ihan noin aluksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saharan metsittäminen sekottaisi ilmaston. Jollaiain ulkomaalaisella youtube-videolla sitä selitettiin, että saharan muuttaminen metsäksi ei ole yksinkertainen juttu.
Hamppua käyttämällä voitaisiin Saharan metsitys aloittaa helposti. Se tuottaa tosi paljon satoa, joka taas muuttuu mullaksi ja antaa kasvuvoimaa uudelle sadolle. 50 - 100 vuodessa kasvimassaa ja multaa olisi varmaan syntynyt tosi paljon, ja vesi otettaisiin merestä puhdistamalla aurinkovoimalla.
Se on ruohoa.. pitäisi olla noita 100 metriä syviä juuria sitomaan maaperää ihan noin aluksi.
Ruohoa, joka C4-kasvina tuottaa todella paljon satoa ja näin ollen myös multaa, jota lopullisessa metsityksessä tarvitaan.
Nopeimmiten kasvava kasvi, ja paras kasvi jos Saharan metsitystä ajatellaan. Satoisuus ja kasvu on suurempaa kuin yhdelläkään maailman puulla tai pensaalla, eikä juurien tarvitse olla syvällä kun vettä pumpataan aurinkovoimalla merestä kasvualueelle koko ajan.
Mutta jos aavikoitumisprosessit kiinnostaa niin voi välimeren Maquista tutkia. Se on semmoista kynittyä maata, pystyyn kuollutta, ja aavikoituminen odottaa. Kreikat, epsanjat ja muut tommoset tulevat aavikot voisi jos viitsisivät antaa ekologian palautua noihin metsäisiin tunnelmiin mitä oli joskus kentaureineen kreikan syvissä metsissä jokineen.
Tai sen puoleen pohjoisatlantin saaret yms skotlanti joita on samoin kynitty esi-aavikoiksi. Shetlanit ja vastaavat kauheassa kunniossa kun vertaat vaikka ihan takapihasi "metsään" ja ymmärrät ettei ole luonnollisia syitä että noi orkenyt ja vastaavat on tommosia kun ne on. lampaat nuo villaiset madot jotka kierii noissa mädääntyneissä avohaavoissa sen sijaan ovat luoneet tuon "luonnon". Skotlannissa näkeekin jo miten maaperä on mennyttä ja kalliot putkahtanu esille.
Ihan kuin siellä välimerellä.
EUlla on isoja ongelmia, eikä hiilidioksidista vatvominen auta ollenkaan.
Näiden pitäisi pärjätä aavikolla, kertoo wikiedia:
"jättiagaave (Agave americana)
kulta-agaave (Agave americana 'Marginata')
raita-agaave (Agave angustifolia 'Marginata')
valkoagaave (Agave celsii var. albicans)
siniagaave (Agave ferox)
lanka-agaave (Agave filifera)
hammasagaave (Agave parrasana)
ripsuagaave (Agave schidigera)
sisalagaave (Agave sisalana)
siiliagaave (Agave stricta)
tequila-agaave (Agave tequilana)
kruunuagaave (Agave victoriae-reginae)
jukka-agaave (Agave yuccifolia) [6]
arizonanagaave (Agave arizonica)
tähkäagaave (Agave attenuata)
kuituagaave (Agave fourcroydes)
sonoranagaave (Agave parviflora)
kalifornianagaave (Agave shawii)"
Pääasia, et se kasvi sitoo sen hiekan. Ja niiden varjossa vois kasvattaa jotakin havukasvia, kuten meillä kataja on hyvä suoja. Havupuiden neulasiin kertyy joka yö kastepisaroita, jotka satavat sen kasvin juurelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saharan metsittäminen sekottaisi ilmaston. Jollaiain ulkomaalaisella youtube-videolla sitä selitettiin, että saharan muuttaminen metsäksi ei ole yksinkertainen juttu.
Hamppua käyttämällä voitaisiin Saharan metsitys aloittaa helposti. Se tuottaa tosi paljon satoa, joka taas muuttuu mullaksi ja antaa kasvuvoimaa uudelle sadolle. 50 - 100 vuodessa kasvimassaa ja multaa olisi varmaan syntynyt tosi paljon, ja vesi otettaisiin merestä puhdistamalla aurinkovoimalla.
Se on ruohoa.. pitäisi olla noita 100 metriä syviä juuria sitomaan maaperää ihan noin aluksi.
Ruohoa, joka C4-kasvina tuottaa todella paljon satoa ja näin ollen myös multaa, jota lopullisessa metsityksessä tarvitaan.
Nopeimmiten kasvava kasvi, ja paras kasvi jos Saharan metsitystä ajatellaan. Satoisuus ja kasvu on suurempaa kuin yhdelläkään maailman puulla tai pensaalla, eikä juurien tarvitse olla syvällä kun vettä pumpataan aurinkovoimalla merestä kasvualueelle koko ajan.
Näin on marjat.
Koska se ei ole valkoisen ihmisen omaisuutta ja afrikkalaiset nyt vaan ei rakenna.
Eiköhän kannattaisi aloittaa vähän lähempää.
Esimerkiksi jo Espanjassa olisi aika runsaasti aavikko- tai puoliaavikkomaista plänttiä heti lähellä sähköä kuluttavia kaupunkeja.
Jos tuonne aloittaisi rakentamaan näin aluksi esim. 5 X 5 km aurinkovoimalakentän, niin siitä voisi lähteä kätevästi liikkeelle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tabernasin_aavikko
Toinen hyvä sijainti voisi olla Tharin aavikko Pakistanin ja Intian rajalla. Sinne jos pykäisi rajan molemmin puolin aurinkovoimaloita, olisi siinä melko lähellä noin 1,5 miljardia sähkön tarvitsijaa ja aika paljon edullista työvoimaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Thar
Laittaisin näihin ensin isoja projekteja pystyyn, ja vasta sen jälkeen miettisin koko Saharaa.
Syy on raha ja tuoton puute.