En voi erota rahan takia

En tajua, miksi mietit lasten asumista jatkossa, sillä sinähän se tässä lähdössä olet. Lapset tietenkin jäävät isänsa kanssa asumaan, eikä heidän osaltaan tarvitse minkään muuttua.

Minä en taas halunnut erota. Mutta kumppani päätti toisin viime vuosikymmenellä. Ajattelin että olisi taloudellisesti tuskainen taival itselleni. Pitkään pyörittelin rahoja excelissä ja näytti kauhealta. Mutta vaikka kuinka kuvittelee laskevansa asiat oikein ei ne pakosti pidä paikkaansa, kun niin moni asia tulee muuttumaan erossa. Ja omalla kohdalla voin vain sanoa että taloudellisesti avioero oli lottovoitto minulle, toivon vaan että osaan järkevästi hyödyntää kaikki säästöt jotta taloudellinen hyöty kantaa pidempään.

Miksi ap haluaa lapset luokseen asumaan? Eikö mies voi olla lähihuoltaja jos hänellä varaa siihen taloon? Tai yhteishuoltajuus niin että talo säilyy, lapset asuvat siellä ja vanhemmat vuorotellen.

Ensinnäkin: miksi haluat erota? Onko syy vakava vai onko suhde vaan tylsä? Eli millaista on arki? Jos arki on sujuvaa ja suht kohta riidatonta, niin sitten saattaisin kyllä harkita yhteen jäämistä vielä siksi aikaa, että rahatilanne on parempi tai lapset kasvavat. Jos arki ei toimi (riitaisaa, väkivaltaa, alkoholismia,...) niin sitten on vaan keksittävä keinot pärjätä omilla tuloilla ja tuilla. Jo lastenkin takia on siinä kohtaa parempi erota. Jos heiltä kysyttäisiin, todennäköisesti luopuisivat itsekin jostain (harrastukset, oma huone, tms), jotta riidat saataisiin loppumaan.

Jos päädyt jälkimmäiseen: mikä vuokralla asumisessa on niin kammottavaa? Aika moni asuu vuokralla ja ovat oikein tyytyväisiä. Pienempään varmaan joudut kyllä muuttamaan, ellet voi muuttaa kauemmas keskustasta (minkä järkevyys kannattaa punnita työ- ja koulumatkojen ja liikenneyhteyksien ja auton kulujen mukaan). Lapset eivät välttämättä saa omia huoneita: mitä sitten? Ei kaikilla lapsilla ole omia huoneita. Minkä ikäisiä lapset ovat? Montako niitä on? Saatoit tuon mainita, mulla jäi mieleen että 2, mutta en nyt muista varmaksi. Kumpaa sukupuolta? Jos nyt kuvitellaan että niitä oli se 2 ja ovat samaa sukupuolta, niin hyvin voivat olla samassa huoneessa. Samoin hyvin pienet lapset voivat olla samassa huoneessa. Jos oikein tiukille menee, niin voisitko itse nukkua olohuoneessa? Eli parhaimmillaan kaksio riittää. 

Onko sinulla säästöjä? Jos ei, miksi ei? Nyt alat kerryttää niitä. Pistä kaikki mahdollinen säästöön. Ymmärrän, että nykyisessäkään tilanteessa ei pienestä palkasta varmaan ihan hirveästi jää, mutta jos haluat tuosta tilanteesta pois, niin sitten on pakko leikata kuluja jo nyt. Se kun on edessä siinäkin vaiheessa, jos eroat. Ihmisten tulisi ymmärtää, että tulojen tippuminen tavalla tai toisella leikkaa elintasosta. Yksinkertainen asia ja varmasti moni sen sellaisenaan ymmärtää, mutta ei kuitenkaan ajattele, mitä se ihan oikeasti tarkoittaa. Että oikeasti jostain on säästettävä: elämä ei kaikilta osin voi jatkua kuten ennen. Se ei silti tarkoita, että elämä olisi kurjuutta ja pihistelyä. Se tarkoittaa järkeviä, harkittuja valintoja, hintojen vertailua ja omien ostohalujen ja mielitekojen hillinnän opettelua. Siinäkin onnistuminen palkitsee ja se, kun näet säästöjesi kertyvän ja huomaat, että selviydyt.

Kuten joku jo sanoikin, ota selvää tuista: yh:na todennäköisesti saat kyllä jotain tukia, vaikka työssä käytkin, jos sinulla on elätettäviä.

Vierailija kirjoitti:

Olen mäkin pienituloinen, mutta joka kerta elintasoni on kohentunut kun se parempituloisena esiintynyt mies on tippunut kelkasta pelaamasta senttipelejään. Kun itse on fiksumpi rahankäyttäjä, niin on aivan sama miten paljon tai vähän se mies tienaa. 

Tunne on muuten aika hassu, kun tajuaa tuoneensa taloon enemmän kuin kuluttaneensa, vaikka itse pidin itseäni taloudellisena taakkana. Mies on pa edelleen vaikka tulotasonsa on kolminkertainen. Minä kun lakkasin toimimasta jarruna hassuille hankinnoille, niin voivoi.

En kyllä ikimaailmassa asuisi kenenkaan kanssa yhdessä pelkän rahan takia.