Päiväkoti-ikäisten vanhemmat - saako teille tulla arkena kylään?
Minun on vaikea sopia näkemisiä kaverini ja hänen päiväkoti-ikäisen lapsensa kanssa. Itselläni on harvoin vapaita viikonloppuja, mutta kaverini ei koskaan halua sopia näkemisiä töiden jälkeen arki-illoille, vaan syyllistävään sävyyn vaatii tapaamisia vain viikonlopuille.
Asumme hyvin lähellä toisiamme, joten etäisyyden takia arki-iltojen vierailut eivät koidu ongelmaksi. Ja tosiaan, tarkoitus on nähdä yhdessä lapsen kanssa, ja useimmiten niin että minä tulisin kylään (tarjoilut mukana) tai ulkoilisimme kaikki yhdessä. Näettekö te päiväkoti-ikäisten vanhemmat kavereita tai kaveriperheitä iltaisin, vai onko tämä haaste kaikille?
Kommentit (447)
Onneksi ei ole lapsia, kuulostaa arki oikeasti aika karsealta minun korviini.
Korona-aikaan ei voi tulla arkena eikä viikonloppuna.
Meille ainakin saa tulla kylään myös arkisin, kunhan kyläilystä on sovittu etukäteen, eikä kyläily kestä tuntikausia. :)
Melko ankeaa arkea iso osa näyttää elävän. Ihme suorittamista ja kellottamista. Meillä kaksi lasta (ei enää ihan pieniä) ja kyllä meille aina on saanut tulla arkena kylään. Joko syödään eilistä tai linjalla spagetti ja jauhelihakastike. YSTÄVÄT tietävät, mitä odottaa eivätkä säiky sotkustakaan.
Me ollaan mökillä perjantai-iltapäivästä maanantaiaamuun.
Viikonloput on lepoa, ulkona syömistä, liikuntaa, shoppailua ja sosiaalista toimintaa.
Arki-illat eli ma-to ollaan keskenämme.
Täällä kyllä näyttää, että yksi ja sama jankkaa tuota "onpa ankea arki teillä litaniaa". Tulin juuri itse päiväkodista töistä, isä haki lapset päiväkodista klo 15. Nyt isä tekee hetken töitä ja lapset mun kainalossa katsoo puolikkaan pikkukakkosen. Sitten leikitään hetki ja mennään saunaan varmaan. Ei huvittaisi kyllä tehdä yhtään mitään muuta enää illalla. Ja onneksi ei tarvi. En elä ketään varten, ja elämääni kuuluu ihmisiä joille tällainen ei ole mikään kynnyskysymys. Jos kokisitte itse millaista on olla päiväkodissa aikuisena tai lapsena kahdeksan tuntia, niin todennäköisesti ymmärtäisitte paremmin.
Saa tulla arkena tai viikonloppuna, kunhan mielellään ennakkoon sovitaan.
Tietenkin saa tulla! Usein ollaan sovittu jo etukäteen, että mukaamme lähtee päiväkodista myös joku lasten kavereista. Tykätään kun talo on täynnä elämää.
Mulla on jo aikuiset lapset mutta siltikään ei kiinnosta kyläilyt viikolla. Töitten jälkeen en halua tavata ketään perheen ulkopuolista. Pe-ilta ja viikonloppu sopivat.
Vierailija kirjoitti:
Onpa yllättävä tämä keskustelu. Meillä ihan tietoisesti tehdään arkenakin asioita, käydään iltaisin puistossa ja nähdään siellä kavereita. Voidaan kyläilläkin. Esim kaverit tulee syömään, kun itsekin pitää syödä niin siinä samalla tavataan ystäviä ja seurustellaan.
En suostu sellaiseen elämään, että aamulla päiväkodin kautta töihin, työn jälkeen päiväkodin kautta ehkä kauppaan, mutta muutoin kotona kotihommat ja iltatouhut ja taas aamulla sama.
Haluan nauttia myös arjesta ja hei se on ihan mahdollista.
Kokeilkaa joskus. Kutsukaa joku lapsiperhe syömään vaikka makaronilaatikkoa, ei siitä tarvitse ottaa stressiä ja voi huomata, että olipa mukava ilta.
Tämä! Ihmettelen millaista arkea niin moni elää! Ei ihme, ettei lapsiperhearki houkuta jos se on tuollaista. Meillä myös puistoillaan kevät-kesä-syksy kausina päiväkodin jälkeenkin. Kavereita nähdään joko niin, että ruuat lapsille mukaan kavereille tai kodin kautta pikainen ruokailu. Klo 19.30 asti voidaan hyvin olla vierailla, sitten jää vielä aikaa iltasadulle ja nukkumaan aina viimeistään yhdeksältä. Vanhempi lapsi kyläilee myös yksin kavereillaan ja kaverit meillä. Me vanhemmat toki kuskaamme lapsia kun ovat vielä päiväkodissa. Kaverisynttäreitäkin on usein viikolla.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan mökillä perjantai-iltapäivästä maanantaiaamuun.
Viikonloput on lepoa, ulkona syömistä, liikuntaa, shoppailua ja sosiaalista toimintaa.
Arki-illat eli ma-to ollaan keskenämme.
Suomalaisethan ovat tunnetusti epäsosiaalisia. Tämä ketju todistaa väitteen.
Olen lapseton mutta päässyt läheltä seuraamaan miten vähän aikaa todella jää arkipäivisin töiden ja päiväkodista kotiutumisen jälkeen vierailuille tai muullekaan ylimääräiselle puuhalle. Paljon tietysti riippuu myös lapsesta ja hänen temperamentistaan. Jos vanhemmat sanovat etteivät arki-illat sovellu kyläilyyn, usko heitä, ja raivaa kalenteristasi muutama tunti jonain viikonloppuna niin että kyläily on mukavampaa kaikille.
Ihan eri asia kun vanhempi on kotona lapsen kanssa, silloin kyläilykin hoituu joustavammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan mökillä perjantai-iltapäivästä maanantaiaamuun.
Viikonloput on lepoa, ulkona syömistä, liikuntaa, shoppailua ja sosiaalista toimintaa.
Arki-illat eli ma-to ollaan keskenämme.
Suomalaisethan ovat tunnetusti epäsosiaalisia. Tämä ketju todistaa väitteen.
No eikö se riitä että viikolla on sosiaalisessa työssä, lapset päivähoidossa ja kolmena päivänä viikonloppuisin ollaan sitten ystävien ja sukulaisten kanssa?
Missä tässä siis on se epäsosiaalinen kohta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan mökillä perjantai-iltapäivästä maanantaiaamuun.
Viikonloput on lepoa, ulkona syömistä, liikuntaa, shoppailua ja sosiaalista toimintaa.
Arki-illat eli ma-to ollaan keskenämme.
Suomalaisethan ovat tunnetusti epäsosiaalisia. Tämä ketju todistaa väitteen.
No eikö se riitä että viikolla on sosiaalisessa työssä, lapset päivähoidossa ja kolmena päivänä viikonloppuisin ollaan sitten ystävien ja sukulaisten kanssa?
Missä tässä siis on se epäsosiaalinen kohta?
Sitten täällä valitetaan, kun kukaan ei soita ja ei ole ystäviä
Mielummin näkis ilman niitä lapsia. Lasten kanssa vain silloin, jos kyse on tosiaan lasten välisestä kaveruudesta, mutta aikuisten kesken ei oikeen mitään yhteistä. Miten ihmeessä muuten saatte lapset nukkuun seitsemältä illalla? Siis ehdittekö te edes olla niiden lasten kanssa ollenkaan? Itse haen lapsen klo 16 päiväkodista ja ollaan koko ilta yhdeksään asti (jolloin hän menee nukkumaan) yhdessä touhuten.
Joillekin kaikki tekeminen on hirveän haastavaa. Jotkut taas selviävät talon, eläinlauman, lasten jne. hoidosta ja omista töistään ja silti pystyvät elämään sosiaalista elämää eikä maailma kaadu vaikkei lissupetteri ole syönyt ennen iltaseitsemää iltapalaa - meitä on moneen junaan : )
Saa tulla kylään totta kai. Toki olen väsynyt töiden jälkeen, mutta eihän väsymys estä avaamasta ovea kaverille. Etenkin kun lapsen takia on muutenkin oltava hereillä ja pystyssä nukkumaanmenoon asti.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin kaikki tekeminen on hirveän haastavaa. Jotkut taas selviävät talon, eläinlauman, lasten jne. hoidosta ja omista töistään ja silti pystyvät elämään sosiaalista elämää eikä maailma kaadu vaikkei lissupetteri ole syönyt ennen iltaseitsemää iltapalaa - meitä on moneen junaan : )
Niin on niitä, jotka haluavat tehdä montaa asiaa yhtä aikaa ja haluavat että lapset hoitavat itse itsensä, ja sitten niitä, jotka haluavat keskittyä lapsiin ja itseensä työpäivän jälkeen ihan läsnäololla. Tätä varmaan tarkoitit? :) meitä on todella moneen junaan, eläkäämme kukin niin kuin itse tykkäämme :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin kaikki tekeminen on hirveän haastavaa. Jotkut taas selviävät talon, eläinlauman, lasten jne. hoidosta ja omista töistään ja silti pystyvät elämään sosiaalista elämää eikä maailma kaadu vaikkei lissupetteri ole syönyt ennen iltaseitsemää iltapalaa - meitä on moneen junaan : )
Niin on niitä, jotka haluavat tehdä montaa asiaa yhtä aikaa ja haluavat että lapset hoitavat itse itsensä, ja sitten niitä, jotka haluavat keskittyä lapsiin ja itseensä työpäivän jälkeen ihan läsnäololla. Tätä varmaan tarkoitit? :) meitä on todella moneen junaan, eläkäämme kukin niin kuin itse tykkäämme :)
Tuskin kovin läsnäolevasti ollaan kotona lasten kanssa, kun palstalle on aina aikaa kirjoitella.
Mä kutsun usein sinkkukavereita meille arki-iltoina syomään, kokkaan mitä kokkaisin muutenkin perheelle ja avaan viinipullon. Siinä sitten rupatellaan ja jatketaan iltaa lasten nukkumaanmenon jälkeen jonkin aikaa.
Kaikilla on kivaa, sinkkukaverit saa kotona kokatun aterian, me miehen kanssa nähdään kavereita ja lapset harjoitusta siihen miten seurassa käyttäydytään.