Kuinka laiskoja ja vähäenergisia 40-vuotiaat ovatkaan?!?
Hämmennyn monta kertaa päivässä kun työkavereiden kanssa tulee juteltua normaaleista asioita. Esim liikunnasta, ruuanlaitosta, kotitöistä tai mistä vaan. Esim työkaveri X keroo että aikoo viikonloppuna haravoida pihan. Rouva Y yhtyy tähän. Sitten maanantaina X kertoo, ettei jaksanutkaan tehdä mitään ja rouva Y yhtyy tähän. Itse en kehtaa kertoa, että minä haravoin koko pihan, virittelin jouluvalot, käänsin kompostin, leivoin lasten kanssa pullaa ja juoskin kumpanakin päivänä 10km.
tai että rouva Y kertoo, ettei tänäänkään jaksanut tehdä tuokaa, osti Vain einestä/tilasi pitsan/kävivät mäkkärillä. Rouva X yhtyy tähän. Itse en kestaa kertoa, että teen itse alusta asti joka päivä ruuan, kuulustelen molempien lasten läksyt ja kokeet ja treenaan tunnin kahvakuulaa.
Niin olen itsekin 44v
Kommentit (105)
[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 13:01"]
Hämmennyn monta kertaa päivässä kun työkavereiden kanssa tulee juteltua normaaleista asioita. Esim liikunnasta, ruuanlaitosta, kotitöistä tai mistä vaan. Esim työkaveri X keroo että aikoo viikonloppuna haravoida pihan. Rouva Y yhtyy tähän. Sitten maanantaina X kertoo, ettei jaksanutkaan tehdä mitään ja rouva Y yhtyy tähän. Itse en kehtaa kertoa, että minä haravoin koko pihan, virittelin jouluvalot, käänsin kompostin, leivoin lasten kanssa pullaa ja juoskin kumpanakin päivänä 10km.
tai että rouva Y kertoo, ettei tänäänkään jaksanut tehdä tuokaa, osti Vain einestä/tilasi pitsan/kävivät mäkkärillä. Rouva X yhtyy tähän. Itse en kestaa kertoa, että teen itse alusta asti joka päivä ruuan, kuulustelen molempien lasten läksyt ja kokeet ja treenaan tunnin kahvakuulaa.
Niin olen itsekin 44v
[/quote]
Riippuu varmaan tuttavapiiristä. Omat päälle 40v. tuttavat kertovat tällaista
-juoksin lauantaina 20km lenkin ja sunnuntaina 25km lenkin ja vedin kahvakuulatunnin. Ensi viikonloppuna on 12 tunnin juoksutapahtuma, missä nautiskelen viikonlopun. Eilen vietin lepopäivää ja kävin shindotunnilla. Se on niin rentouttavaa.
Tällaista minun työpaikallani kuulee
Taitaa osa porukasta olla aika energittömiä jo pari kymppisinä joten sattuisiko olemaan sellainen tapaus kyseessä.
Ei jatkuva työn tekeminen autuaaksi tee. Onneksi jotkut ovat havainneet, että helpommallakin saa ihan hyvän elämän.
Mä ajattelin että sä puhut noin +-30v naisista.
Mä olen 48 ja lenkkeilen päivittäin, siivoon, kokkaan leivon, teen pihahommia, harrastan maalausta yms.
Energiaa on vaikka kuinka
Mä ajattelin että sä puhut noin +-30v naisista.
Mä olen 48 ja lenkkeilen päivittäin, siivoon, kokkaan leivon, teen pihahommia, harrastan maalausta yms.
Energiaa on vaikka kuinka
Työ ja koulu yhdistelmä vie minulta mehut, päivät 6-21 ennenkuin pääsee kotiin, joten makaan mielelläni sohvalla viikonloppuna sen ajan mitä siivouksesta jää.
Korjaan, kolmen ihmisen otanta ja yksi niistä ei ole laiska =D =D
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 08:54"]
Kahden ihmisen otanta =D
[/quote]
2 esimerkkiä! En mä nyt joka ikistä laiskaa ihmistä nyt ala tässä luettelemaan =). ja nuo tehdyt/tekemättömät hommatkin on vain ESIMERKKEJÄ.
[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 08:51"]
Työ ja koulu yhdistelmä vie minulta mehut, päivät 6-21 ennenkuin pääsee kotiin, joten makaan mielelläni sohvalla viikonloppuna sen ajan mitä siivouksesta jää.
[/quote]
Tuon ymmärtääkin. Mutta jos käy vain töissä ja lapset on jo aikuisia onkin toinen juttu. Se ihmetyttää.
ap.
Mä olen 45 v ja mun selkä on niin sökö, etten voi tehdä enää juuri mitään. Olen varmaan tosi laiska.
Yleensä viinejä päivittäin lipittävät eivät jaksa tehdä mitään "ylimääräistä".
Mitä ajattelit asialle tehdä, ap? Muuta kuin haukkua. Nostit asian esille, joten jokin ratkaisun avain/ehdotus olisi paikallaan, eikä vain valitus ja voivottelu. Itse olet kunnossa luulisi sinun olevan tosi tyytyväinen, mutta päädytkin valittamaan.
Olen juuri tuollainen veltto 40 :), Kiva, että sinä jaksat painaa. Itse olen oppinut että levollakin on merkityksensä. Teen henkisesti kuormittavaa työtä, kotona hoidan kyllä arjen askareet ja pidän huolta siitä, että perheen arki pyyörii, mutta muuhun ei juurikaan ole aikaa eikä voimia varsinkaan näin syksyllä kun on pimeää. Elämäni on kuitenkin ihan hyvää ja olen siihen varsin tyytyväinen.
eikö sinulle riitä, että saat tästä vertailusta hyvän mielen? Miksi kalastelet vielä muiden kehuja? Aika törpöllä tavalla vielä, mollaamalla muita.
No vähäks olet hyvä ihminen.
Mä hoidan myös koko kodin, vauvan ja taaperon, raha-asiat, ison lauman hyötyeläimiä, käyn osa-aikatöissä ja treenaan aina kun mies ehtii vauvaa hoitamaan (koska hän on yhtä kiireinen). Meillä on iso remontti kesken ja mieskin yrittää treenata.
Mutta olenkin vain 30+.
Oikeasti ihmisillä on vain erilaiset prioriteetit elämälleen. Mulla esimerkiksi ei ole paljon minkäänlaista sosiaalista elämää, koska sille ei jää aikaa. Jossain vaiheessa haluan ottaa elämän rauhallisesti, kun saan nämä isommat kiireet nyt alta pois. Sitten aion vähän makailla kun talo on valmis, lapset hoidossa että voin levätä töissä, eläimetkin laitetaan pois varmaan jossain vaiheessa tai ainakin vähemmäksi. Odotan jo innolla!
Kyllä moni rauhoittuu iän myötä. Mutta toisaalta ei hötkyillä turhilla asioilla joten aikaansaatu lopputulos voi olla suurempi kuin nuoremmalla. Nuorempi ainakin tulee toimeen pienemmällä unen määrällä.
Jaa. Itse opiskelin uutta alaa niin että valmistuin 40 vuotiaana. Opiskelupaikka oli AMK ja suurin osa opiskelukavereista keveästi alle 30v.
Itselläni on mies ja kolmelasta ja olin puoliksi opintovapaalla, eli tein puolet normaalista työajasta iltaisin ja viikonloppuisin.
Nämä lapsettomat, ainakin puolet vielä sinkkuja, valittelivat miten opiskelu on liian rankkaa ja vaativaa, eivätkä millään jaksa tehdä kotitehtäviä ja itsenäisesti suoritetettavia kursseja. Mitenköjän minä jaksoin ja ehdin, kun piti hoitaa kotityöt lapsiperheessä ja vielä omakotitalon pihatöitä ja muuta siihen päälle, silti kotitehtävät tuli tehtyä ajallaan ja todistuskin oli luokan aivan parhaita, vaikka tein kyllä jonkin verran priorisointia, eli en ihan hirveästi panostanut joihinkin mielestänii vähemmän tätkeisiin kursseihin.
Enpä olisi uskonut, että nelikymppisellä on vielä noin huono itsetunto, että pitää toisia mollaamalla yrittää saada itselleen kehuja. Eikö miehesi huomioi sinua?
ap. vastaa. Nuo 2 oli vain esimerkkejä, mutta näitä vastaavia on suurin osa tuntemistani ihmisistä, ja vain muutama poikkeus on tehopakkaus joka tekee paljon kaikenlaista. Se että viikonloppuna tai muutenkin tekee paljon asioita, ei tarkoita mitään suorittamista. Jotkut kuulkaa ihan tykkää pihahommista, siitä saa raitista ilmaa ja hyötyliikuntaa. Minä tekisin kaikkea paljon enemmänkin, mutta vuorokaudessa aika ei riitä ja sohvalla makoilu on mun mielesta ajan haaskausta, koska maailmassa on niin paljon mielenkiitoisempaakin tekemistä. Näillä jaksamattomilla on yleensä jo isot lapset, joten pikkulapset ei selitä sitä energianpuutetta. Aikaa (ja rahaa) olis harrastaa ja tehdä mitää vaan, mutta kun ei mikään huvita. Minusta se on vähän surullista.
Normaalimpaa kai on olla laiska, ahkeruutta saa hävetä ja salailla ettei vaan anna ylimielistä kuvaa, surullista sekin.
ap.