Solukämpät eivät kelpaa suomalaisille opiskelijoille

Vierailija kirjoitti:

Joillakin nuorilla soluasuminen saattaisi oikeasti ehkäistä syrjäytymistä, kun ei voisi hautautua omaan yksiöön ilman sosiaalisia kontakteja ja tyyliin pelata tietokoneella yöt läpeensä.

Opiskelukaverini ei nähnyt kämppistään koko 2,5 vuoden aikana kertaakaan :D Poistui huoneestaan vain öisin ja kaverini hieman pelkäsi häntä. Huoneensa ikkunoissa tällä oli mustat verhot, ja ne oli aina kiinni. En sitten tiedä kävikö lomilla kotonaan. 

Nykyään kun kaikki opiskelu tapahtuu kotona, on hyvä olla kunnon koti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillakin nuorilla soluasuminen saattaisi oikeasti ehkäistä syrjäytymistä, kun ei voisi hautautua omaan yksiöön ilman sosiaalisia kontakteja ja tyyliin pelata tietokoneella yöt läpeensä.

Opiskelukaverini ei nähnyt kämppistään koko 2,5 vuoden aikana kertaakaan :D Poistui huoneestaan vain öisin ja kaverini hieman pelkäsi häntä. Huoneensa ikkunoissa tällä oli mustat verhot, ja ne oli aina kiinni. En sitten tiedä kävikö lomilla kotonaan. 

Joo uskomme tarinan 100%, että ei 2,5 vuoden aikana kertaakaan nähnyt.

Opiskeluaika on periaatteessa lyhyt, mutta kyllä ne vuodet on aika pitkiä, jos ei ole kunnollista kotia.

Sinänsä mielenkiintoinen ajatuskuvio, että yleensä myyjän on luotava sellainen tuote mitä asiakas haluaa ja mistä on valmis maksamaan, mutta opiskelijoiden asumisessa meneekin niin päin, että myyjä saa tarjota mitä haluaa ja asiakkaan on ostettava se tai on kermaperse.

Miksi Suomessa pitää kannatella näitä kermaperzeopiskelijoita. Monet asuvat pappa betalar asunnossa, mihin hakevat asumistuen, todella törkeää loizimizta. Monet kulkevat merkkilaukku kainalossa, käydään viihteellä ja kapakoissa, käydään ulkomaanmatkoilla, millä ihmeen rahalla........näitä kermakakkuopiskelijoita ei pitäisi tukea yhtään yhteiskunnan taholta, isi maksaa niin maksakoon sitten kaiken. Täysin moraalitonta touhua.

Solussa oppii jakamaan viinan ja huumesätkät.

Tämä on Yhdysvalloissa normi yliopistoissa.

Suomessa taas meno on sellaista että opiskelijoilla ei ole varaa jakaa niitä viinoja. On totuttu vetämään yksin kalsarikännejä. Taloustilanne ja ostovoima tekee päätöksen opiskelijan puolesta.

Amerikkalaisissa elokuvassahan on tuttua että pullo ja huumesätkä kiertää opiskelijakämpässä.

Kaikki joutuu in vault "rikokseen".

Usassahan on rikos juoda alle 21v alkoholia myös.

Eli se ylenpalttinen huumeiden käyttökään ei ole ainoa rike.

Sosiaalisesti tehdään yhdessä rikos solukämpässä, niin kaikki on syypäitä.

Suomalainen ei tälläiseen lähde. Ensinnäkin huumeet on luusereille ja viinat juodaan yksin.

Meillä ei ole sellaista lahtausmeininkiä että viedään koko porukalta maine, vaan jokainen töpeksii rehellisesti yksin ja ottaa yksin vastuun asioista.

Tässä on ero suomalaisen ja jenkkien välillä mitä opiskelukultuuriin tulee.

Jenkeissä on tosi mukavat kampukset, joilla voi hengailla ja käydä vain nukkumassa opiskelija-asunnossa. Suomessa yleensä ei ole mitään vastaavaa.

Soluasuminen on oikeasti ihan hirveää enkä ihmettele miksi kukaan ei sitä tahdo harrastaa. Hyvin on muistoissa vielä 2010-luvun alun solumeininki jossa kämppis pitää bileitä iltamyöhään, tuo poikaystävää yöksi, syö muiden ruoat jääkaapista, metelöi ja häiriköi muuten vaan, eikä HOASia hirveästi kiinnostanut tehdä asialle mitään. Muilla solussa asuneilla kavereilla oli samankaltaisia kokemuksia, hyvin harvassa olivat ne joille solukaverit olivat kuin toinen perhe joiden kanssa istuttiin iltaa, soitettiin kitaraa ja laulettiin yhteislauluja kuin missäkin elokuvassa. Sitä en vain ymmärrä miksi ei voida rakentaa niitä 15 neliön pikkuyksiö-opiskelijabokseja johonkin lähiöön vaan lisää yksiöitä ja "yhteisöasuntoja" keskusta-alueelle niin että varmasti kenelläkään ei ole varaa ilman sossun maksusitoumusta. Kyllä itse olisin riemusta kiljuen ottanut vaikka Malminkartanon perämetsissä olevan miniyksiön jos se olisi tarkoittanut että saa lukea tenttiin rauhassa ja käydä vessassa/suihkussa milloin tahtoo joutumatta velkavankeuteen. 

Vierailija kirjoitti:

Yleiseen asumistukeen vaikuttaa myös kämppisten tulot, joten eihän tuo soluasuminen toimi. Opuntotuen asumislisä oli paljon järkevämpi, koska silloin oli ihan yks lysti, millaiset tulot kämppiksillä oli. 

Ei vaikuta muiden tulot. Soluasunnossa on myös jokaisella oma vuokrasopimus.

Vierailija kirjoitti:

Yleiseen asumistukeen vaikuttaa myös kämppisten tulot, joten eihän tuo soluasuminen toimi. Opuntotuen asumislisä oli paljon järkevämpi, koska silloin oli ihan yks lysti, millaiset tulot kämppiksillä oli. 

Ei vaikuta, jos kämppiksillä on omat vuokrasopimukset.

Solukämpät on inhoittavia, koska usein alkoholia käytetään viikonloppuisin ja inhottaa kaikki seksikokeilut kaikkien kanssa ristiin.

Samaa sukupuolta olevien kanssa ja ryhmässä.

Ei oikein noudata konservatiivista normistoa.

Kyllä jokaisella pitäisi olla oma luukku. Hirveää kun homma liberalisoituu yleensä aina liikaa soluasunnoissa ja kommuuneissa.

Keskiluokka tavallaan olettaa että eletään ihmisiksi ja säästösyistä sitten odottaa että ihmiset ja varsinkin nuoret ihmiset eläisi ihmisiksi ryhmässä...

Ei se niin mene.

Kaikkea tapahtuu soluissa.

Haluatteko omille lapsille soluasumista? Siis te konservatiivisen elämän suosijat?

Meno on hirveän liberaalia solukämpissä. Se muuttuu luonnostaan sellaiseksi. Nuoret aikuiset ovat tavallaan leikkisiä lapsia vielä, mutta aikuisten vartaloissa.

Ei heillä ole vielä ymmärrystä toimia kypsästi.

Oma asunto opastaa siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut yksiöihin  haluavat sitten vapaille markkinoille kämppää etsimään ja itse maksamaan vuokraa. Vuokrataso tippuisi varmmaan jos opiskelijoiden ylenpalttisista tuista luovuttaisiin.

Et selkeästi ole koskaan ollut opiskelija.

Olen ollut mutta valmistuin jo yli 30 vutta sitten. Silloin asuttiin soluissa, mulla oli opiskelun loppuvaiheessa varaa vuokrata yksiö vapailta markkinoilta. Asumistuki oli siihen aikaan yksinäiseltä opiskelijalta n 400 markkaa/kk. Ne jotka perustivat opiskeluaikana myös perheen saivat säätiöltä perheasunnon jollaiseksi laskettiin yksiö tai kaksio. Kaksion saamiseksi piti tosin olla lapsia tai ainakin tulossa.

Millainen summa se 400mk/kk on nykyrahaan suhteutettuna? Entä nykyinen vs. silloinen palkkataso?

Palkkataso 1980-luvun puolivälissä oli markoissa suurin piirtein sama kuin euroissa nyt. Duunari 2000 mk, akateemisesti koulutettu keski-ikäinen 4000 mk ja ylöspäin.

Verot olivat työssäkäyvillä korkeammat kuin nyt. Ei ollut harvinaista että keskiluokan ammateissa meni  50% veroa tuloista.

Jos nyt muistan oikein niin opintotuki oli yksinäiselle max n 700/kk mutta siitä oli lainaa 300, ja pelkkä opintotuki johon siis kuului asumistuki oli luokkaa 400 mk, mutta vanhempien tulot alensivat sitä aina 25-vuotiaksi asti. Kesäajaksi ei saanut mitään tukea mistään vaan käytiin töissä.

Jotkut muut hyödykkeet olivat selvästi kalliimmat kuin nyt: Ruoka varsinkin liha- ja meijerituotteet, bensa, autoilu ylipäänsä, alkoholi, vaatteet. Halvempia kuin nykyisin olivat julkisen liikenteen liput ja elokuvissa käynti tai kahvi kahvilassa. Jos oikein rehellisiä ollaan niin myös tanssikapakassa käynti oli halvempaa kuin nykyisin, oluttuoppi maksoi paikasta riippuen 5-10 mk mutta rahaa säästyi nykymenoon verrattuna  siksi että ne menivät kiinni klo 24:00.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi opiskelijalla ei saa olla ihmisarvoisia asuinoloja? Ei solut ole mitään koteja kun tuntemattomien sottapyttyjen kanssa pitää jakaa tilansa. Ei työttömiä ja eläkeläisiä mihinkään soluihin laiteta, miksi opiskelijat pitäisi?

Tossa onkin ideaa. Työttömät, eläkeläiset ja asunnottomat pakotetaan sinne soluasuntoihin joihin kukaan ei halua. Win-win.

No sanotaan nyt näin, että kyllä perheetontä työtöntä, joka on saanut asumistukea tietyn ajan, voitaisiin velvoittaa halvempien asumismuotojen pariin. Ei nyt ensimmäisestä työttömyyspäivästä, mutta esim siinä kun ansiosidonnaisen saanti päättyy.

Siinä voisi sitten itse etsiä mieluisaa kämppistä, jotta saisi asumiskuluja alas. Monissa maailman suurissa kaupungeissa on ihan tavallista, että pienituloiset sinkutkin asuvat kimppakämpissä.

Taas huomaa ettei ihmiset tiedä yhtään mistään mitä puhuvat. Edelleenkin noissa vuokrissa mitä maksetaan on KATTO, mikä vaihtelee kaupungeittain. Eli jos katto on 400e sinä saat asumistukea, joka kattaa 80% tästä. Toki voit asua 500e maksavassa kämpässä, mutta asumistukea saat edelleen sen verran, kuin mitä saisit jos se olisi tuon 400e.

Ja? Nopeasti vilkaistuna HOASilta saa soluasunnon 205€/kk. Mikään ei pakotata ottamaan sitä 700€ vuokrayksiötä. Sitä paitsi 700€ yksiö (- asumistuen 80%)on aika naurettavaa rahanmenoa opiskelijana. Pelkkään asumiseen.

Missä HOASilla on noin halpa soluhuone? Omani maksoi lähes 300 euroa keskellä skutsia pitkän matkan päässä kampukselta ja tästä on lähes 10 vuotta aikaa, vuokrat ovat siitä luultavasti vielä nousseet. Tuollaiseen saa sen 240 euroa asumistukea ja opintotuesta (252,76 euroa) pitää vielä maksaa 60e päälle. Ei ihan hirveästi jää hupirahaa vaikka kuinka asuisi vaatimattomasti solussa. Ne jotka muuttavat niihin 700 euron yksiöihin ovat niitä jotka tienaavat itse rahansa käymällä töissä, näin tein lopulta itsekin solumenoon kyllästyttyäni. 

Muuta AP itse soluun jos on pakko, anna muiden ihmisten elää niinkuin haluavat ja parhaaksi näkevät. Kuvottaa nää samat aloitukset joka viikko. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi opiskelijalla ei saa olla ihmisarvoisia asuinoloja? Ei solut ole mitään koteja kun tuntemattomien sottapyttyjen kanssa pitää jakaa tilansa. Ei työttömiä ja eläkeläisiä mihinkään soluihin laiteta, miksi opiskelijat pitäisi?

Tossa onkin ideaa. Työttömät, eläkeläiset ja asunnottomat pakotetaan sinne soluasuntoihin joihin kukaan ei halua. Win-win.

No sanotaan nyt näin, että kyllä perheetontä työtöntä, joka on saanut asumistukea tietyn ajan, voitaisiin velvoittaa halvempien asumismuotojen pariin. Ei nyt ensimmäisestä työttömyyspäivästä, mutta esim siinä kun ansiosidonnaisen saanti päättyy.

Siinä voisi sitten itse etsiä mieluisaa kämppistä, jotta saisi asumiskuluja alas. Monissa maailman suurissa kaupungeissa on ihan tavallista, että pienituloiset sinkutkin asuvat kimppakämpissä.

Taas huomaa ettei ihmiset tiedä yhtään mistään mitä puhuvat. Edelleenkin noissa vuokrissa mitä maksetaan on KATTO, mikä vaihtelee kaupungeittain. Eli jos katto on 400e sinä saat asumistukea, joka kattaa 80% tästä. Toki voit asua 500e maksavassa kämpässä, mutta asumistukea saat edelleen sen verran, kuin mitä saisit jos se olisi tuon 400e.

Ja? Nopeasti vilkaistuna HOASilta saa soluasunnon 205€/kk. Mikään ei pakotata ottamaan sitä 700€ vuokrayksiötä. Sitä paitsi 700€ yksiö (- asumistuen 80%)on aika naurettavaa rahanmenoa opiskelijana. Pelkkään asumiseen.

Vuokrakatto taitaa olla Helsingissä joku 500 euroa yksinasuvalle. Eli asumistukea saa 700 e yksiöön 80% 500 eurosta eli 400 euroa. Se kolme sataa jää itse maksettavaksi muista tuloista. Jokainen voi lukea ne asumistuen määräytymisperusteet kelan sivuilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muut yksiöihin  haluavat sitten vapaille markkinoille kämppää etsimään ja itse maksamaan vuokraa. Vuokrataso tippuisi varmmaan jos opiskelijoiden ylenpalttisista tuista luovuttaisiin.

Et selkeästi ole koskaan ollut opiskelija.

Olen ollut mutta valmistuin jo yli 30 vutta sitten. Silloin asuttiin soluissa, mulla oli opiskelun loppuvaiheessa varaa vuokrata yksiö vapailta markkinoilta. Asumistuki oli siihen aikaan yksinäiseltä opiskelijalta n 400 markkaa/kk. Ne jotka perustivat opiskeluaikana myös perheen saivat säätiöltä perheasunnon jollaiseksi laskettiin yksiö tai kaksio. Kaksion saamiseksi piti tosin olla lapsia tai ainakin tulossa.

Minäkin asuin n. 30 vuotta sitten kolmen hengen solussa. En muista summia, mitä maksoi. Muuten, kuin että opintotuki ja asumistuki riitti juuri ja juuri vuokraan. Lainaa oli pakko ottaa ja heittää viikonloppukeikkaa.

Itse olin 19v, toinen 18v ja kolmas kolmikymppinen. Viikot vielä meni, vaikka sen 18 vuotiaan poikaystävä melkein asui hänen huoneessaan. Kolmikymppinen piti "kulttuuri-iltoja" viikonloppuisin keittiössä. Eli oli opettajaksi auskultoivia ystäviä ottamassa viiniä ja konjakkia ja polttelemassa sikaria hienosti eli metelöivät ja örvelsivät aamuyöhön. Loppuyö meni naimisen ryskettä kuunnellessa.

Vuoden jaksoin sitä ja onneksi löysin halvan 18 neliön yksiön, mihin riitti rahat, kun tein keikkahommia. Nautin siitä, että sain tulla kotiini tietäen, ettei siellä istu hiprakassa olevia opettajaksi kouluttautuvia kolmikymppisiä äijiä, jotka lipevästi kommentoivat ulkonäköäni ja kyttäsivät, kun tulin suihkusta. Ruokaa ei keittiöön voinut lainkaan mennä tekemään.

Oma lapseni asui vähän aikaa kahden hengen solussa. Kaveriksi sattui mielenterveysongelmista kärsivä, joka jätti astiat homehtumaan ja muutkin kuin pska persseeseen. Lopulta häntä ei näkynyt, mutta jätti kaikki kamat asuntoon haisemaan. Liekö nirhasi itsensä lopulta. Oli kuulemma tosi raskasta asua tällaisen tyypin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli solussa kämppiksenä nuori, joka todellakin lähinnä biletti. 18-vuotiaana pois vanhempien hoivista ja ilo irti. Baariin vähintään kolmena iltana viikossa, keskiviikon baarireissu venyi yleensä aamuun eikä tyttö tainnut koko aikana päästä torstaisin koululle. Viikonloppubiletyksen jäljiltä taisi mennä maanantaitkin nukkuessa. No, maaliskuussa äiskä ja iskä haki tytön kotiin kun opinnot jäi kesken.

Sehän se onkin, kun se on ihan täyttä arpapeliä millainen kämppis sieltä tulee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleiseen asumistukeen vaikuttaa myös kämppisten tulot, joten eihän tuo soluasuminen toimi. Opuntotuen asumislisä oli paljon järkevämpi, koska silloin oli ihan yks lysti, millaiset tulot kämppiksillä oli. 

Ei vaikuta, jos kämppiksillä on omat vuokrasopimukset.

kela laskee avopariksi, vaikka olisi erilliset sopparitkin. Tyttöni tästä taisteli, mutta avopari oli

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillakin nuorilla soluasuminen saattaisi oikeasti ehkäistä syrjäytymistä, kun ei voisi hautautua omaan yksiöön ilman sosiaalisia kontakteja ja tyyliin pelata tietokoneella yöt läpeensä.

Opiskelukaverini ei nähnyt kämppistään koko 2,5 vuoden aikana kertaakaan :D Poistui huoneestaan vain öisin ja kaverini hieman pelkäsi häntä. Huoneensa ikkunoissa tällä oli mustat verhot, ja ne oli aina kiinni. En sitten tiedä kävikö lomilla kotonaan. 

Tämä on muuten nykyään hyvin yleistä. Monella tosiaan näyttää olevan jokin romantisoitu ajatus soluasumisesta jonain ihanana yhteisöllisenä kokemuksena, kun totuus voi olla ettei ne kämppikset tule edes tervehtimään niistä poteroistaan, kun muutat sisään. Parempi tietenkin sekin on, että on omissa oloissaan viihtyvä kämppis, kuin jokin meluaja bilehile, mutta kyllä sekin on vähän ahdistavaa ja painostavaa, jos et koskaan tiedä onko kämppis edes kotona samaan aikaan kanssasi. Poikaystävälläni oli edellä mainitunlainen kämppis, joka kotiin tullessaan ei poistunut huoneestaan ainakaan niin, että olisimme huomanneet. En siis kuullut hänen käyvän koskaan edes vessassa!

Tuleehan tuommoisista vähän outo fiilis, etenkin kun sen paikan pitäisi nimenomaan olla oma koti. 

Minä asuin kahdessa eri solussa eri kämppiksien kanssa. Kumpaankin kämppään sattui sellaista porukkaa, että oli lähtenyt opiskelemaan eikä bilettämään. Joskus osuttiin yhtäaikaa keittiöön mutta silloinkin luimisteltiin äkkiä omiin nurkkiin takaisin. Emme olleet mitenkään tekemisissä toistemme kanssa, ja se sopi minulle hyvin. Olen vähän erakkomainen luonne. Asuminen oli halpaa ja ihan ok. Myöhemmin oli toki mukavaa muuttaa yksiöön, jossa sai olla ihan yksin rauhassa.