Lue keskustelun säännöt.
Solukämpät eivät kelpaa suomalaisille opiskelijoille
veronmaksajaraataja
18.09.2020 |
On se niin kiva asumistuella asua muiden piikkiin. Täysi munaus oli siirtää opiskelijat asumistuen piiriin. Kävin USA:ssa. Opiskelijat asuivat kimppakämpissä, pääosin kaksi opiskelijaa samassa huoneessa - rikkaat ja köyhät. Opinnot etenivät, kun lähes kaikki maksoi. Stipendijärjestelmä on, mutta jos ei opinnot maita, potku persuksiin tulee äkkiä. Täällä Sossulassa ei edes osata hävetä muiden piikkiin elämistä. Laiskuus ja velttous kukoistaa.
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin niiden jotka aloittavat opiskelun pitäisi tyytyä soluun tai kimppakämppään. Kämppiä välittävät säätiöt voisivat tietenkin katsoa millaista porukkaa samaan soluun laitetaan, esim periaatteella että samassa paikassa opiskelevat samaan soluun. Silloin saa kavereita ja parhaimmassa tapauksessa auttvat toisiaan opiskelussa.
Yksiöitä pitäisi säätiöiden jakaa vain opintojen loppuvaiheessa oleville esim gradua kirjoittaville, tai muille korkeintan teveydellisistä syistä.
Muut yksiöihin haluavat sitten vapaille markkinoille kämppää etsimään ja itse maksamaan vuokraa. Vuokrataso tippuisi varmmaan jos opiskelijoiden ylenpalttisista tuista luovuttaisiin.
Kyllä, kunhan sama tehtäisiin myös työttömille ja muille eläteille.
Opiskelijalla on valmistuttuaan, kun pääseee tyäöelämään mahdollisuus kohottaa elintasoaan. Opiskelija viettää kuitenkin suurimman osan ajastaan kaikenmaailman pippaloissa, ettei ole väliksi millainen kämppä. Soluasuminen kasvattaa sosiaalisiin taitoihin. Jos on niuho ettei halua asua solussa, niin kuvetta kaivamaan sitten.
Suurin osa asumistuen varassa kaupunkien yksiöissä asuvat ovat eläkeläisiä tai muita ikääntyneitä joita on kohdannut jokin onnettomuus: työttömyys, pitkäaikainen pysyvä sairaus, perhe-elämän karillemeno, ex-puolison väkivaltaisuus ja alkoholismi, huijauksen, varkauden tai muiden rikosten uhriksi joutuminen, ym. He eivät pysty enää kohottamaan elintasoaan.
Ihan samalla tavalla opiskelijoissakin on erilaisia ja eri tilanteissa olevia ihmisiä. Aivan turha leimata heitä, kuin asumistuella oleviakaan joksikin ressukoiksi ja huollettaviksi. En ymmärrä miksi aikuisia ihmisiä pitäisi kouluttaa sosiaalisiin taitoihin soluttamalla heitä. Aika alentuva suhtautuminen.
Alentuva? Ei vaan vastuullista varainhoitoa valtiolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi opiskelijalla ei saa olla ihmisarvoisia asuinoloja? Ei solut ole mitään koteja kun tuntemattomien sottapyttyjen kanssa pitää jakaa tilansa. Ei työttömiä ja eläkeläisiä mihinkään soluihin laiteta, miksi opiskelijat pitäisi?
Tossa onkin ideaa. Työttömät, eläkeläiset ja asunnottomat pakotetaan sinne soluasuntoihin joihin kukaan ei halua. Win-win.
No sanotaan nyt näin, että kyllä perheetontä työtöntä, joka on saanut asumistukea tietyn ajan, voitaisiin velvoittaa halvempien asumismuotojen pariin. Ei nyt ensimmäisestä työttömyyspäivästä, mutta esim siinä kun ansiosidonnaisen saanti päättyy.
Siinä voisi sitten itse etsiä mieluisaa kämppistä, jotta saisi asumiskuluja alas. Monissa maailman suurissa kaupungeissa on ihan tavallista, että pienituloiset sinkutkin asuvat kimppakämpissä.
Taas huomaa ettei ihmiset tiedä yhtään mistään mitä puhuvat. Edelleenkin noissa vuokrissa mitä maksetaan on KATTO, mikä vaihtelee kaupungeittain. Eli jos katto on 400e sinä saat asumistukea, joka kattaa 80% tästä. Toki voit asua 500e maksavassa kämpässä, mutta asumistukea saat edelleen sen verran, kuin mitä saisit jos se olisi tuon 400e.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei pysyisi pää kasassa jos joutuisin asumaan solussa. Introvertit ymmärtänee..
Mulle se taas nuorena opetti tärkeitä taitoja, kuten toisten huomioimista ja kotitöiden organisointia. Lisäksi esimerkiksi vuorokausirytmi pysyi kunnossa, kun ei voinut myöhään illalla häiritä kämppiksiä.
Osaan kyllä ottaa erittäin hyvin muut huomioon ja olenkin aina saanut kiitosta siitä. En ole tarvinnut kyseisen taidon opetteluun soluasuntoa. Mutta ymmärrän kyllä näkökantasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi opiskelijalla ei saa olla ihmisarvoisia asuinoloja? Ei solut ole mitään koteja kun tuntemattomien sottapyttyjen kanssa pitää jakaa tilansa. Ei työttömiä ja eläkeläisiä mihinkään soluihin laiteta, miksi opiskelijat pitäisi?
Tossa onkin ideaa. Työttömät, eläkeläiset ja asunnottomat pakotetaan sinne soluasuntoihin joihin kukaan ei halua. Win-win.
No sanotaan nyt näin, että kyllä perheetontä työtöntä, joka on saanut asumistukea tietyn ajan, voitaisiin velvoittaa halvempien asumismuotojen pariin. Ei nyt ensimmäisestä työttömyyspäivästä, mutta esim siinä kun ansiosidonnaisen saanti päättyy.
Siinä voisi sitten itse etsiä mieluisaa kämppistä, jotta saisi asumiskuluja alas. Monissa maailman suurissa kaupungeissa on ihan tavallista, että pienituloiset sinkutkin asuvat kimppakämpissä.
Taas huomaa ettei ihmiset tiedä yhtään mistään mitä puhuvat. Edelleenkin noissa vuokrissa mitä maksetaan on KATTO, mikä vaihtelee kaupungeittain. Eli jos katto on 400e sinä saat asumistukea, joka kattaa 80% tästä. Toki voit asua 500e maksavassa kämpässä, mutta asumistukea saat edelleen sen verran, kuin mitä saisit jos se olisi tuon 400e.
Ja? Nopeasti vilkaistuna HOASilta saa soluasunnon 205€/kk. Mikään ei pakotata ottamaan sitä 700€ vuokrayksiötä. Sitä paitsi 700€ yksiö (- asumistuen 80%)on aika naurettavaa rahanmenoa opiskelijana. Pelkkään asumiseen.
HOAS soluhuone maksoi iiihan Itä-Helsigissä joku 350 e / kk ja Nuorisosäätiön yksiö paljon paremmalla sijainnilla (kuului sähkö, vesi ja netti vuokraan) n. 450 e /kk.
Tietenkin muutin yksiöön kolmen kuukauden soluelon jälkeen.
Ei solussa kamalaa ollut vaan lähinnä ihan jees, toki minun kämppikseni olivat kivoja.
Mutta sain kyllä esim. valitusta telkkarin huudattamisesta, kun katsoin jotain jenkkisarjaa ilman tekstejä ja selvästi kuulossani on jotain vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin moni opiskelija ensinäkin on parisuhteessa, joten soluasuminen ei vaan toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin niiden jotka aloittavat opiskelun pitäisi tyytyä soluun tai kimppakämppään. Kämppiä välittävät säätiöt voisivat tietenkin katsoa millaista porukkaa samaan soluun laitetaan, esim periaatteella että samassa paikassa opiskelevat samaan soluun. Silloin saa kavereita ja parhaimmassa tapauksessa auttvat toisiaan opiskelussa.
Yksiöitä pitäisi säätiöiden jakaa vain opintojen loppuvaiheessa oleville esim gradua kirjoittaville, tai muille korkeintan teveydellisistä syistä.
Muut yksiöihin haluavat sitten vapaille markkinoille kämppää etsimään ja itse maksamaan vuokraa. Vuokrataso tippuisi varmmaan jos opiskelijoiden ylenpalttisista tuista luovuttaisiin.
Kyllä, kunhan sama tehtäisiin myös työttömille ja muille eläteille.
Opiskelijalla on valmistuttuaan, kun pääseee tyäöelämään mahdollisuus kohottaa elintasoaan. Opiskelija viettää kuitenkin suurimman osan ajastaan kaikenmaailman pippaloissa, ettei ole väliksi millainen kämppä. Soluasuminen kasvattaa sosiaalisiin taitoihin. Jos on niuho ettei halua asua solussa, niin kuvetta kaivamaan sitten.
Suurin osa asumistuen varassa kaupunkien yksiöissä asuvat ovat eläkeläisiä tai muita ikääntyneitä joita on kohdannut jokin onnettomuus: työttömyys, pitkäaikainen pysyvä sairaus, perhe-elämän karillemeno, ex-puolison väkivaltaisuus ja alkoholismi, huijauksen, varkauden tai muiden rikosten uhriksi joutuminen, ym. He eivät pysty enää kohottamaan elintasoaan.
Sunko mielestä opiskelijat ei ole ikinä kotona, vaan pippaloissa käymällä saavat paperit kouraan?
AMK-opintojen aikana en käynyt yhdistääkään bileissä ja maisteriopintojen aikana kerran. Ei se opiskelu ole biletystä, se on opiskelua (usein kotona) ja monella työssäkäyntiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvin moni opiskelija ensinäkin on parisuhteessa, joten soluasuminen ei vaan toimi.
Ai ei vai. Jostain syystä se on toiminut aiemmin.
Ei mulla kyllä asumistuen määrä edes muuttunut, kun muutin solusta edulliseen yksiöön...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin moni opiskelija ensinäkin on parisuhteessa, joten soluasuminen ei vaan toimi.
Ai ei vai. Jostain syystä se on toiminut aiemmin.
Ei avopari saa asua yhdessä soluhuoneessa. Ei todellakaan toimi.
Sitä paitsi osa opiskelee vanhemmalla iällä. Olen 27-vuotias opiskelija ja mieheni on 36-vuotias opiskelija. Meillä on kissa. Ei todellakaan voitaisi asua solussa vaikka se olisikin sallittua avoparin voimin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi opiskelijalla ei saa olla ihmisarvoisia asuinoloja? Ei solut ole mitään koteja kun tuntemattomien sottapyttyjen kanssa pitää jakaa tilansa. Ei työttömiä ja eläkeläisiä mihinkään soluihin laiteta, miksi opiskelijat pitäisi?
Tossa onkin ideaa. Työttömät, eläkeläiset ja asunnottomat pakotetaan sinne soluasuntoihin joihin kukaan ei halua. Win-win.
No sanotaan nyt näin, että kyllä perheetontä työtöntä, joka on saanut asumistukea tietyn ajan, voitaisiin velvoittaa halvempien asumismuotojen pariin. Ei nyt ensimmäisestä työttömyyspäivästä, mutta esim siinä kun ansiosidonnaisen saanti päättyy.
Siinä voisi sitten itse etsiä mieluisaa kämppistä, jotta saisi asumiskuluja alas. Monissa maailman suurissa kaupungeissa on ihan tavallista, että pienituloiset sinkutkin asuvat kimppakämpissä.
Taas huomaa ettei ihmiset tiedä yhtään mistään mitä puhuvat. Edelleenkin noissa vuokrissa mitä maksetaan on KATTO, mikä vaihtelee kaupungeittain. Eli jos katto on 400e sinä saat asumistukea, joka kattaa 80% tästä. Toki voit asua 500e maksavassa kämpässä, mutta asumistukea saat edelleen sen verran, kuin mitä saisit jos se olisi tuon 400e.
Niinno, kun niitä soluhuoneita tosiaan saa 200-300 euron hintaluokassa, pienillä paikoilla halvemmallakin, niin kyllä tuossa iso ero on tukien määrässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kimppakämpät ovat ihmisen sosiaaliselle elämälle miljoona kertaa paremmat kuin omassa kopissa yksin kökkiminen. Tietennkin jos on jo vakiintuneessa parisuhteessa opiskelemaan mennessä, kimppa-asuminen ei ehkä innosta.
Itsekin olen asunut kimpassa ulkomailla opiskellessani, ja jossain harjoitteluissa Suomessakin, ja siinä tutustuu kyllä ihmisiin ihan eri tavalla. Rahasta en tässä yhteydessä edes puhuisi.
rikkaiden ei tarvitse puhua rahasta. et sitten varmaan mitään tukiakaan hakenut asumiseesi kun sinulla riittää omaakin rahaa
Soluasuminen on ajatuksena vaikea ennenkuin sitä on kokeillut. Mutta useimpien mielestä lopulta ihan mukavaa, etenkin nuorena opiskelijana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asuin opiskelijana tuntemattoman kanssa solussa. Seinät olivat paperia ja kämppiksen sänkypuuhat kuuluivat todella hyvin huoneeseeni. Ei kaverustuttu ja kämppä ei todellakaan tuntunut kodilta. Ei tehnyt hyvää erakkoluonteelleni ja mt-ongelmille. Aloin voimaan paremmin muutettuani yksityiselle tuplasti kallimpaan yksiöön. En jatkossa menisi soluun kuin äärimmäisestä pakosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin moni opiskelija ensinäkin on parisuhteessa, joten soluasuminen ei vaan toimi.
Ai ei vai. Jostain syystä se on toiminut aiemmin.
Ei avopari saa asua yhdessä soluhuoneessa. Ei todellakaan toimi.
Sitä paitsi osa opiskelee vanhemmalla iällä. Olen 27-vuotias opiskelija ja mieheni on 36-vuotias opiskelija. Meillä on kissa. Ei todellakaan voitaisi asua solussa vaikka se olisikin sallittua avoparin voimin.
Tuleekohan tänne kohta joku fasisti sanomaan, että opiskelijoilta, työttömiltä, eläkeläisiltä ja muilta pienituloisilta pitää kieltää lemmikkien pitäminen...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei pysyisi pää kasassa jos joutuisin asumaan solussa. Introvertit ymmärtänee..
Mulle se taas nuorena opetti tärkeitä taitoja, kuten toisten huomioimista ja kotitöiden organisointia. Lisäksi esimerkiksi vuorokausirytmi pysyi kunnossa, kun ei voinut myöhään illalla häiritä kämppiksiä.
No ikävä kyllä se meni just toisin päin. Biletystä riitti, kun päästiin vanhempien verkkokalvojen ulottuvilta. Mitä kiltimpi tapaus sitä villimpää menoa. Motto: ilo irti, kerranhan tässä vain nuoria ollaan.
Yleensä noissa soluissa oli huonot äänieristeet, joten ihan kiva nauttia kämppiksen tai naapurin 150W poppivehkeistä ja biletyksestä. Isännöitsijää ei kiinnostanut vähääkään, kunhan asukkaat eivät laittaneet kämppää remppakuntoon. Silloin olisi säätiön businekset kärsineet. Homman nimi oli, jos ei kiinnosta, niin aina voit muuttaa pois. Tulijoita riittää. Suuria kasvukeskuksia riivaa krooninen asuntopula.
Siivoaminen ei kiinnostanut. Ei sitä täysikäinen enää opi, jos ei ole sitä tarvinnut kotonakaan tehdä. Nää soluasunnot imuroivat sen karseimman joukon opiskelijoista, ja oletus näytti olevan just se, että kun on niin naurettavan halpaa ja risaista, siellä saa meuhkata ja tehdä, mitä huvittaa. Moista elämää ei varmasti katsota hyvällä osaketalossa, eikä edes kunnan vuokratalossa.
Hirveitä paikkoja. Kumma, että moisia katsotaan vielä hyvällä, vaikka lasketaan julkisuudessa vitsejä neukkulan kommunalkoista. Krutsev pyrki jo 50-luvulla kommunalkoista eroon, koska ihmiset tarvitsevat yksityisyyttä. Ihmeellistä, että yksityisyyttä pidetään edelleen vuonna 2020 Suomessa ylellisyytenä.
En itsekkään haluaisi asua soluasunnossa kun tietää että ihmiset ovat niin erilaisia.Nykyään varsinkin kun luteet ja muut vaan lisääntyy kun on huolimattomia kämppiksiä yök.
Asun yksiössä ja keho aina rentoutuu kun kuulen, että naapuri lähtee ulos. Vihdoinkin rauhallista! Olen joka päivä kiitollinen, että meidän välillämme on edes jonkinlainen seinä.
Joillakin nuorilla soluasuminen saattaisi oikeasti ehkäistä syrjäytymistä, kun ei voisi hautautua omaan yksiöön ilman sosiaalisia kontakteja ja tyyliin pelata tietokoneella yöt läpeensä.
Ei saanut ennen tuota muutostakaan. Itse muutin helsinkiin opiskelemaan vuonna 2015 jolloin sai vain opiskelijan asumislisän joka taisi olla 200e/kk ja jo tuolloin oli vaikeaa saada yksiöitä alle 700e/kk. Että turha syytellä tätä uudistusta kalliista vuokratasosta.