Solukämpät eivät kelpaa suomalaisille opiskelijoille
On se niin kiva asumistuella asua muiden piikkiin. Täysi munaus oli siirtää opiskelijat asumistuen piiriin. Kävin USA:ssa. Opiskelijat asuivat kimppakämpissä, pääosin kaksi opiskelijaa samassa huoneessa - rikkaat ja köyhät. Opinnot etenivät, kun lähes kaikki maksoi. Stipendijärjestelmä on, mutta jos ei opinnot maita, potku persuksiin tulee äkkiä. Täällä Sossulassa ei edes osata hävetä muiden piikkiin elämistä. Laiskuus ja velttous kukoistaa.
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se aika koomista, että opiskelijoita varten rakennetaan hyville paikoille edullisia yksiöitä, koska solukämpissä eläminen olisi ihan kamalaa.
No jep. Ja monet haluavat nimenomaan noihin uusiin taloihin, asunto vanhemmista kohteista ei kelpaa. Ihan järjetöntä meininkiä rakentaa heitä varten uutta, kun muutenkin kasvukeskuksissa on paha asuntopula.
Asuntopulahan tietenkin helpottaa sillä, että ei rakenneta uutta...
Eiköhän kirjoittaja tarkoittanut sitä, että vanhat asunnot eivät kelpaa, vaan pitää olla uusi. Kasvattaa kuplaa entisestään.
Vanhat asunnot eivät kelpaa silloin, kun ne ovat soluja.
Miksi ne kelpasivat 20 vuotta sitten? Onko opiskelijista tullut siinä ajassa jotenkin hienompia?
Miksi savupirtti kelpasi muutama sata vuotta sitten? Onko ihmisistä tullut sen jälkeen jotenkin hienompia kun ei enää kelpaa? Pitäisikö opiskelijoiden asua puolijoukkuetaltassa oppilaitoksen pihalla, vai millä tuon narinan saisi loppumaan?
Jankkaat savupirtistä, kun itse puhuin millaista oli 20 vuotta sitten. Jokainen sukupolvi on pyrkinyt parantamaan itse omaa elintasoaan, ei asumaan opiskelijana upouudessa yksiössä paraatipaikalla. Yksin asuminen ei myöskään sosiaalista ihmisiä vaan eristää heitä entisestään muista.
Mulla ei pysyisi pää kasassa jos joutuisin asumaan solussa. Introvertit ymmärtänee..
Vierailija kirjoitti:
Ainakin niiden jotka aloittavat opiskelun pitäisi tyytyä soluun tai kimppakämppään. Kämppiä välittävät säätiöt voisivat tietenkin katsoa millaista porukkaa samaan soluun laitetaan, esim periaatteella että samassa paikassa opiskelevat samaan soluun. Silloin saa kavereita ja parhaimmassa tapauksessa auttvat toisiaan opiskelussa.
Yksiöitä pitäisi säätiöiden jakaa vain opintojen loppuvaiheessa oleville esim gradua kirjoittaville, tai muille korkeintan teveydellisistä syistä.
Muut yksiöihin haluavat sitten vapaille markkinoille kämppää etsimään ja itse maksamaan vuokraa. Vuokrataso tippuisi varmmaan jos opiskelijoiden ylenpalttisista tuista luovuttaisiin.
Minun mielestä opiskelijoiden asuntotuki ei ole ylenpalttista. Onhan määrätty kuntakohtaisesti mikä on se hyväksytty vuokra. Esim Turussa tämä on 390 e. Tästä kela maksaa 80% eli 312 e. Voit katsoa oikotieltä tai vuokraovesta montako asuntoa on tarjolla alle 400 e.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä suomalaiset eivät ole yhtä kivoja kämppiksiä kuin britit.
Miksi vihaat omaa kansaasi?
Kun on lähdetty ulkomaille opiskelemaan se soluasuminen on suomiopiskelijan mielestä niin siistii! On kansainvälistä, yhteisiä ruokahetkiä, bileitä ja kitaran rämpytystä. Some täynnä kimppakuvia.
Kun sama Siiri jää Suomeen opiskelemaan on pakko saada uusi asunto keskustasta parkkipaikalla. Uudet huonekalut, Marimekon kupit ja koira. Ihmeellistä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kelpaa, voi hankkia omilla rahoillaan asunnon. Veronmaksajien ei tarvitse noita "neitejä" palvella.
Juuri näin. Rahareikiä on valtiolla muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei pysyisi pää kasassa jos joutuisin asumaan solussa. Introvertit ymmärtänee..
Mulle se taas nuorena opetti tärkeitä taitoja, kuten toisten huomioimista ja kotitöiden organisointia. Lisäksi esimerkiksi vuorokausirytmi pysyi kunnossa, kun ei voinut myöhään illalla häiritä kämppiksiä.
Ei kelpaisi minulle, ja miksi pitäisikään, kun tuet riittävät yksiöönkin ja työssäkäyvällä jopa kaksioon? Voisi toimia sellaiselle opiskelijalle, joka muuttaa kotoa suunnilleen pelkkä reppu selässä, mutta itselläni on yli 15 000 euron omaisuus erilaisina harrastustavaroina ja kodin esineinä. En todellakaan luota tuntemattomaan niin paljon, että muuttaisin hänen kanssaan asuntoon, jossa en uskalla tuoda mitään omaisuutta tai kalusteita oman huoneeni ulkopuolelle, koska siellä pääsee vierailemaan kuka vain kenet kämppis sisään päästää. Lisäksi kotona pitäisi aina laittaa vaatteet päälle keittiöön tai vessaan mennessä, ja yhteisten tilojen osalta sa akärsiä, jos kämppis on sotkuinen tai toisaalta ylisiisti nalkuttaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin niiden jotka aloittavat opiskelun pitäisi tyytyä soluun tai kimppakämppään. Kämppiä välittävät säätiöt voisivat tietenkin katsoa millaista porukkaa samaan soluun laitetaan, esim periaatteella että samassa paikassa opiskelevat samaan soluun. Silloin saa kavereita ja parhaimmassa tapauksessa auttvat toisiaan opiskelussa.
Yksiöitä pitäisi säätiöiden jakaa vain opintojen loppuvaiheessa oleville esim gradua kirjoittaville, tai muille korkeintan teveydellisistä syistä.
Muut yksiöihin haluavat sitten vapaille markkinoille kämppää etsimään ja itse maksamaan vuokraa. Vuokrataso tippuisi varmmaan jos opiskelijoiden ylenpalttisista tuista luovuttaisiin.
Ylenpalttisista tuista :´D Opintoraha on 250e/kk, sillä ei makseta välttämättä edes asumistuen jälkeen jäävää omaa osuutta vuokrasta.
Ei se 250 € aiemminkaan ollut herkkua. Oli itse asiassa nippa nappa 200€ aiemmin. Ei ole tarkoituskaan, että sillä tuella "tienattaisiin". Asumistuen määrä on vuosittain 1,6 miljardia euroa ja opintorahan ja asumislisän määrä 490 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteensä siis 2,1 miljardia euroa. Kyllä tuohon summaan pitää puuttua, varsinkin asumistukeen. Se on tuplasti niin paljon kuin poliisin saama raha (800 miljoonaa euroa). Mielestäni se ei ole reilua.
Sillä tuella on tarkoitus kattaa välttämättömät elinkustannukset. Eikä se riitä kuin murto-osaan niistä. Ja sitten joku vatipää pitää opiskelijoiden tukia ylenpalttisina.
Vierailija kirjoitti:
Kun on lähdetty ulkomaille opiskelemaan se soluasuminen on suomiopiskelijan mielestä niin siistii! On kansainvälistä, yhteisiä ruokahetkiä, bileitä ja kitaran rämpytystä. Some täynnä kimppakuvia.
Kun sama Siiri jää Suomeen opiskelemaan on pakko saada uusi asunto keskustasta parkkipaikalla. Uudet huonekalut, Marimekon kupit ja koira. Ihmeellistä.
Jep ja ulkomailla solut ovat usein kaikin puolin heikompitasoisia kuin Suomessa. Esim. Britanniassa laitetaan myös tytöt ja pojat sekaisin asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin 80/90 -lukujen vaihteessa 15 hengen solussa kampuksella. Ensimmäiset pari vuotta vieläpä jakaen huoneen toisen kanssa. Kahdella huoneella oli aina yhteinen eteinen ja vessa. Keittiö , yhteinen oleskelutila ja suihkut oli käytävällä. Oli mukavaa. Oppi tuntemaan ihmisiä eri vuosikursseilta ja eri pääaineenlukijoita. Asukkaissa oli sekä naisia että miehiä. Pääsi hyvin sisään opiskelijaelämään ja aina oli joku jolta kysyä neuvoa ja tukea. Aika paljon tehtiin yhdessä juttuja . Esim. käytiin teatterissa, oopperassa ,elokuvissa, pidettiin "lauluiltoja" makkaraa paistaen notskilla jne jne. Mihinkään ei toki ollut pakko osallistua jos ei halunnut. Ylellisintä tässä systeemissä oli se, että siivooja kävi päivittäin siivoomassa ja siistimässä yhteiset tilat. Monet viihtyi näin valmistumiseen saakka. Osa ei kestänyt vaan muutti pois heti kun sai Hoasilta solukämpän.
Otaniemi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kelpaa, voi hankkia omilla rahoillaan asunnon. Veronmaksajien ei tarvitse noita "neitejä" palvella.
Juuri näin. Rahareikiä on valtiolla muutenkin.
Tulevaisuudessa rahareikiä on entistä enemmän, jos tehdään kouluttautumisesta mahdollista vain pappa betalar -porukalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin niiden jotka aloittavat opiskelun pitäisi tyytyä soluun tai kimppakämppään. Kämppiä välittävät säätiöt voisivat tietenkin katsoa millaista porukkaa samaan soluun laitetaan, esim periaatteella että samassa paikassa opiskelevat samaan soluun. Silloin saa kavereita ja parhaimmassa tapauksessa auttvat toisiaan opiskelussa.
Yksiöitä pitäisi säätiöiden jakaa vain opintojen loppuvaiheessa oleville esim gradua kirjoittaville, tai muille korkeintan teveydellisistä syistä.
Muut yksiöihin haluavat sitten vapaille markkinoille kämppää etsimään ja itse maksamaan vuokraa. Vuokrataso tippuisi varmmaan jos opiskelijoiden ylenpalttisista tuista luovuttaisiin.
Minun mielestä opiskelijoiden asuntotuki ei ole ylenpalttista. Onhan määrätty kuntakohtaisesti mikä on se hyväksytty vuokra. Esim Turussa tämä on 390 e. Tästä kela maksaa 80% eli 312 e. Voit katsoa oikotieltä tai vuokraovesta montako asuntoa on tarjolla alle 400 e.
Ja paljonko soluasuminen maksaa? Pointtihan koko keskustelussa on, että parikymmentä vuotta sitten koko asumistukeen meni valtiolla 800-900 miljoonaa euroa. tilastot löytyvät kelan sivuilta, siellä on eritelty kaikki saajaryhmät myös. Nykyään menee 1,6 miljardia (!!!) Kyllä tuosta pitää vähentää. Niin opiskelijoilla kuin muillakin.
Mikä siinä on teille ongelmana kun opiskelijoille solut ei kelpaa? Ovat sitten ilman asuntoa jos solu ei kelpaa, ei sen kummempaa. Itsekin ajoin 2*45km päivässä ekan kuukauden kun olisin heti saanut vain solun. Yksiö vapautui kk päästä.
Siirto asumistuen piiriin tosiaan on se varsinainen ongelma tässä. Saavat nykyään huomattavasti enemmän asumistukea kuin 10v sitten. Tämä tietenkin nostaa vuokria ja siitä kärsii kaikki. Asumistuki on maamme suurimpia ongelmia koska tekee asumisesta niin kallista.
Miksi opiskelijalla ei saa olla ihmisarvoisia asuinoloja? Ei solut ole mitään koteja kun tuntemattomien sottapyttyjen kanssa pitää jakaa tilansa. Ei työttömiä ja eläkeläisiä mihinkään soluihin laiteta, miksi opiskelijat pitäisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin niiden jotka aloittavat opiskelun pitäisi tyytyä soluun tai kimppakämppään. Kämppiä välittävät säätiöt voisivat tietenkin katsoa millaista porukkaa samaan soluun laitetaan, esim periaatteella että samassa paikassa opiskelevat samaan soluun. Silloin saa kavereita ja parhaimmassa tapauksessa auttvat toisiaan opiskelussa.
Yksiöitä pitäisi säätiöiden jakaa vain opintojen loppuvaiheessa oleville esim gradua kirjoittaville, tai muille korkeintan teveydellisistä syistä.
Muut yksiöihin haluavat sitten vapaille markkinoille kämppää etsimään ja itse maksamaan vuokraa. Vuokrataso tippuisi varmmaan jos opiskelijoiden ylenpalttisista tuista luovuttaisiin.
Minun mielestä opiskelijoiden asuntotuki ei ole ylenpalttista. Onhan määrätty kuntakohtaisesti mikä on se hyväksytty vuokra. Esim Turussa tämä on 390 e. Tästä kela maksaa 80% eli 312 e. Voit katsoa oikotieltä tai vuokraovesta montako asuntoa on tarjolla alle 400 e.
Muistaakseni silloin kun asumislisä kuului opintotukeen, sitä sai vuokraa vastaavan summan, mikäli vuokra oli tiettyä rajaa alempi. Mitään omavastuuta ei vähennetty. Nythän on niin 300 e solukämpän vuokradsta vähennetään parikymppiä sähkön suutta ja sitten kela maksaa siitä sen 80% eli 224. Loppu 76 euroa pitää maksaa siitä saamastaan opintotuesta jolloin elämiseen jää 174 e/kk
Mun opintotuki + asumislisä oli yhteensä 404 euroa, josta piti maksaa vuokrat, lääkkeet, ruoat, kaikki. Kovin ylenpalttista, sano. Kyllähän sitä varmasti ois voinut asua halvalla vaikka Kemissä, mutta kun opiskelemaani alaa ei opetettu koko Suomessa muualla kuin Turussa.
Kannatan soluasumista lämpimästi. Tutustuu ihmisiin ja kun moni vielä on ensimmäisessä omassa kodissaan, ehkä myös vieraalla paikkakunnalla, on se yhteisö tukena ja turvana.
Itsekin asuin 2000-luvun alkuvuosina solussa, jossa 10 huonetta jakoi keittiön ja oleskelutilat. 2 huonetta jakoi suihkun ja vessan. Hyvin toimi, oli mukavampia ja ikävämpiä kämppiksiä, mutta kokonaisuutena erittäin hyvät muistot. Omassa huoneessa sai myös olla rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi opiskelijalla ei saa olla ihmisarvoisia asuinoloja? Ei solut ole mitään koteja kun tuntemattomien sottapyttyjen kanssa pitää jakaa tilansa. Ei työttömiä ja eläkeläisiä mihinkään soluihin laiteta, miksi opiskelijat pitäisi?
Tossa onkin ideaa. Työttömät, eläkeläiset ja asunnottomat pakotetaan sinne soluasuntoihin joihin kukaan ei halua. Win-win.
Itse asuin 80/90 -lukujen vaihteessa 15 hengen solussa kampuksella. Ensimmäiset pari vuotta vieläpä jakaen huoneen toisen kanssa. Kahdella huoneella oli aina yhteinen eteinen ja vessa. Keittiö , yhteinen oleskelutila ja suihkut oli käytävällä. Oli mukavaa. Oppi tuntemaan ihmisiä eri vuosikursseilta ja eri pääaineenlukijoita. Asukkaissa oli sekä naisia että miehiä. Pääsi hyvin sisään opiskelijaelämään ja aina oli joku jolta kysyä neuvoa ja tukea. Aika paljon tehtiin yhdessä juttuja . Esim. käytiin teatterissa, oopperassa ,elokuvissa, pidettiin "lauluiltoja" makkaraa paistaen notskilla jne jne. Mihinkään ei toki ollut pakko osallistua jos ei halunnut. Ylellisintä tässä systeemissä oli se, että siivooja kävi päivittäin siivoomassa ja siistimässä yhteiset tilat. Monet viihtyi näin valmistumiseen saakka. Osa ei kestänyt vaan muutti pois heti kun sai Hoasilta solukämpän.