Ärsyttää, kun miehen muksu on meillä nykyään maanantai aamuun asti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaali ärsytyksen aihe aloittajalla. Kyllä minuakin vituttais jos joku miehen kakara entisestä suhteesta pyörisi meidän jaloissa :)

Sitten ei pidä ottaa puolisoksi ihmistä jolla on lapsia :)

Ettehän te näin kommentoivat ole niitä samoja, jotka toisaalla haukkuvat minut pataluhaksi jos kehtaan ilmoittaa että en tapaile miehiä joilla on lapsia?

N42

En minä ainakaan, koska se on ihan oikea tapa toimia. Toivon, että minutkin skipataan, jos ajatus lapsista ei kiinnosta tai ei kestä ajatusta siitä, että rakastan lapsiani enemmän kuin mitään tai ketään muuta.

Mitä sitä kummankaan aikaa tuhlaamaan.

Ihan totta, älkää menkö yhteen perheellisen kanssa jos ette voi hyväksyä sen ihmisen lapsia! Onpa kivaa olla tuollaisen idän lapsi, kun siellä asunnossa on joku korppikotka naama mutrulla, kun lapset häiritsevät hänen elämäänsä. On lapsettomiakin miehiä tarjolla! Joko koko paketti tai ei mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hanki oma asunto, jossa olet joka toinen vkl. Tai sitten opettelet rentoutumaan, vaikka kotona onkin lapsi. Niin me muutkin tehdään.

Minä en pysty rentoutumaan yhtään, kun miehen lapset ovst täällä.

Omistan ykain tämän asunnon, jossa myös mies asuu, joten miehen kyllä pitäisi hankkia oma kämpäänsä itselleen ja lapsilleen tapaamisia varten.

T. Eri kuin ap

Onko ne väkisin tunkeutuneet sinne sun asuntoon?

Ymmärrät varmasti, etteivät ole väkisin tunkeneet.

Aluksi luulin sopeutuvani, kun lapset käyvät vain joka toinen viikonloppu ja mies on ainoa mies, johon olen koko elämänl aikana rakastunut.

Vuosien mittaan yämä on köynyy vain vaikeammaksi koko ajan. En ole sopeutunut, vaan joka kerta tuntuu entistäkin vastenmielisemmältä.

Jos lapset käyvät teillä vain joka toinen viikonloppu, niin se on todella vähän. Jos siis saatte kaiken muun ajan olla kahdestaan. Teillä on yhteistä aikaa edelleen paljon.

Itse muutin yhteen ex-puolison kanssa, jolla oli lapsia. Heti yhteenmuuton jälkeen hän vähensi yhteisen lapsettoman aikamme puoleen entisestä, eikä kysynyt mielipidettäni ennakkoon. Aiemmin lapset olivat toisella vanhemmallaan joka toinen viikko to-ma, mutta tämä muuttuikin niin, että olivat enää pe-su. 

Toistan, teillä on yhteistä aikaa edelleen paljon.

En miehenä olisi päivääkään Ap:n kaltaisen naisen kanssa. Minua ei ärsytä naisen lapset mutta jos naista harmittaa omani, niin lähtee samantien.

Vierailija kirjoitti:

Ihan totta, älkää menkö yhteen perheellisen kanssa jos ette voi hyväksyä sen ihmisen lapsia! Onpa kivaa olla tuollaisen idän lapsi, kun siellä asunnossa on joku korppikotka naama mutrulla, kun lapset häiritsevät hänen elämäänsä. On lapsettomiakin miehiä tarjolla! Joko koko paketti tai ei mitään.

Lapset pilaavat parisuhteen. Jos sen tekevät usein jo yhteiset lapset, niin ei-yhteisten lasten kanssa tilanne on vielä huonompi.

Kärsi roikale.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaali ärsytyksen aihe aloittajalla. Kyllä minuakin vituttais jos joku miehen kakara entisestä suhteesta pyörisi meidän jaloissa :)

Sitten ei pidä ottaa puolisoksi ihmistä jolla on lapsia :)

Ettehän te näin kommentoivat ole niitä samoja, jotka toisaalla haukkuvat minut pataluhaksi jos kehtaan ilmoittaa että en tapaile miehiä joilla on lapsia?

N42

Jotkut varmaan on samoja :D

Minä olen nainen, ja minulla on yksi lapsi. Itse nostan hattua kaikille, jotka sanovat suoraan, että se on ongelma. En halua, että joku tuhlaa aikaansa minuun hampaat irvessä, ja tuhlaa samalla minun aikaani tietäen, että suhteemme ei voi koskaan toimia, koska minulla on jo lapsi.

Mutta monet lapsia hankkineet kokevat sen henkilökohtaisena loukkauksena, että maailmassa on sinkkuja, jotka eivät halua tapailla kuin lapsettomia. En ymmärrä heitä, miksi kukaan loukkaantuu siitä. Kaikilla on kriteerejä kumppania kohtaan. En minäkään tapaile ketä tahansa. Miksi lapset ovat jokin tabu, että sellaista "olethan lapseton" -kriteeriä ei saisi kumppaniehdokkaalle asettaa...

Lapset ovat isälle tai äidille ensimmäinen asia,jos ovat kunnon vanhempia,muu tulee vasta sitten.

Mitä tykkäisit,jos sulla olis lapsia,jotka olis sulla aina välillä ja välillä isällään.

Miehesi alkais pärmättää miksi tuo mukula on täällä kun haluan rentoutua.

Varmaan vetoaisit äitiyteesi.Samat tunteet isällä.

Olen saanut monet haukut Tinder-miehiltä kun olen antanut pakit sen takia, että heillä on pieniä lapsia. Ja nää miehet on olleet ikäluokassa 45-55v. Itse olen 48v ja omat lapset 18 ja 20v, vanhempi ei edes asu enää kotona. Kyllä nyt todellakin haluan viettää lapsivapaata elämää.

Minkä ikäisiä ne ap:n lapsepuolet ovat?

Vierailija kirjoitti:

Ap mainitsi rentoutumisen. Kakaran takia hän ei saa koko viikonloppuna mulkkua eli ei pääse rentoutumaan.

Tästähän siinä on oikeasti kyse. Lapset ovat seksintappajia. 

Minä käyn sunnuntai-iltaisin joogassa ja sitten tehdään syödään pizzaa tai tortillaa. Jos lapset ovat paikalla he osallistuvat kokkaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hanki oma asunto, jossa olet joka toinen vkl. Tai sitten opettelet rentoutumaan, vaikka kotona onkin lapsi. Niin me muutkin tehdään.

Minä en pysty rentoutumaan yhtään, kun miehen lapset ovst täällä.

Omistan ykain tämän asunnon, jossa myös mies asuu, joten miehen kyllä pitäisi hankkia oma kämpäänsä itselleen ja lapsilleen tapaamisia varten.

T. Eri kuin ap

Miksi tämä vastaus on saanut alapeukkuja?

Ihan kuin ap:n pitäisi lähteä omasta asunnostaan...?

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan totta, älkää menkö yhteen perheellisen kanssa jos ette voi hyväksyä sen ihmisen lapsia! Onpa kivaa olla tuollaisen idän lapsi, kun siellä asunnossa on joku korppikotka naama mutrulla, kun lapset häiritsevät hänen elämäänsä. On lapsettomiakin miehiä tarjolla! Joko koko paketti tai ei mitään.

Lapset pilaavat parisuhteen. Jos sen tekevät usein jo yhteiset lapset, niin ei-yhteisten lasten kanssa tilanne on vielä huonompi.

Aamen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hanki oma asunto, jossa olet joka toinen vkl. Tai sitten opettelet rentoutumaan, vaikka kotona onkin lapsi. Niin me muutkin tehdään.

Minä en pysty rentoutumaan yhtään, kun miehen lapset ovst täällä.

Omistan ykain tämän asunnon, jossa myös mies asuu, joten miehen kyllä pitäisi hankkia oma kämpäänsä itselleen ja lapsilleen tapaamisia varten.

T. Eri kuin ap

Onko ne väkisin tunkeutuneet sinne sun asuntoon?

Ymmärrät varmasti, etteivät ole väkisin tunkeneet.

Aluksi luulin sopeutuvani, kun lapset käyvät vain joka toinen viikonloppu ja mies on ainoa mies, johon olen koko elämänl aikana rakastunut.

Vuosien mittaan yämä on köynyy vain vaikeammaksi koko ajan. En ole sopeutunut, vaan joka kerta tuntuu entistäkin vastenmielisemmältä.

Tämä voisi olla minun kynästäni. Minäkin luulin, että sopeudun.

Olemme ratkaisseet asian niin, että vietän viikonlopun samoin kuin mies olisi poissa. Teen mitä haluan, ja koska liki aikuiset lapseni tarvitsevat minua vielä, ja ikääntyneet vanhempani tarvitsevat apua - niin pyhitän nuo viikonloput heille. Mies tekee lastensa kanssa, mitä haluaa.

Nauti vielä kun teillä yhteistä lapsivapaata noinkin paljon. Mies kun voi kysymättä sulta tehdä sellaisen ratkaisun, että lapsi muuttaa teille kokonaan ja sitten vasta onkin kivaa kun lapsen oma äiti alkaa perua tapaamisia..

Mun miesystävä halusi pitää omat asunnot että on lapsivapaata aikaa. Vietettiin sitä aina, kun lapsi oli isällään, eli pari yötä viikossa.

Lapsi kasvoi, ja hänellä on muut menot. Lakkasi olemasta yöt isällään. Nyt miestä harmittaa, kun ei ole sitä yhteistä aikaa. Olisi, jos hän olisi pystynyt asumaan meidän kanssa. Ihan aina ei voi ottaa rusinoita pullasta.

En ihan ymmärrä, miksi täällä hyökätään lapsettomien kimppuun tyyliin "jos et kestä lapsiperhe-elämää, älä ota lapsellista puolisoa". Kuten täälläkin on ilmennyt, mikään pakko ei ole yhteen muuttaa, jolloin lapseton saa tarvitsemaansa lapsetonta aikaa, eivätkä lapset ja parisuhde tällöin kärsi. Voi sitä silti olla mukana puolisonsa lasten elämässä, jos kuitenkin jonkun verran lapsiaikaa pystyy ja haluaa viettää, omien rajojensa mukaisesti (kuten itse).

Ymmärrän kyllä jos sopimus ensin oli, että lapsi menee äidilleen sunnuntaina. Yksipuolisesti muutettu sopimus on ärsyttävää jos siitä ei ole keskusteltu aloittajan kanssa.

Miksi on muutettu niin, että lapsi on maanantaihin saakka? Onko mies keskustellut siitä kanssasi?

Uusperheessä on erittäin tärkeätä, että asiat keskustellaan jos tulee esimerkiksi lasten tapaamisiin muutoksia eikä vain niin, että joko asia hoidetaan ilmoitusluonteisesti tai jätetä kokonaan kertomatta uudelle kumppanille. Oli se uusi kumppani mies tai nainen.

Vielä tärkeämpää jos asutaan uuden kumppanin asunnossa.

Ei ole lapsenvihaaja jos tuntee itsensä ohitetuksi ja loukkaantuu siitä. Kenenkään rajoja ei saa ylittää, ei sen uuden kumppankaan. Vaikka ne entiset olisivatkin ja usein ovatkin sitä mieltä, että uusi kumppani ei ole edes ihminenkään.