Odotan esikoistani. Tarvitseeko minun lukea lasten kasvatuksesta

Eihän kukaan enää lue tai suosittele Anna Wahlgrenin lapsikirjaa, eihän!!!

Ei tietenkään ole pakko, mutta varmasti oppaista saa hyviä vinkkejä. Jos sinulla ei ole kokemusta lapsista ollenkaan, kannattaa ehkä aloittaa jostain vauvanhoito-opuksista. Kasvatuasiat tulevat ajankohtaisiksi vähän myöhemmin. 

Jonkin verran kannattaa lukea. Tieto lisää ymmärrystä. Voi myös olla, että itsellä on jotain virheellisiä/haitallisia käsityksiä, joita ei tajua kyseenalaistaa, jollei jostain saa muuta tietoa. Mutta ei todellakaan kannata uskoa kaikkea, eikä kaikkea soveltaa omaan lapseen. Eli kannattaa lukea, mutta miettiä itse, mikä on kirjoista luetun merkitys. Terve järki ja vähän kriittinen asenne lukemiseen mukaan. Ei kukaan asiantuntija kaikkea tiedä tai ole aina oikeassa( vaikka monissa lastenkasvatusoppaissa kirjoittaja itse näyttää niin uskovan).

Jari Sinkkosta suosittelen sinulle. On varsin tervejärkinen. "Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun" vaikka on hyvä.

Imetysopas kannattaa lukea ennen synnytystä, koska synnytyksen jälkeen pitäisi tiedon olla heti hallussa, etkä sitten vauvan kanssa ehkä ehdi samalla tavalla  uppoutua oppaan lukemiseen. Saattaahan imettäminen lähteä hienosti käyntiin ilman mitään oppaitakin, mutta jos tulee hankaluuksia, on paljon helpompaa, kun on muistissa vähän vinkkejä, miten niistä voi selvitä.

Kasvatusoppaita, no, vauvalehden jutut riittivät minulle :) Niin ja luin yhden Jari Sinkkosen kirjan poikien kasvatuksesta, se oli avartava. Minulla ei ole veljiä ja odotin poikaa, joten halusin vähän lukea minulle tuntemattomasta poikien maailmasta etukäteen. Kirja oli kiva ja siitä oli hyötyä, en nyt harmi kyllä muista enää sen nimeä.

Eikä muuten kannata väheksyä nettikeskustelujakaan. Niistä usein löytää ihmisiä, joilla ollut samanlaisia ongelmia/kokemuksia/ihmeteltäviä asioita, ja voi hyvinkin saada hyviä vinkkejä. Tai vaikka ihan mahdollisuuden suhteuttaa omaa ongelmaansa; huomaa vaikka että tietty ongelma on lapsilla varsin tavallinen ja usein häviää ajan kanssa.

Voihan sitä lukea pari kasvatuskirjaa ihan mielenkiinnosta ja samalla ehkä vähän miettien että minkälainen tapa ja näkemys vastaa sitä omaa mielikuvaa siitä miten haluaa lapsensa kasvattaa.

Mä luen paljon kasvatuskirjoja ja mua ärsyttää monien näkemys siitä, että lapset sit kasvatetaan joidenkin "oppien" mukaan jos vanhempi lukee kasvatuskirjallisuutta. Että mä juoksisin aina äkkiä lukemaan kirjasta mitä pitää tehdä tai vastaavaa.. Ei siis pidä paikkaansa, oon lukenut mielestäni hyviä ja huonoja lapsiaiheisia kirjoja ja kaikista saa jotain ajattelemisen aihetta, kunhan niitä ei lue niin että tämä kirja kertoo mitä minun pitää tehdä kasvattaakseni lapseni täydellisesti.

Tuon aikaisemmin mainitun Sinkkosen lisäksi Keijo Tahkokallio on sellainen, jolla on jalat maassa ja järki päässä.

Jos päädyt tutustumaan joihinkin kirjoihin, niin voin suositella Sinkkosen ja Keijo Tahkokallion kirjoja. Liisa Keltikangas-Järvinen on kans ihan ehdoton. Searsien Kiintymysvanhemmuuden kirja, vaikka ei kiintymysvanhemmuus itsessään kiinnostaisi niin siinä on hyviä oivalluksia (ja eiks se joku Kardashiankin sitä hehkuttanut :D). Malla Rautaparran kirjat on kans tosi hyviä! Ja Katerina Janouchin. Raisa Cacciatoren Kiukkukirja.

Evoluutiobiologin näkemyksiä on kirjassa Tiina Kaitaniemi: Luonnollinen lapsuus.

Osa kirjoista käsittelee myös raskautta ja synnytystä.

Teen ensimmäistä kertaa pullaa. Tarvitsenko ohjeita? Suosittelen.