Lue keskustelun säännöt.
Miksi nykyajan nuoret (aikuiset) kaikki psyykkisesti niin hajalla?
17.09.2020 |
Näin viisikymppisenä en voi kuin ihmetellä miten on niin paljon nuoria aikuisia, jotka on kaikki ihan hajalla psyykkisesti. Tai sitten itsellä on huonoa tuuria näiden kanssa. Työpaikalla jossa on useampia 25-35 -vuotiaita niin KAIKKI ne on terapiassa, mielialalääkityksellä, kokevat ahdistuneisuutta tai paniikkihäiriöivät. Missä vaiheessa tää materiaali on mennyt näin heikoksi??
Kommentit (371)
Jätä nuoriso rauhaan. Sillä on muutenkin ihan tarpeeksi hommaa nykyään, kuten kohdata kaikki ne möröt, jotka piilotettiin maton alle edellisten sukupolvien aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei aineksessa lähtökohtaisesti ole mitään vikaa, ei ainakaan sen enempää kuin meissä viisikymppisissäkään. Nykynuorilla vaan on opiskelu- ja työpaineiden lisäksi myös vapaa-ajan paineet. Ulkonäön pitää olla täydellinen, ei vain kasvot, vaan koko kroppa, ja sen eteen pitää tehdä töitä, ja raportoida se someen. Pitää olla trendikkäitä harrastuksia ja muuta fiiniä tekemistä, ja niistä pitää saada edustavia kuvia someen. Elämä on yhtä valvottua suorittamista siitä, kun aamulla heräät, siihen, kun iltayöstä kesken somettamisen nukahdat.
Vierailija kirjoitti:
Ei aineksessa lähtökohtaisesti ole mitään vikaa, ei ainakaan sen enempää kuin meissä viisikymppisissäkään. Nykynuorilla vaan on opiskelu- ja työpaineiden lisäksi myös vapaa-ajan paineet. Ulkonäön pitää olla täydellinen, ei vain kasvot, vaan koko kroppa, ja sen eteen pitää tehdä töitä, ja raportoida se someen. Pitää olla trendikkäitä harrastuksia ja muuta fiiniä tekemistä, ja niistä pitää saada edustavia kuvia someen. Elämä on yhtä valvottua suorittamista siitä, kun aamulla heräät, siihen, kun iltayöstä kesken somettamisen nukahdat.
Ja kaiken tämän keskellä pitäisi vielä pelastaa maailma.
Ei sitä yhtään ihmettele kun miettii millä henkisillä lahjoilla meidät ja meidän vanhemmat on monesti varustettu. Valitettavan yleinen näky Suomessa on aikuisen ulkokuoressa oleva pikkulapsi. Kaikki voi muuten olla ulkoisesti ok, mutta henkinen kasvu on jäänyt enemmän tai vähemmän puolitiehen. Sitten juodaan tolkuttomasti alkoholia, puretaan puutteelliset henkiset taidot lapsellisen rähinään ja niin edelleen. Liian monesti myös puhutaan kasvatuksesta ja kurinpidosta asiayhteyksissä, joissa pitäisi puhua henkisestä ja/tai fyysisestä väkivallasta.
Reilu kolmekymppisen näkökulmasta yhteiskuntamme näyttää henkiseltä kantilta katsottuna kollektiiviselta ja massiiviselta laiminlyönniltä. Sen sijaan, että etenkään vanhemmat sukupolvet olisivat toimineet kuin selkärankaa ja vastuullisuutta omaavat aikuiset toimivat, eli hakeutuneet hoitoon ja korjanneet henkisiä arpiaan, loka on kaadettu heikompien, hyvin usein lasten ja nuorten, niskaan ja kaiken huipuksi ne, jotka ovat hakeutuneet psykiatriseen hoitoon, on leimattu hulluiksi. Tältä osin vasta 2000-luvun kuluminen on tuonut positiivista muutosta.
Pari vuotta sitten sairastuin masennukseen mummon kuoltua ratkaisevalla hetkellä, kotoa opiskeleman muuttaessa. Liikaa myllerrystä lapsesta asti murskatulle mielelle. Isä paikalla, muttei läsnä. Äiti, joka teki lapsia isän mieliksi ja lähti sitten takaisin painamaan uraa ja purki aggression henkisenä väkivaltana helppoon uhriin. Mielestään liian herkkään tyttöön. Pitäähän se koulia, että kestää oikeaa elämää. No ei tullut vähättelemällä ja haukkumalla tervettä itsetuntoa lapselle. Veli pusersi omissa tuskissaan. Ahdistuneena "poikkeavasta" seksuaalisuudestaan ja purki vihaa ja epävarmuuttaan perheeseen. Halusin olla näkymätön kodissa, joka on täynnä vihaa ja välinpitämättömyyttä.
Nyt pitäisi nostaa itseään esille työnhakijana. Vaatii vltavia ponnistuksia jokaisen "Kiitos, mutta ei kiitos."-vastauksen jälkeen yrittää uudelleen. Niistä kymmenistä, sadoista hakijoista et koskaan ole se, jota pyydetään. Tämä toistuu joka kerta uudelleen.
Deittailua en uskalla edes aloittaa. En luota kehenkään. Hyväksikäyttäjiä, opportunisteja, valehtelijoita kaikkialla. Kehoani on haukuttu niin paljon lapsesta asti. Milloin olin läski, milloin liian laiha. Koskaan en sopiva, että kukaan rakastaisi.
Laatikko on aina liian pieni, enkä millään enää leikkaisi lihaani tai katkoisi luitani siihen mahtuakseni. Otan vapauteni paeta eskapismiin, someen, peleihin ja kirjoihin, koska siellä on paikka, jossa saa olla rauhassa ilon ja onnen lämmössä. - N23
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pullamössöys on varmaan yksi suurimmista ongelmista... kun lapsia varjellaan lapsesta saakka ihan kaikilta pettymyksiltä ja vaivannäöltä ja annetaan kaikki materia ilmaiseksi, niin se kova maailma iskee jossain vaiheessa päin pläsiä.
Vierailija kirjoitti:
Kotonani muuten läpsittiin ja vähän enemmän ja muistettiin kyllä kertoa, että mikään ei riitä. Ei ehkäissyt mt-ongelmia.
Eihän tässä kukaan mistään läpsimisestä, väkivallasta tai vähättelystä ole puhunut, vaan siitä että lapselle voi opettaa että kaikki ei tule ilmaiseksi ja että elämään kuuluu myös pettymykset. Rahaa vastaan joutuisi tekemään kotitöitä, aina ei saa valita itse mitä sattuu huvittamaan syödä, kaikkea ei osteta mitä lapsi haluaa jne. Jos haluaa harrastaa niin voi itse kulkea harrastuksissa. Mikään ym. asioista ei riko lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulkekaa se netti, tai ainakin somealustat, niin elämä helpottaa kummasti.
Mulla ei ole mitään painetta ulkonäön, kodin, matkustelun, hyvältä näyttämisen tmv. suhteen, koska en roiku koko ajan somessa vertailemassa omaa elämääni muihin, minulla ei ole someprofiilia missään.
Some ei tuo mitään, mitä ilman ei pärjäisi, siellä ei ole mitään hyvää eikä hyödyllistä. Varjopuolia senkin edestä.
Juuri näin!
Netti kiinni heti, kun ei sitä tarvitse. Mielenterveyden parantamisen yksi tärkeimpiä askeleita.
Hyvää joulua! <3 :)
Uskon että se liittyy siihen että vanhemmat on lellineet lapsensa piloille. Kuskataan lapsia vielä teini-iässä harrastuksiin, vaaditaan jo tarha-ikäisille ”yksilöllistä” kasvatusta. Tehdään voileivät valmiiksi kouluikäisille, ei kielletä lasta ettei vaan tule paha mieli. Sitten kun pitäisi astua aikuiselämään niin huomataan ettei se äiti ja isä olekaan siellä tekemässä kaiken sun puolesta. Stressihän siitä tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen kaikki oli yksinkertaisempaa ja eteni pakollisten kuvioiden sanelemana, ei vapaiden valintojen. Toisaalta eipä tunnettu käsitettä mielenterveysongelmatkaan.
Jos nuorilla ois yhtään jotain ulkonäköön liittyviä paineita, ei ne ois nuin lihavia ja huonossa kunnossa jo tuossa iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempi sukupolvi salasi ongelmansa enemmän. Minulle ei sovi nykyinenkään tyyli, että pitäisi olla ihan auki kaikille.
Vierailija kirjoitti:
No itse voin näin 21-vuotiaan näkökulmasta kertoa mikä itsellä painaa. En ole ainakaan toistaiseksi lääkityksellä enkä toivottavasti siihen joudukaan.
Lapsesta asti on ollut yleisajatus että pitää pyrkiä mahdollisimman korkealle. Duunariperheestä tulen, mutta äiti teki harvinaisen selväksi että amikseen et saa mennä ja lukio on käytävä. Mollasi kun päädyin hakemaan sairaanhoitajaksi yliopiston sijaan. Yliopisto ei tarjonnut sellaista alaa jonne olisi mahdollista näillä aivoilla päästä ja se olisi samaan aikaan kiinnostava.
Peruskoulussa olin koulukiusattu johon ei koskaan puututtu. Jouduin kärsimään siitä yksin ja se tänä päivänäkin vaikuttaa ihmissuhteiden luomisessa —> en luota kehenkään ja odotan vain sitä että koska minut taas jätetään yksin.
Taloudellinen tilanne on opiskelijana huono, tuli myös paljon taloudellisia takapakkeja mitkä vaikuttaa edelleen. Tiedän myös että se oma taloudellinen tila tulee aina olemaan huono, sillä tällä alalla ei palkat tule koskaan olemaan isoja. Tulen todennäköisesti myös vetämään töissä itseni piippuun.
Tuntuu kaikin tavoin että kaikki omassa tilanteessa on täysin omaa syytä. On oma vika etten ole tarpeeksi älykäs esim. lääkikseen. Olen liian huono ihminen joten ansaitsen yksin jäämisen jne.
Tuosta puuttuu paljon mutta itse koen että elämä on yhtä suorittamista ja kaikki on oma vikasi. Pahinta on se että yleisesti sinua myös syyllistetään kaikesta. Juu, en kokenut -90 luvun lamaa, mutta eihän sitä tiedä mihin tämän Koronan takia vielä koko maailman talous joutuu.
Työpaikkojen saanti on tiukassa jo nyt ellet ole sattumoisin alalla jossa on huutava pula työntekijöistä.
Tuo syylistäminen lähtee sinun omasta päästäsi. Ei kukaan sinua mistää syyllistä, olet vain oppinut tuollaisen vääränlaisen ajattelumallin jostakin. Mediaa ei kannata ainakaan uskoa, se yrittää vain lietoa vihaa ja pelkoa, jolle ei ole rationaalisia perusteita. se on vain puhdasta kiusaamista.
Toivottavasti löydä vielä elämääsi ihmisiä, jotka ovat positiivisia ja kannustavia.
Hyvää joulua <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No itse voin näin 21-vuotiaan näkökulmasta kertoa mikä itsellä painaa. En ole ainakaan toistaiseksi lääkityksellä enkä toivottavasti siihen joudukaan.
Lapsesta asti on ollut yleisajatus että pitää pyrkiä mahdollisimman korkealle. Duunariperheestä tulen, mutta äiti teki harvinaisen selväksi että amikseen et saa mennä ja lukio on käytävä. Mollasi kun päädyin hakemaan sairaanhoitajaksi yliopiston sijaan. Yliopisto ei tarjonnut sellaista alaa jonne olisi mahdollista näillä aivoilla päästä ja se olisi samaan aikaan kiinnostava.
Peruskoulussa olin koulukiusattu johon ei koskaan puututtu. Jouduin kärsimään siitä yksin ja se tänä päivänäkin vaikuttaa ihmissuhteiden luomisessa —> en luota kehenkään ja odotan vain sitä että koska minut taas jätetään yksin.
Taloudellinen tilanne on opiskelijana huono, tuli myös paljon taloudellisia takapakkeja mitkä vaikuttaa edelleen. Tiedän myös että se oma taloudellinen tila tulee aina olemaan huono, sillä tällä alalla ei palkat tule koskaan olemaan isoja. Tulen todennäköisesti myös vetämään töissä itseni piippuun.
Tuntuu kaikin tavoin että kaikki omassa tilanteessa on täysin omaa syytä. On oma vika etten ole tarpeeksi älykäs esim. lääkikseen. Olen liian huono ihminen joten ansaitsen yksin jäämisen jne.
Tuosta puuttuu paljon mutta itse koen että elämä on yhtä suorittamista ja kaikki on oma vikasi. Pahinta on se että yleisesti sinua myös syyllistetään kaikesta. Juu, en kokenut -90 luvun lamaa, mutta eihän sitä tiedä mihin tämän Koronan takia vielä koko maailman talous joutuu.
Työpaikkojen saanti on tiukassa jo nyt ellet ole sattumoisin alalla jossa on huutava pula työntekijöistä.
Tuo syylistäminen lähtee sinun omasta päästäsi. Ei kukaan sinua mistää syyllistä, olet vain oppinut tuollaisen vääränlaisen ajattelumallin jostakin. Mediaa ei kannata ainakaan uskoa, se yrittää vain lietoa vihaa ja pelkoa, jolle ei ole rationaalisia perusteita. se on vain puhdasta kiusaamista.
Toivottavasti löydä vielä elämääsi ihmisiä, jotka ovat positiivisia ja kannustavia.
Hyvää joulua <3
Surullista, että syrjäytyneet ovat melkein kokonaan somen armoilla, kun heillä ei ole välittäviä ihmisiä ympärillään. Ei ihme että todellisuuden taju horjuu, kun horjuu jo ihan tavan tallaajillakin.
Nimimerkki; rakastettu on oikea nimesi ja tulee nimenäsi olemaan.
Liika masturbointi tuhoaa aivot. Välittäjäainet pitoisuudet aivoissa laskevat ja ihmiset ovat entistä herkempiä kaikelle. Jokainen voi kokeilla pidättäytyä näistä leikeistä muutamaksi päiväksi ja yleensä olo on paljon pirteämpi. En halua tässä nyt tuomita tätä toimintaa mutta kohtuus kaikessa :)
"missä vaiheessä tää materiaali on menny näin heikoksi"
No siinä vaiheessa kuin ihmisistä alettiin puhua materiaalina ja heikkoina (kun kokevat normaaleja inhimillisiä tunteita).
"Materiaali" ei ole mennyt heikoksi. Ihmiset eivät ole mystisesti vaan muuttuneen huonommiksi parissa muutamassa vuosikymmenessä.
Ihmiset. Siis ihmiset, ei mitkään materiaalit, ovat ihan yhtä heikkoja tai vahvoja mitä sata vuotta sittenkin.
Edellisten sukupolvien lastensa päälle p4 skannukset on nykyajan "materiaaleilla" niskassaan kannettavana, kun ne entis ajan "materiaalit" eivät "vahvempina" viitsineet hoitaa päävikojaan, koska se olisi ollut häpeäksi.
Näillä nykyajan "materiaaleilla" on tässä vanhempiensa skeidan kantajina lisäksi sellaisia taakkoja, kuin ihan mielipuoliseksi mennyt työelämä ja vaatimukset.
Vierailija kirjoitti:
Kuka lienee kasvattanut nämä lapsukaiset? Mikä sukupolvi on jättänyt jälkeensä terapian tarpeessa olevia nuoria aikuisia? Mikä meni pieleen? Osaatko kertoa.
ruumiillisen kurittamisen kieltäminen
Kiitos kukkahattutädeille jotka pakottavat lapsia kysenalaistaa omaa sukupuolta. Tämä on jo Frankestein tasoa!!
Näin saadaan lapsista sekoja kun pelataan luonnon kustannuksella.
Suomessa jenkki kulttuuri on sekoittanut kaiken. Miksi Suomi ei olisi voinut pysyä europpalaisena??
Nyt ihannoidaan huu meita, oikestolaisia, rahaa, kardashianit, verkkarijuntti muotia jne...
Karmeeta kattoo nuoret siellä Kampissa Taco Bell "ruoka" kädessä.
Hyvin ilmaistu ja samaa mieltä.
Yksi harkitsematon, tarpeeksi seurattu ja suosittu hakee hieman syvyyttä somerooliinsa ja muut matkivat. On cool, että vähän synkistelee välillä ja sillähän sen huomion sitten saa.